Kirjasta levähtäkää vähän: Fredrik Wislöff
Kirjoittaja Irene » 01.03.2014 08:36
Kirjasta levähtäkää vähän: Fredrik Wislöff
1. maaliskuuta
Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä
niinkuin nisuja; mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi. Luuk. 22:31-32
Tässä on juhlallinen alku.
"Simon,Simon!"On kohtalokas hetki.
Iäisyyden kaksi voimakkainta valtaa taistelee yhdestä ihmissielusta.
Saatana vaatii,Jeesus rukoilee.
Ja Pietaria seulotaan.
Jokaisen sielun on jouduttava seulaan.
Sillä akanat täytyy saada pois-se mikä on kevyttä ja arvotonta on perattava pois.
Saatana tahtoo tuhota sielun.
Jeesus tahtoo pelastaa sen,mikä on arvokasta.
Siksi hän rukoilee sen sielun puolesta,jota seulotaan.
Sielua ei seulota aina.
On olemassa erikoisia koettelemuksen aikoja.
Ne kestävät niin kauan,kuin niiden täytyy kestää.
Mutta ei koskaan kauempaa.
Silloin vapautetaan sielu koettelemuksista.
"Kun sinä kerran palajat -.
"Se on tarkoitus.
Sen jota koetellaan,täytyy vielä kerran palata,kääntyä.
Syvästi ja vakavasti.
Akanat täytyy perata pois.
Silloin hän lähtee koettelemuksesta uutena ihmisenä-vahvistamaan veljiänsä.
Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
-
Irene
- Ylläpitäjä
-
- Viestit: 5746
- Liittynyt: 24.10.2013 09:02
Kirjoittaja Irene » 02.03.2014 10:00
2. maaliskuuta
Ja silloin, sen palan jälkeen, meni häneen saatana. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Minkä teet, se tee pian." Niin hän meni kohta ulos; ja oli yö. Joh. 13:27,30
Saatana oli päässyt toisella jalallaan Juudaksen sydämen oven sisäpuolelle.
Ovea ei enään saatu suljetuksi.
Ja silloin - pyhänä hetkenä, kun Jeesus ojentaa hänelle leivän - ottaa saatana hänet kokonaan haltuunsa.
Pyhimmät hetket ovat vaarallisimmat niille, jotka ovat alkaneet kallistua pahan puolelle.
Saatana on valehtelija.
Hän on olemukseltaan teeskentelijä.
Juudas nousee rauhallisena ja lähtee ulos.
Hänen askeleensa eivät osoita mitään erikoista; hänen kasvonsakaan eivät ilmaise mitään.
Niin hurskas ja hillitty on hänen ilmeensä ja niin rauhallinen ja päättävä hänen käyntinsä, että opetuslapset luulevat hänen menevän ulos ostoksille tahi ehkäpä antamaan jotakin lahjaa köyhille.
On toisia riivatuita, jotka kadottavat tyyneytensä ja itsehillintänsä.
Mutta on myöskin niitä, jotka säilyttävät rauhallisuutensa ja kasvojensa ilmeen.
Ei kukaan muu kuin he itse, Jeesus ja saatana tiedä, että he ovat riivatuita.
Kunnes se ilmenee ulkonaisissa teoissa.
Herra, varjele minua.
Tee minut vapaaksi kaikesta tinkimisestä.
Tee minut sydänjuurta myöten rehelliseksi.
Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
-
Irene
- Ylläpitäjä
-
- Viestit: 5746
- Liittynyt: 24.10.2013 09:02
Kirjoittaja Irene » 04.03.2014 08:31
4. maaliskuuta.
"- tämä malja!" Matt. 26:39.
Koetahan katsoa syvälle Jeesuksen kärsimyksen maljaan.
Mikähän teki jokaisen pisaran siinä niin katkeraksi ja maljan niin raskaaksi?
Se sisälsi sovintokuoleman käsittämättömän, arvoituksellisen tuskan.
Kaikkien aikojen ja kaikkien sukupolvien syntien sovitus ja tuska on koottu Jeesuksen maljaan.
Yhden ihmisen malja jo tietää iäistä tuskaa.
Tässä oli kaikkien aikojen syntirangaistus kaadettu maljaan, jotta yksi ihminen, - Ihmisen Poika, sijaiskärsijämme tyhjentäisi sen.
Oi, mikä tuska!
Ja tämä sijaiskärsijämme oli samalla Jumala.
Se teki kuoleman vieläkin vaikeammaksi.
Sillä kuolema oli hänelle niin vieras.
Meissä synti on valmistanut kuolemaa.
Me olemme syntymästämme asti kuolemalle sukua.
Mutta Jumalan pyhä, puhdas Poika tunsi kuolemaa kohtaan voimakasta vastavaikutusta ja inhoa.
Hänen, joka nimittää itseään elämäksi, on kuoltava.
Pyhä tehdään synniksi.
Siunattu tulee kiroukseksi.
Hän, joka itse on Jumala, huutaa tuntiessaan olevansa Jumalan hylkäämä.
Oi, kuka käsittää sellaisen tuskan!
Oi, sinä iäinen rakkaus!
Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
-
Irene
- Ylläpitäjä
-
- Viestit: 5746
- Liittynyt: 24.10.2013 09:02
Kirjoittaja Irene » 06.03.2014 16:23
6. maaliskuuta
Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä.
"Jos mahdollista on - ."
Olihan se mahdollista.
Se oli sitäpaitsi helppo asia.
Kaikkivaltiaan Jumalan yksi ainoa sana olisi voinut pelastaa Jeesuksen kaikista tuskista ja siirtää hänet suoraa päätä taivaaseen.
Eikä se sittenkään ollut mahdollista.
Nimittäin rakkaudelle.
Sillä silloin ei maailma olisi pelastunut.
Jeesus tarkoittaa: Isä, jos on mahdollista, että malja voi mennä minulta pois ja maailma sittenkin pelastuisi.
Olisiko olemassa toinen mahdollisuus kuin tämä - tuskien tie, toinen pelastus kuin tämä hirveä kuolema.
Mutta sitä ei ollut.
Ja niin Jeesus alistui: "ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä."
Niin hän meni, kuuliaisena ja alttiina kärsimykseen.
Kiitos, Herra!
Sinun alttiutesi tähden maailma pelastui.
Opeta minuakin alistumaan. Aina.
Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
-
Irene
- Ylläpitäjä
-
- Viestit: 5746
- Liittynyt: 24.10.2013 09:02
Kirjoittaja Irene » 07.03.2014 08:43
7. maaliskuuta.
Ja yksi niistä kahdestatoista se, jonka nimi oli Juudas, kulki heidän edellään. Ja hän tuli Jeesuksen luo antamaan hänelle suuta. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suunantamisellako sinä Ihmisen Pojan kavallat?" Luuk. 22:47,48
Suunantamisella!
Soihtujen valossa petollista rakkautta kuvastavin, hymyilevin kasvoin, kavalin huulin kumartuu opetuslapsi Mestarin puoleen ja suutelee häntä otsalle.
Mitä kauhistuttavimmat vaivat ja tuskat odottivat Jeesusta: lyönnit, sylkemiset, orjantappurat, ruoskimiset, risti, naulat, jano, yksinäisyys, ylenkatse, sieluntuskat, tunne siitä, että Jumala oli hänet hyljännyt, verenvuoto, kuume ja kuolema.
Mutta alkuna näihin hirvittäviin tuskiin oli:suudelma!
Petturin suudelma, jonka antoi yksi hänen läheisimmistään, sellainen, jota hän rakasti.
Eiköhän tämä ollut kaikkein pahinta?
Suurin ylenkatse vastustajan puolelta on sittenkin parempi kuin petollinen rakkaus ja teeskentelevä ystävyys.
Vihollisen sylkeminen on parempi kuin petollisen "ystävän" suunantaminen.
Jumala varjelkoon meitä kaikkia, niin että sanamme Jeesuksesta ja Jeesukselle olisivat totuudelliset ja aidot.
Jumala varjelkoon meitä pettämästä Ihmisen Poikaa suunantamisella.
Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
-
Irene
- Ylläpitäjä
-
- Viestit: 5746
- Liittynyt: 24.10.2013 09:02
Kirjoittaja Irene » 09.03.2014 08:18
9. maaliskuuta.
"Jos te minua etsitte, niin antakaa näiden mennä." Joh.18:8
Vartijat tulivat!
Soihdut, lamput ja aseet mukanaan.
Jeesus menee itse heitä vastaan.
Voitto on saavutettu yön kamppailussa.
Nyt on koko hänen olennossaan sellainen varmuus, että aseistetut sotamiehet peräytyvät ja kaatuvat maahan.
He nousevat jälleen vain kuulemaan hänen puhuvan ja seisovat siinä kuin lamaantuneina.
Kaksi kertaa hän kysyy:
"Ketä te etsitte?"
Kaksi kertaa he vastaavat:
"Jeesusta, Nasaretilaista."
"Minähän sanoin teille, että minä se olen.
Jos te minua etsitte, niin antakaa näiden mennä."
Mikä yksinkertaisin sanoin lausuttu evankeliumi kaikuukaan korviimme Getsemanen portilla!
"Ottakaa minut! Antakaa näiden mennä!"
Hän ei kysy, ansaitsevatko he sen.
He ovat välinpitämättömiä, ymmärtämättömiä, itsevarmoja, lihallisia, kunnianhimoisia, pelkureita, epäluotettavia.
Ja kuitenkin - hän rakastaa heitä.
"Antakaa näiden mennä!
Tässä olen!
Ottakaa minut!
Nämä ovat Sijaiskärsijän sanat kaikille ajoille.
Tänään ne kohtaavat sinua.
Antakaa syntisten mennä!
Antakaa kaiken rangaistuksen kohdata häntä, viatonta!
Usko häntä!
Ja niin tuo ihana vaputus on sinun.
Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
-
Irene
- Ylläpitäjä
-
- Viestit: 5746
- Liittynyt: 24.10.2013 09:02
Paluu Levähtäkää vähän
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa