Kirjasta levähtäkää vähän/Marraskuu

[Irene]

Kirjasta levähtäkää vähän: Fredrik Wislöff


1.Marraskuuta

Kaikessa me osoittaudumme Jumalan palvelijoiksi: suuressa kärsivällisyydessä, vaivoissa, hädissä, ahdistuksissa, vaivan näöissä, valvomisissa, kunniassa ja häpeässä, pahassa maineessa ja hyvässä, kuolemaisillamme, ja katso, me elämme. 2.Kor.6:4-9

Paavali mainitsee muitakin asioita kuten vankeuden ym., joita me emme ole kokeneet.
Sitä, mitä tässä mainitaan, olemme kokeneet.
Näissä elämän oloissa meidän tulee näyttää, olemmeko oikeita Jumalan palvelijoita.
Missä on kärsivällisyys?
Jumalan palvelija ei valita.
Millaista mieltä osoitamme hädässä ja vaarallisessa tilanteissa?
Tosin tunnemme vaivannäöt; mutta osottaudummeko niissä oikeiksi ja iloisiksi palvelijoiksi?
Ja valvomiset?
Yökin on oleva Herralle pyhitetty, jos hän öiseen aikaan tarvitsee palvelustamme.
Kunniassa - ollessamme suosittuja!
Häpeässä - ollessamme epäsuosiossa.
Kun juorut kulkevat tahtoen mustata nimemme.
Pahassa maineessa ja hyvässä!
Kohtaavatko ihmiset silloinkin meidät sellaisina, jotka nöyrästi ja alttiisti tahtovat kärsiä?
Paavali sanoi:" Kaiken minä teen evankeliumin tähden."(1 Kor.9:23)

[Irene]

2.Marraskuuta.

Minä olen sallinut tämän tapahtua. 2.Aikak.11:4

Juuda oli valmis käymään taisteluun Israelia vastaan.
Mutta Jumala pysähdytti heidät.
Älkää menkö sotimaan veljiänne vastaan.
Palatkaa kukin kotiinne, sillä minä olen sallinut tämän tapahtua?
Ehkä sinäkin ihmettelet jotakin tapahtunutta?
Ja ehkä olet valmis ja halukas taisteluun?
Sekä veljiäsi että Jumalaa vastaan?
Mutta Herra tahtoo pysähdyttää sinut.
Hän on sallinut sen tapahtua!
Jollet ymmärräkkään sitä, niin taivu kuitenkin sen alle ja tunnusta, että se on tullut Jumalalta.
Mitään e tapahdu sattumalta.
Sattumaa ei ole.
Vaan kaiken takana on viisas ja voimakas käsi.
Jos vain tahdot kuulua Herralle, on kaikki, mikä sinua kohtaa, oleva hyödyksesi.
Sentähden sinun mieluummin pitäisi kiittää häntä kaikesta, mikä tapahtuu - ja nähdä, että hän on sallinut sen tapahtua.

[Irene]

3. MARRASKUUTA

On vain askel minun ja kuoleman välillä. 1 Sam.20:13

Vain askel.
Kuinka vähän huomiota kiinnitämmekään askeleeseen.
Joka päivä otamme monen monta tarpeetonta askelta.
Ne maksavat meille niin vähän - ja sentähden emme ajattele niitä.
Ja kuitenkin on vain sellainen askel minun ja sen kauhean tuntemattoman välillä, jota nimitetään kuolemaksi - tuon elämäni viimeisen pisteen ja samalla iäisyyden suuren kaksoispisteen välillä.
Vain askel.
Silloin tulee elämä vakavaksi asiaksi.
Silloin on kevytmielistä elää sovittamattomin synnein.
Koska on vain askel minun ja Jeesuksen välillä.
Minun on elettävä elämäni hänen lähellään ja hänessä - ei koskaan erossa hänestä.
Jokainen päivä on elettävä iäisyyden vakavuuden edessä.
Jalkani älkööt milloinkaan seisoko paikalla, josta en iloiten voi ottaa seuraavaa askelta iäisyyteen.
Herra, auta minua tänään elämään niin!

[Irene]

4. MARRASKUUTA

Jeesus, mestari, armahda meitä! Luuk. 17:18

On monia hengellisiä lauluja, joita lauletaan vain jonkin aikaa, mutta jotka sitten kuolevat ja joutuvat unohduksiin.
Mutta yksi säe on, joka ei koskaan kuole, niin kauan kuin kristillinen seurakunta elää:
Kyrie eleison, Herra, armahda meitä!
Sillä tuo syvä armahduksen tarve ei milloinkaan häviä todellisen kristityn sydämestä.
Jokaisen, joka totuudessa tahtoo lähestyä Jumalaa, täytyy kumartua syvään ja tunnustaa syntinsä:
"Herra, olen rikkonut sinua vastaan ajatuksilla, sanoilla ja töillä.
Sentähden: armahda minua!"
Niin, vielä vakavampana ja tuskaisempana nousee tämä huokaus:
"Tunnen pahan himon sydämessäni!
Sentähden, Herra: ole minulle armollinen!"
Oi, kuinka kristitty aina tarvitseekaan armahdusta.
Koko hänen elämänsä päätyy lopulta tähän rukoukseen:
"Jeesus, Mestari, armahda minua!"
Ja Jumalan kiitos: on olemassa armahdus!
Niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät." (Ps 103:11).
" Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen." (Ps. 103:17).

[Irene]

5. MARRASKUUTA

Hänessä meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille. Ef. 1:7,8

Mikä ihana lunastus: syntien anteeksi saaminen.
Sille, jolle synti merkitsee sietämätöntä tuskaa, merkitsee tämä lunastus itse taivaan autuutta.
Syntini on anteeksi annettu.
Velkani on pyyhitty pois.
Olen vapaa Kristuksen lunastustyön perusteella.
Ja tämä lunastus ja anteeksianto kohtaa minua koko käsittämättömässä täyteydessään; "hänen armonsa rikkauden mukaan!"
Ja korostaakseen tätä vielä enemmän Paavali lisää:
"Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille."
Voiko silloin enää epäillä, kun armo on niin rikas!
Väistyköön suru ja valitus!
Kaikotkoon kaikki ahdistus!
Kun hän ylenpalttisesti antaa minulle syntieni anteeksisaamisen rikkauden mukaan, enkö silloin uskoisi häntä ja kiittäisi!
Sillä kaiken tämän omistan:
Kristuksen veren kautta.
Siinä on riittävä sovitus.
Välimieheni on kuollut puolestani.
Kristuksen veren kautta on hänen armonsa rikkaus tullut minun osakseni.
Jeesuksen siunatun veren kautta!

[Irene]

6. MARRASKUUTA

Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maanpäällä. He pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen (isänmaahan). Hebr.11:13,16

Mikä ihmeellinen kuva vanhoista uskon sankareista tässä piirretäänkään silmiemme eteen!
He eivät itse ole nähneet lupausten täyttymystä.
Ja he lähestyvät jo hautaa.
Mutta he varjostavat toivon kädellä uskon silmiä ja tähyilevät kauas eteenpäin lupausten maata kohden.
Itse he ovat vieraita ja muukalaisia.
Ja katse suunnattuna taivaallista isänmaata kohden he sulkevat silmänsä uskossa - vaikkakaan lupaukset eivät vielä ole täyttyneet.
He uskovat lujasti iäisyyden maalmaan ja uskolliseen Jumalaan ja ovat täysin varmat siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.
Kukaan ei läpäise uskon koetta, jollei hän saa toivon voimaa.
Vain silmät suunnattuina taivaalliseen isänmaahan voimme lujasti luottaa kaikkien Jumalan lupausten täyttymiseen.

[Irene]

7: MARRASKUUTA

Samuel sanoi Saulille:"Sinä olet Israelin sukukuntien päämies, vaikka oletkin vähäinen omissa silmissäsi:
Herra on voidellut sinut Israelin kuninkaaksi. - Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut." 1.Sam. 15:17,23

Saul oli ollut vähäinen omissa silmissään.
Nyt hän ei enään sitä ollut.
Se tuntuu kaihoisalta.
Vaikka hän oli vähäinen, tuli hän suureksi.
Nyt ollessaan "suuri" hän joutuu hyljätyksi.
Kuinka vaikeaa onkaan pysyä vähäisenä omissa silmissään.
Jumala etsii pieniä ja nöyriä ihmisiä voidakseen käyttää heitä.
Mutta monet, joita Jumala on käyttänyt, ovat sen johdosta korottanee itsensä ja tulleet käyttökelvottomiksi hänen työhönsä.
Sitä, jota Jumala käyttää, hänen alituisesti täytyy nöyryyttää.
Sillä vain nöyrän työntekijän hän kruunaa siunauksen armolla.
Jumalan valtakunnassa ovat pienet suuria ja "suuret" käyttökelvottoma.

[Irene]

8. MARRASKUUTA

Yhdellä ainoalla uhrilla hän on ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään. Hebr. 10: 14

Uhrilla!
Oi kuinka valtava se uhri oli.
Hän antoi Poikansa, ainokaisensa.
Hän antoi hänet alttiiksi pahoinpitelylle, antoi hänet hirveään ja tuskalliseen kuolemaan.
Hän antoi itsensä, oman verensä, rakkautensa, koko elämänsä.
Hän antoi sen kaiken sellaisen maailman puolesta, joka vihasi häntä.
Niin, millainen uhri se olikaan!
Ja millainen rakkaus!
Niin suuri tämä uhri oli, että yksi ainoa uhri riitti.
Riitti ainiaaksi.
Kaikki on täytetty.
Mitään ei tarvitse eikä saa lisätä sihen.
Jeesuksen uhri on iäisesti pätevä.
Tänäkin päivänä.
Niin, mikä ihana uhri se olikaan!
Ja niin suuri on tuon uhrin vaikutus niihin, joita tämä uhri koski, että se ainiaaksi on tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
Tosin olemme alituisesti pyhittymisen alaisia ja tarvitsemme aina uudelleen pelastusta ja pyhitystä.
Ja kutenkin olemme tämän uhrin voimasta ainiaaksi täydellisiä.
Minulta ei Jumalan edessä puutu mitään.
Uhri on annettu kaikkien syntien sovitukseksi; se peittää kaiken huonouteni.
Jumalan kiitos, että se kuuluu minulle nyt!
Ja se kuuluu minulle aina!
Kiitos, Herra, uhristasi.

[Irene]

9. MARRASKUUTA

Herra Jumala huusi Aadamia ja sanoi hänelle: "Missä olet?" 1.Moos.3:9

Tee tilisi!
Jumala kutsuu: Ihminen missä olet?
Nyt ei kysytä: Missä olit?
Ratkaisevaa ei ole millainen entisyytesi on - onko se syntien tahraama - vai onko se rikkaitten Jumala - elämysten, rukouksen ja työn täyttämä.
Vaan: missä olet?
Aikaisemmat kokemuksesi, rukouksesi ja työsi eivät auta sinua tänään.
Missä olet nyt?
Entisten synkkien syntien ei tarvitse pitää sinua erossa Jumalasta.
Kysymys on siitä, miten nyt suhtaudut näihin synteihin.
Kun Jumala kutsuu, kuulostaa hänen äänensä tuomiolta; mutta se on armoa.
Tule esille piilopaikastasi.
Jätä puolustelut.
Selvitä itsellesi tilasi.
Kerro se rehellisesti Jumalalle.
Kuule Jumalan armollista kutsua.
Ihminen, missä olet nyt?
Tänä päivänä?

[Irene]

10. MARRASKUUTA

Silloin Herra puhui Joosualle sanoen: "- Määrätkää itsellenne ne turvakaupungit, joista minä olen puhunut teille. Olkoot ne teille turvapaikkoina verenkostajalta." Joos. 20:1-3

Mikä hellä huolenpito vainotusta rikollisraukasta!
Pitää olla turvakaupunki, jonne verenkostaja ei pääse.
Vainottuna, vihattuna, yksinäisenä, syyllisenä piti hänen saada kätkeytyä turvakaupunkiin, jonka Herra itse oli varustanut.
Jumalan kiitos, että vieläkin on sellainen turvakaupunki - vainotuille rikollisille: Jeesuksen avattu syli.
Sinä ahdistettu, syyllinen ja pakoileva sieluni, pakene tuohon varmaan turvakaupunkiin, Jeesuksen sydämelle.
Sinne ei pääse verenkostaja, sinne ei kuulu syyttäjän ääni; siellä eivät raskaat muistot vahingoita sinua, siellä ei tunne ihmisten ylenkatsetta.
Siellä on anteeksiantamusta, rauhaa, lepoa, lohdutusta.
Siellä saa suurinkn syntinen suojaa ja turvaa.
Niin, Herra minä tulen.
Sulje minut syliisi, oikein lähelle sydäntäsi.