Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

Kirjasta levähtäkää vähän: Fredrik Wislöff

Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2013 11:49

      Kuva

      Kirjasta levähtäkää vähän: Fredrik Wislöff


      Kuva

    1. Lokakuuta.

    Me kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. 2. Kor. 6:1.

    Mikään ei olisi kauheampaa kuin se, että elämän lopulla huomaisin koko elämäni turhaan turhaan eletyksi.
    Minullahan on vain yksi elämä.
    Turhaan eletty elämä olisi siis korjaamaton asia.
    Ja kaikkein pahinta olisi, että siinä tapauksessa juuri Jumalan armo olisi jäänyt turhaksi.
    Armo merkitsee mahdollisuuksia ja voimaa.
    Armo pyyhkii pois mustimmankin menneisyyden; armo nostaa syvimmällekin langenneen ihmisen; armo merkitsee mahdollisuuksia kaikille ja kaikissa olosuhteissa.
    Ja sitten kaikki kuitenkin olisi turhaa!
    Oi, Herra, pelasta minut ja varjele minua.
    Välinpitämättömyydestä ja huolimattomuudesta, hutiloimisesta sielunelämässäni, sovittamattomista ja salaisista synneistä, väärästä turvautumisesta armoon - Herra, varjele minua kaikesta siitä.
    Auta minua sovelluttamaan anteekiantamuksen armo pyhään elämään.
    Auta minua toimimaan sinun valtakuntasi hyväksi, etten käyttäisi väärin rakkauttasi pidättämällä sitä yksin itselleni.
    Anna armon muuttua voimaksi, voitoksi, pyhyydeksi.
    Kurita minua, nuhtele minua, johda minua, taivuta minua, pyhitä minua, tee minut kelvolliseksi työhösi.
    "Sinun minä olen; pelasta minut."
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2013 11:51

      Kuva
    2. lokakuuta.

    Jumalan tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa. Jaak. 1:17.

    Ihmisen mieli on häilyvä.
    Suuttumuksesta ystävällisyyteen, väsymyksestä voimaan, itkusta hymyyn, tuskasta mielihyvään, vihasta rakkauteen se vaihtelee.
    Kaikki me olemme muuttuvaisia.
    Jokaisella ihmisellä on oikkunsa.
    Sielun syvyyksistä nousee alituisesti esille uusia tunteita, uusia herätteitä, uusia haluja.
    Kukaan ihminen ei ole aina samanlainen.
    Mutta Jumalan tykönä ei ole muutosta eikä vaihteen varjoa.
    Jumalalla ei ole mtään oikkuja.
    Hänen mielensä ei ole häilyväinen.
    Jumalan syvyyksistä ei koskaan nouse uusia tunteita tai uusia mielijohteita.
    Hänessä eivät väsymys ja voima, viha ja rakkaus vaihtele.
    Jumala on aina sama, muuttumaton.
    Jumala on uskollinen.
    Häneen voit turvallisesti luottaa.
    Sinä tiedät, millainen hän on.
    Silloinkin, kun hän näyttää kätkeneen itsensä, kun tunnet olevasi Jumalan tuomion alla, kun luulet Jumalan jo väsyyneen sinuun ja sinun syntiisi ja sentähden hyljänneen sinut, silloinkin tulee sinun muistaa:
    Jumala on uskollinen ja muuttumaton.
    Jos sinun mielesi vaihteleekin, on hän aina sama.
    Palaja hänen luokseen.
    Hän on elämäsi kiinteä piste.
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2013 11:52

      Kuva

    3. lokakuuta.

    Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne. Jes. 30:15.

    Hiljaisuus on voimaa.
    Kuumeinen kiire ja hyörinä on heikkoutta.
    Jos tahdot tulla voimakkaaksi, niin opi olemaan hiljaa.
    Jos elät ainaisessa kiireessä, olet menettävä viimeisetkin voimasi.
    Kääntymällä ja olemalla hiljaa sinä pelastut ja tulet voimakkaaksi.
    Missä on paljon hiljaisuutta, siellä koetaan paljon voimaa.
    Luottamus Jumalaan tekee ihmisen voittamattomaksi.
    Luottamus on uskoa.
    Ja meidän uskomme on se voitto, joka on voittanut maailman.
    Hiljaisuus ja luottamus kuuluvat eroittamattomasti yhteen.
    Luottamus syntyy hiljaisuudessa.
    Se, joka vähän on hiljaa, saa myöskin vähän luottamusta.
    Hiljaisuudessa kohtaamme hänet, jonka unohdamme kiireen keskellä.
    Se, jolla aina on kiire, luottaa liiaksi itseensä.
    Se, joka uskaltaa olla hiljaa, oppii luottamaan Jumalaan.
    Ja silloin hän tulee voimakkaaksi.
    Rakas, kiireen ahdistama kristitty: käänny ja pysy hiljaa!
    Hiljaisuudessa ja luottamuksessa on voimasi oleva.
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2013 11:53

      Kuva
    4. lokakuuta.

    Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Room.8:1.

    Kuinka hirveätä onkaan tietää olevansa tuomion alainen!
    Ei ole sen tuskaisempaa huokausta kuin tämä:
    "Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?"
    Tässä huokauksessa on hätää, itsensä halveksimista, toivottomuutta, kadotuksen alaisuutta.
    "Minä viheliäinen ihminen."
    Mutta ei myöskään sen autuaallisempaa riemua kuin tämä:
    " Niin ei siis nyt ole mitään kadotustuomiota niille jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat."
    Siirtyminen huokauksesta riemuun on yllättävän äkkinäinen.
    Niitten välillä ei ole mitään ajatusyhteyttä.
    Ei mitään loogillista siirtymistä toisesta toiseen.
    Siinä on jotain käsittämätöntä!
    Niin todella, käsittämätöntä, mahdotonta ymmärtää, epäloogillista ja niin sanomattoman autuaallista!
    Ajattelehan hetkinen:
    "Minä kadotettu ihminen! Ei mitään kadotustuomiota!"
    Minä kätkeydyn Kristukseen.
    Lunastajaani ja välimieheeni.
    Häneen eivät mitkään kadotustuomiot satu.
    Hänen edessään täytyy kaikkien syytteiden vaieta.
    Ja silloin ne eivät satu minuunkaan; minunkin edessäni täytyy syyttäjän vaieta.
    Sillä minähän olen kätkettynä häneen.
    Olen yhtä hänen kanssaan.
    Minulla ei siis ole mitään kadotustuomiota.
    Olen vapaa.
    Olen pelastettu.
    Olen Kristuksessa Jeesuksessa.
    Hänet jo uhrataan.
    Hän vain odottaa lähtömerkkiä.
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2013 11:54

      Kuva

    5. lokakuuta.

    Sentähden minä mieluummin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan. 2 Kor.12:9.

    Kerskata heikkoudestaan on ristiriitainen sanonta.
    Heikkous ei ole ihmiselle kunniaksi.
    Heikkous merkitsee rajoittuneisuutta, voimattomuutta, lahjattomuutta, kykenemättömyyttä.
    Harva ihminen voi nöyrästi kuulla toisten arvostelevan hänen heikkouttaan.
    Monet kyllä puhuvat heikkoudesta eräänlaisessa uskonnollisessa merkityksessä, käyttäen silloin mielellään tuota sanaa itsestään.
    Mutta kun sana saa todellisen sisällyksen, ja kun toiset kohdistavat sen meihin, silloin esitämme vastalauseen.
    Kaiken kaikkiaan ovat useimmat ihmiset liian suuria myöntääkseen heikkoutensa, ja siksi he ovat niin voimattomia!
    Vasta se, joka todella tunnustaa heikkoutensa todesti, vilpittömästi ja käytännöllisesti ilman mitään uskonnollista erikoismerkitystä, saa kokea Kristuksen voimaa.
    Olet liian suuri, sentähden olet pieni.
    Olet niin valmis itse auttamaan itseäsi, sentähden et tulekaan yksin toimeen.
    Olet liian voimakas ja juuri sentähden voimaton.
    Mutta kun sinä olet heikko, silloin sinä olet väkevä.
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2013 11:55

      Kuva

    6. lokakuuta.

