Jerusalemin tyttäret.

Jes. 46:4 Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan; niin minä olen tehnyt,
ja vastedeskin minä nostan, minä kannan ja pelastan.

Jerusalemin tyttäret.

ViestiKirjoittaja Maila » 18.06.2018 00:01

Jerusalemin tyttäret



Jerusalemin tytöt,minä vannotan teitä: jos löydätte hänet, jota rakastan, mitä sanotte hänelle? Sanokaa: olen rakkaudesta saras? Laulujen laulu 5:8.



Näin puhuu uskova, joka kaipaa yhteyttä Jeesukseen. Hän on rakkaudesta sairas. Uskovan sielu ei voi koskaan olla täysin rauhallinen muualla kuin lähellä Kristusta. Kaukana hänestä rauha on mennyttä.



Mutta lähellä Kristusta sielu nauttii täydellistä taivaan rauhaa. Mitä lähempänä hän on, sitä täydempi hänen sydämensä on – täynnä elämää, voimaa ja iloa, jotka kaikki virtaavat Jeesuksesta.



Mitä aurinko on päivälle, mitä kuu yölle, mitä kaste on kukalle, sitä Jeesus Kristus on meille. Mitä leipä on nälkäiselle, mitä vaatteet palelevalle, mitä varjo autiomaan vaeltajalle, sitä Jeesus on meille.



Jos siis olemme tahtoneet liittyä häneen, sydämemme huokaa: ”Sanokaa hänelle, että olen rakkaudesta sairas!”



Tämn epätoivoisen huokauksen takana piilee siunaus. Jeesus sanoi: ”Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano” Matt. 5:6. Ne, jotka janoavat Vahurskasta itseään, ovat vieläkin autuaampia. Heidän nälkänsä ja janonsa tulee Jumalalta. Jos en saa Kristuksen täyteyden siunausta, niin saanhan edes janota häntä. Se on pyhää janoa, joka kaipaa Herran kauneutta.



Mutta siunaukseen kuuluu lupaus: nämä nälkäiset ja janoiset ravitaan. Jos Kristus antaa meille nälän, hän myös ravitsee meidät. Kun hän tulee luoksemme, miten autuaita silloin olemmekaan.

C.H. Spurgeon
Maila
 
Viestit: 286
Liittynyt: 16.01.2015 12:11

Paluu "Hän virvoittaa minun sieluni.."

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron