- 31.LOKAKUU
Niinkuin peura halajaa vesipurolle, niin minun sieluni halajaa sinua Jumala. Ps 42:2
Katsele peuraa, jonka on jano.
Se kohottaa päänsä.
Se seisoo hiljaa paikallaan!
Se vainoaa vettä!
Ja huutaa! Juoksee! Huutaa taas!
Se ei löydä rauhaa.
Se ei paneudu levolle.
Jano ajaa sitä eteenpäin.
Kunnes se vihdoin löytää vettä.
Ja juo -.
Mutta jano tuntuu uudelleen.
Ja taas kuuluu sen huuto.
Taaskin etsi peura vesipuroja.
Niin minun sieluni halajaa Jumalaa!
Se ei löydä rauhaa.
Maailma on tyhjä.
Se, mitä se voi tarjota, ei tyydytä minua!
Jano ajaa minua eteenpäin.
Sillä on vain yksi tarve:Jumala!
Koko sieluni janoaa häntä.
Ja sitten löydän hänet!
Ja minä juon elämän kirkasta vettä!
Jokainen pisara virvoittaa sieluani.
Ja minä ymmärrän Jeesuksen sanan, kun hän sanoo:
"Autuas on se joka isoaa ja janoaa vanhurskautta, sillä hänet ravitaan".
Minut ravitaan, ja minun tulee uudelleen jano.
Ja taas jano ajaa minut Jumalan tykö.
Mitä enemmän juon, sitä enemmän halajaa sieluni Jumalan koko täyteyttä.
Kunnes kerran näen hänet sellaisena kuin hän on.
Silloin ravitaan sieluni hänen kasvojensa katselemisella.
Ja samassa huutoni muuttuu riemulliseksi ylistykseksi.