    Minut jo uhrataan, ja minun lähtöni aika on jo tullut. Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele. 2Tim.4:6-8.

    Onnellinen Paavali!
    Herran vanha palvelija tässä jättää jäähyväiset elämälle.
    Ja hän tekee sen kasvoillaan onnellinen hymy.
    Menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden yllä loistaa Herran siunaus ja rauha.
    Hänet jo uhrataan.
    Hän vain odottaa lähtömerkkiä.
    Hetki on tullut.
    Takanapäin on kilvoitus.
    Hän tietää kyllä sen vaatineen häneltä äärimmäistä ponnistusta; se on ollut taistelua elämästä ja kuolemasta.
    Elämän mukavuutta hän ei ole tuntenut.
    Mutta vaivat ja rasitukset ovat nyt unohdetut.
    Kilvoitus oli hyvä.
    Vaikkakin juoksu oli usein raskasta, on se kuitenkin nyt päätetty.
    Jäljellä on vain viimeinen askel - ja sitten hän on saavuttanut maaliviivan.
    Ja tuolla edessäpäin viittoo voittopalkinto, vanhurskauden seppele.
    Jumala itse on antava sen hänelle.
    Ja Paavali on iloiten ottava sen vastaan.
    Niin,onnellinen Paavali!
    Herra, opeta minua elämään elämäni kuten hän!
    Anna minulle voimaa päättää juoksuni!
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2013 11:56

      Kuva
    7. lokakuuta.

    Minä näen vaivaa, taistellen hänen vaikutuksensa mukaan, joka minussa voimallisesti vaikuttaa. Kol. 1:29.

    Minä näen vaivaa!
    Niin voivat useammat ihmiset sanoa.
    Heidän työnsä kestää useimmiten aamusta iltaan.
    Se kuluttaa heidän voimiaan.
    Välistä se myöskin koettelee heidän hyvää tuultaan!
    Mutta Paavali jatkaa:
    "Taistelen hänen vaikutuksensa mukaan, joka minussa voimallisesti vaikuttaa."
    Ja Jumalan kiitos; se vaikutus on koettavissa vieläkin.
    Pääsen raatamasta omassa voimassani.
    Vapaudun sieluttomasta ja tyhjästä työstä.
    Herra tahtoo opettaa minulle työn iloa.
    Ja ilo antaa uusia voimia.
    Jumalan vaikutus on voimallisesti tuntuva minussa.
    Niinpä vien nyt Herralle, Jumalalleni, tuon kaiken: heikkouteni ja avuttomuuteni, väsymykseni ja minäni, huoleni ja itsepäisyyteni.
    Herra, ota ne kaikki.
    Ja anna minun tänään - ja joka päivä - taistella sinun vakutuksesi mukaan, joka minussa voimallisesti vakuttaa.
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2013 11:57

      Kuva

    8. lokakuuta.

    Kaikki, mikä tulta kestää, käyttäkää tulessa, niin se puhdistuu. 4: Moos 31:23.

    Kaikki ei kestä tulta.
    On sellaista, minkä tuli puhdistaa.
    Jossakin tapauksessa jää jäljelle vain tuhkaa, toisessa tapauksessa puhdistettu metalli.
    Niin on myöskin hmisten laita.
    Toinen ehkä kokonaan murtuu ahdistuksen tulessa, toinen puhdistuu ja vahvistuu.
    Mutta niitä, jotka kuuluvat Herralle, valvoo hän itse.
    Hän tietää, kuka kestää tulta ja kuinka paljon kukin yksityinen kestää.
    Rakas kristitty sielu, älä pelkää sitä, että tuli tuhoaa sinut, niin että jää jäljelle vain tuhkaa.
    Jos Jumala on pannut sinut tuleen, tietää hän, että kestät sen.
    Ja tulen palaessa hän valvoo.
    Kun puhdistus on valmis - tai kun sinä et ehkä kestä enempää, silloin ottaa hän sinut ulos tulesta.
    Ja sitten hän hetkisen odottaa ennenkuin jatkaa.
    Anna hänen vain vapaasti toimia.
    Hän tietää, mitä tarvitset ja mitä kestät.
    Mitäpä siitä, jos kuona palaa poroksi, kun saat tulella puhdistettua kultaa.
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2013 11:57

      Kuva

    9. lokakuuta.

    Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella. Luuk.7:37,38

    Kuinka hyvää tämä tekikään Jeesukselle!
    Hän istui siinä kaivaten rakkautta.
    Siitä, mitä hän myöhemmin sanoo Simonille, näemme Jeesuksen tarkasti kiinnittäneen huomiota siihen, mitä tehtiin, ja siihen, mitä ei tehty hänelle siitä saakka, kun hän astui taloon: hänelle ei annettu vettä, ei tervetuliaissuudelmaa, ei öljyä.
    Mielenlaatu ei ollut oikea.
    Kaikki oli muodollista ja jäykkää; mutta muotojen takana ei ollut rakkautta.
    Puuttui se "ylimääräinen" muotojen ulkopuolella, joka ilmaisee hyvyyttä uhkuvan sydämen.
    Mutta toisin oli naisen laita.
    Ja se teki Jeesukselle niin hyvää.
    Se lämmitti hänen sydäntään tuossa kylmässä huoneessa.
    Hänen kyyneleensä, hänen hiuksensa, hänen suudelmansa, hänen kiintymyksensä ja sydämellisyytensä, voiteen hieno tuoksu, hänen hätänsä, hänen tarpeensa, kaikki tämä oli Jeesuksen puhtaalle, hellälle vapahtajansydämelle kuin lapselle isän syleily.
    Se, että nainen oli syntinen, joka tarvitsi pelastusta, teki hänen rakkautensa vielä hellemmäksi.
    Kiitos, Herra, siitä, että vieläkin olet sellainen.
    Syntisenkin itku on sinulle rakas.
    Sentähden uskallan tulla.
    Auta, etten suhteessani sinuun koskaan tulisi jäykäksi ja kylmäksi, vaan että suhteemme olisi hellä lämmin ja sydämellinen.
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Kirjasta levähtäkää vähän/ Lokakuu

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2013 11:58

      Kuva

    10. lokakuuta.

    En minä enään ole teidän kanssanne, ellette hävitä keskuudestanne tuhon omaksi vihittyä. Joos. 7:12.

    Jumala ei siedä vilppiä.
    Tuhon omaksi vihitty on hävitettävä heidän keskuudestaan.
    Muutoin ei Herra enään ole heidän kanssaan.
    Rakas sielu.
    Onko sinun elämässäsi jotain, jonka Jumala on tuominnut tuhon omaksi?
    Pientä tai suurta?
    Uskallatko avata leirisi kaikki teltat ja antaa Jumalan itsensä tarkastaa ne kaikki?
    Ja oletko sitten valmis hävittämään kaiken, jonka hän tuomitsee tuhon omaksi?
    Sinullekin kuuluvat tänään hänen sanansa:
    "En minä enää ole sinun kanssasi, ellet hävitä keskuudestasi tuhon omaksi vihittyä."
    Kuinka hirveää olisikaan, jos Jumala vetäytyisi pois.
    Mikä onnettomuus ja kauhea tyhjyys!
    Anna mieluummin pahan mennä menojaan.
    Sillä se on tuo tuhon omaksi vihitty, joka on sinun kirouksesi.
    Sinä päivän, jona hävität sen leiristäsi, olet uudelleen tunteva itsesi vapaaksi, sillä silloin jotakin pahaa on hävitetty, jotakin kipeää parannettu.
    Ja sitten on Jumala täyttävä leirisi kirkkaudellaan.
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Seuraava

Paluu Levähtäkää vähän

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron