ISÄMEIDÄN RUKOUS

Rukoukseen liittyviä kirjoituksia

ISÄMEIDÄN RUKOUS

ViestiKirjoittaja Irene » 26.03.2014 08:54

      Kuva

    ISÄMEIDÄN RUKOUS

    ”Isä meidän, joka olet taivaassa....” Mt. 6;9-13, Luuk. 11;1-13
    Raamattu puhuu paljon rukouksesta ja kehoittaa meitä rukoilemaan joka aika, lakkaamatta, Hengessä anoen ja kiittäen alituisesti, ja olemaan kestäviä rukouksessa. I Tess. 5;17, Ef. 6;18, Kol. 4;2. Jeesus itse rukoili paljon ja opetti rukouksesta. Hän vetäytyi aika ajoin ihmisten parista syrjäiseen paikkaan rukoilemaan.
    Mutta mitä sitten rukous oikein on? On sanottu, että se on 1. Yhteyttä Isän ja Pojan, Jeesuksen kanssa. 2. Kristityn hengitystä. 3. Kristityn työtä. Ainoastaan rukouksen kautta ja rukouksen tiellä voi tapahtua Jumalan tahto, rukouksen tie johtaa Jumalan tahdon ilmestymiseen ja toteutumiseen elämässämme. Sitten voimme myös kysyä, että ketä varten rukous on? Onko se Jumalaa varten vai meitä varten? Se on enemmän meitä varten kuin Jumalaa.Jumala ei ole riippuvainen meidän rukouksistamme, mutta toisaalta Hän tarvitsee rukoilijoita. Rukous ei ole sitä, että me annamme Jumalalle määräyksiä, Jumalan komentamista. Se on hiljentymistä Jumalan edessä, että Hän voisi tutkia meidän sydäntämme. Rukouksessa voimme heittää huolemme ja murheemme hänelle ja vastaanottaa avun ja lohdutuksen. I Piet. 5;7.
    Rukous on luottamusta Jumalaan. Rukouksessa panemme koko luottamuksemme Häneen. Se on luottamuksellista yhteyttä meidän Taivaallisen Isämme kanssa. Se on elävää yhteyttä. Meidän yhteytemme Jumalan kanssa on samanlaista yhteyttä, sen tulisi olla samankaltaista yhteyttä kuin on yhteyttä, yhteys maallisen isän ja lapsen välillä. Sentähden me voimme lähestyä Jumalaa niinkuin lapsi lähestyy isäänsä. Kun rukoilemme voimme pyytää, kysyä kuin lapsi, pyytää isältä. Jumalahan on pannut meidän sisimpäämme lapseuden Hengen, joka huutaa; ”Abba- Isä”. Olemme Jumalan, Taivaallinen Isän lapsia. Rukous on väsymätöntä, hellittämätöntä pyytämistä Isältä. Kun Jeesus opettaa meille tämän Isämeidän rukouksen, niin Hän juuri ajatteli tällaista yhteyttä; Isä- lapsi suhdetta.
    Luuk.11; 1-13, opetuslapset pyytävät Jeesusta, että Hän opettaisi heitä rukoilemaan. Ja niin Jeesus opettaa heille ja meille tämän Isämeidän rukouksen. Emme todellakaan tiedä, kuinka tulisi rukoilla Jumalan tahdon mukaan. Isämeidän rukous antaa meille vastauksia, vihjeitä, esimerkin siitä, kuinka tulisi rukoilla. Kun katsomme tätä rukousta, se alkaa sanalla; ”Isä meidän..” ”Isä...” ja tarkoittaa, että me voimme lähestyä Jumalaa kuin lapsi lähestyy Isäänsä, luottavaisesti. Isämeidän rukous kattaa kaikki meidän tarpeemme, niin aineelliset kuin hengelliset. Se opettaa meille mitä asioita me voimme rukoilla ja pyytää.
    Tämän jälkeen Jeesus opettaa, kuinka meidän tulisi rukoilla, väsymättömästä, hellittämättömästä rukouksesta. Opettaakseen tästä, Hän kertoo henkilöstä, joka menee lainaamaan ystävältään leipää keskellä yötä. Tämä tarina puhuu hellittämättömästä rukouksesta, rukoilemisesta siihen saakka, kunnes tulee vastaus. Kertomuksessa eräänä yönä tämän henkilön ystävä tulee matkallaan hänen kotiinsa ja hänellä ei ole mitään ruokaa panna hänen eteensä. Ja niin hän menee naapuriin, ystävänsä ovelle ja pyytää; ”Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää?!” Mutta oli jo yö, 2-3.00 aikoihin, kaikki nukkumassa, on vaikea nousta ylös tuohon aikaan. Ei, älä vaivaa minua! Mutta tämä ystävä, vaikka hän kuulee, että hän kieltäytyy antamasta, niin hän edellleen jatkaa pyytämistä; ”Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää!” Yössä kaikuu hänen pyyntönsä ties monennenko kerran; ”lainaa minulle, lainaa minulle, lainaa minulle”. Tuo ääni alkaa kiusata, ärsyttää,hän ei voi enää sietää sitä ja niin hän nousee ja antaa hänelle niin paljon kuin hän tarvitsee. Luulen, että hän heittää nuo leivät hänelle ja sanoo;”Siinä on, mene nopeasti pois.
    Miksi hän antaa hänelle leivät? Siksikö, että hän oli hänen paras ystävänsä? Tai, että hänelle tuli vieras ja hänellä ei ollut antaa hänelle mitään syötävää.? Ei, 8. jae sanoo, että hän antaa siksi, että toinen hellittämättä pyytää. Jeesus tahtoo sanoa, että meidän tulisi rukoilla kuin tämä mies. 9.j...”Anokaa niin teille annetaan, etsikää niin te löydätte, kolkuttakaa niin teille avataan, sillä jokainen anova saa ja kolkuttavalle avataan.” Meidän tulee jatkaa väsymättä rukousta siihen asti, kun saamme. Hän etsii tällaisia rukoilijoita. Miksi? Koska Hän rakastaa meitä ja tahtoo antaa meille. Miksi hän antaa tai ei anna? Siksikö, että olemme niin hyviä tai pahoja tai tarpeemme ovat niin suuret? Ei, vaan siksi, että Hän on meidän Taivaallinen Isämme, joka antaa. Isä antaa lapselleen vain hyviä lahjoja, koska hän rakastaa lastaan. 11. j.”Kuka teistä on sellainen isä, joka pojan pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen tai hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin. Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja. Kuinka paljon ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat.” Taivaallinen Isämme antaa meille vain hyviä lahjoja, siksi voimme pyytää Häneltä rohkeasti. Hän antaa meille yli meidän odotustemme. Sentähden, jatkakaamme rukousta väsymättä, kestäväisesti ja hellittämättä, ISÄLTÄ; ”Isä meidän, joka olet taivaassa...”

Siponen Pirjo

...jatkuu...
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: ISÄMEIDÄN RUKOUS

ViestiKirjoittaja Irene » 26.03.2014 08:55

      Kuva

    Isämeidän-rukous


    Mt. 6;9-13 ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi.”
    Isämeidän –rukouksessa Jeesus antaa meille mallin, kuinka meidän tulisi rukoilla. Kun katsommme tätä rukousta niin se alkaa sanalla; ”Isä meidän”...ja tarkoittaa, että me voimme lähestyä Jumalaa, Taivaallista Isäämme, kuin lapsi lähestyy isäänsä luottavaisesti. Isämeidän-rukous kattaa kaikki meidän tarpeemme, niin aineelliset kuin hengelliset. Se opettaa meitä rukoilemaan Jumalan tahdon mukaisesti erilaisissa tarpeissamme.
    ..”Pyhitetty olkoon sinun nimesi:” Vaikka me voimme lähestyä Jumalaa niinkuin lähestyisimme isäämme, niin heti seuraava välitön rukous on se, että Jumalan nimi tulisi pyhitetyksi. Me rukoilemme Pyhää Jumalaa, Pyhää Isää. Millä nimillä Jumalasta puhutaan tässä maailmassa. Jotkut kutsuvat häntä yläkerran isännäksi, ukko-jumalaksi, ym. puhumattakaan nyt siitä, että Hänen nimeään lausutaan turhaan, jopa kirosanana jokapäiväisessä puheessa. Niin – toinen käskyhän sanoo; ”Älä lausu turhaan Herran, sinun Jumalasi nimeä, sillä Herran ei jätä rankaisematta sitä, joka lausuu hänen nimensä turhaan.”
    Miksi meidän on rukoiltava; ”Pyhitetty olkoon sinun nimesi!” Siksi, että Jumala on PYHÄ! I Sam. 2;2 ”Ei kukaan ole pyhä niinkuin Herra..Jesaja 43; 15 ”Minä Herra olen teidän pyhä Jumalanne. Jesaja 10;17 ” Israelin valkeus on oleva tuli, Israelin Pyhä on liekki, joka polttaa ja kuluttaa.Jumalan nimi on Pyhä. III Moos. 20;3, 22;2 varoittaa häpäisemästä Herran nimeä. Ps. 103;1 kehoittaa ylistämään hänen Pyhää Nimeään. I Piet. 1;15 uskovia kehoitetaan tulemaan pyhiksi kaikessa vaelluksessa, niinkuin Jumala on Pyhä. Ilm. 4;8 Valtaistuimen edessä yötä ja päivää, taukoamatta, serafit ylistävät ja sanovat; ”Pyhä, pyhä,pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli, joka on ja joka on tuleva.” Jumala on Pyhä Jumala. Tästä Jumalan pyhyydestä ja pyhyyden olemuksesta sanotaan näin IRT- kommentaarissa. Jumalan pyhyys ei tarkoita yksityistä ominaisuutta raamatullisessa jumalakuvassa, vaan se on kokonaisuutta, Jumalan olemusta. Hänen täyteyttään ja täydellisyyttään kuvaava nimitys. Pakanauskonnoissa ovat pyhiä lähinnä esineet, henkilöt, pyhät toimitukset, eikä jumalia juuri milloinkaan luonnehdita pyhiksi. Pyhyys-käsitteen laadun määrää Jumalan ehdoton, siveellinen persoonallisuus. Pyhyys on Hänen jumalallisuutensa ja siveellisen täydellisyytensä ilmausta. Pyhyys tarkoittaa Hänen olemuksensa tuonpuoleisuutta, majesteettiutta ja vallantäydellisyyttä,suvereenisuutta. Hän on sellaisena kolminkertaisesti PYHÄ. ”PYHÄ,PYHÄ,PYHÄ, on Herra Sebaot”, niin serafit huusivat ja peittivät kasvonsa ja jalkansa siivillään, Jesaja 6;3
    Herran pyhyys on siis kaiken synnin ja saastaisuuden täydellinen vastakohta, synnin vastaista. Ja koska Hän on Pyhä, Hän on kiivas Jumala,” kuluttava tuli” syntiä vastaan.Syntinen ihminen on kuoleman vaarassa, kun Jumala ilmestyy.. Näinhän Jesaja koki, kun Hän kohtasi näyssä elävän Jumalan ja siinä Herra hänelle ilmestyi ja kutsui hänet profeetan tehtävään. Jesaja 6; 1-7. Tässä näyssähän hän näkee ja kuulee noiden serafien huudot; Pyhä,Pyhä;Pyhä, on Herra Sebaot, koko maa on hänen kunniaansa.” Jumalan pyhyyden voimallinen läsnäolo täyttää kaiken, niin että ovenpielet vapisevat ja huone tulee täyteen savua. Tuo pyhyys painaa hänet maahan Herran eteen huutamaan; ”Voi minua. Minä olen tuhon oma,koska minulla on saastaiset huulet ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet, ja minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin.”Jesaja uskoo hukkuvansa, kuolevansa Herran edessä. Mutta mitä tapahtuukaan! Jumala ilmestyy hänelle vapahtavana ja armollisena Jumalana. Pyhä Jumala ilmaisee pyhyytensä sekä kuolettavana että eläväksitekevänä voimana. Ja nyt, Jesaja kokee, että se Pyhä, jonka edessä Hän sanoo; ”minä hukun” ilmestyy sovituksen Jumalana, joka puhdistaa hänet saastaisuudestaan. 6-7. j.”Silloin yksi serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili.....katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi. Sinun syyllisyytesi on poistettu ja syntisi sovitettu.” Uskon, että tuo hehkuva hiili on esikuva Kristuksen verestä, joka puhdistaa myös meidät kaikesta synnistä Pyhän Jumalan edessä.
    Jesaja 57;15 ” Näin sanoo Korkea ja Ylhäinen,joka pysyy ikuisesti ja jonka nimi on Pyhä;Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niiden luona,joilla on murtunut ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja herättäisin eloon murtuneiden sydämen.” Pyhä Jumala, Hän asuu korkeudessa ja pyhyydessä, taivaissa, mutta samanaikaisesti Hän on ”Isä meidän”, meidän luonamme, niiden luona, joilla on murtunut ja nöyrä henki. Särjetyt ovat niitä, joita Herran Pyhyys on murtanut ja lyönyt tunnustamaan avuttomuutensa ja heikkoutensa ja syntisyytensä Hänen edessään. Sentähden, meidän on myös rukoiltava; ”Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon Sinun nimesi.”

    Ref. IRT, Jesaja 6;1-7

    Siponen Pirjo


...jatkuu...
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: ISÄMEIDÄN RUKOUS

ViestiKirjoittaja Irene » 26.03.2014 08:59

      Kuva

    Isämeidän rukous

    Mt.6:9-13 ” .....Tulkoon sinun valtakuntasi.....
    Isämeidän rukouksesa Jeesus antaa meille mallin, kuinka meidän tulisi rukoilla. Tämä rukous kattaa kaikki meidän tarpeemme, niin aineelliset kuin hengelliset. Se opettaa meitä rukoilemaan Jumalan tahdon mukaisesti erilaisissa tarpeissamme. Neljä ensimmäistä rukousta kohdistuu itse Jumalaan. Se on Hänen nimensä pyhittämistä, kunnioittamista, koroittamista ja ylistämistä ja taipumista ja nöyrtymistä Hänen tahtonsa alle. Seuraavat kolme kohdistuvat meihin ja meidän tarpeisiimme. Edellisissä jaksoissa tarkastelimme ”Isä meidän,joka olet taivaassa...” ja ”Pyhitetty olkoon sinun nimesi..” rukousta. Seuraavassa tarkastelemme ..”Tulkoon sinun valtakuntasi..” rukousta.
    Me rukoilemme Taivaallisen Isämme valtakunnan tuloa, Jumalan Valtakunnan tuloa. Mikä on Jumalan Valtakunta? Missä se on, milloin se tulee ja millainen se on? Tässä Jumalan Valtakunnasta käytetty sana kreikaksi on ”basileya” ja se tarkoittaa kuningaskuntaa, Kuninkaan hallintavaltaa. Kuningas on kreikaksi basileus. Vanhanliiton aikana Israelin kansan kuningas oli Herra, Jumala. Hän hallitsi Israelia. Ja tästä asetelmasta voimme ymmärtää Jumalan Valtakunnan merkitystä. Siis Isrelia tuli hallita Jumala. II Moos. 15;18 ”Herra on kuningas aina ja ikuisesti.” Israelia hallitsivat monet eri johtajat, profeetat ym., mutta he hallitsivat vain ikäänkuin Jumalan puolesta. Tällaista valtaa kutsutaan teokraattiseksi vallaksi, jumalalliseksi, Jumalan hallintavallaksi. Jumalan hallintavalta ei koske ainoastaan Israelin kansaa, vaan kaikkia kansoja. Jumala tahtoo olla kaikkien kansojen Herra. Ps. 103;19 ”Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkea.” Mutta, onko Jumalan hallintavalta, herraus jo toteutunut täällä maan päällä? Ei, se ei ole vielä toteutunut, ei Israelin kansan kohdalla eikä myös kaikkien muidenkaan kansojen kohdalla. Jumala kyllä hallitsee tätä maailmaa ja johtaa sitä sen suunnitelman mukaan, minkä Hän on suunnitellut koko ihmiskuntaa varten, mutta Hän kuninkuutensa, hallituksensa ei ole vielä tullut. Syntiinlankeemuksessa ihmiskunta joutui synnin ja sielunvihollisen, Saatanan vallan alle ja sen valta vaikuttaa tässä maailmassa. Mutta, profeetat VT:ssa jo ilmoittavat, että tulee valtakunta, jossa Herra hallitsee kuninkaana. Viimeisinä aikoina tulee Messias, joka pystyttää valtakuntansa. Ja tässä Valtakunnassa ei enää synti hallitse ihmisiä, vaan Jumalan Vanhurskaus vallitsee kaikkialla. Jesaja 65; 17-18-25 Miika 4;1-4. ”Katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan...”Päivien lopulla on Herran temppelin vuori seisova lujana...” Tuo Valtakunta avaa kokonaan uuden aikakauden. Alkaa Rauhan Valtakunta, joka kestää 1000 vuotta. Tästä 1000-vuotisesta valtakunnasta sanotaan, että se on Israelin kansan täyttymys ja myöskin lähetyskäskyn täyttymys. Ja tätä aikakautta kutsutaan myös Pojan Valtakunnaksi, se on Pojan näkyvä Valtakunta, hallintavalta ja kuninkuus. Ilm. 20;1-6. Ja tämä valtakuntahan alkaa silloin, kun Kristus tulee Messiaana Israelin kansalle ja Hänen kanssaan tulevat myös ”pyhät”, siis me, jotka on temmattu ylös tuuliin ja pilviin Hänen toisessa tulemuksessaan. Me saamme hallita Kristuksen kanssa tässä Valtakunnassa.
    Rukoilemme tässä Isämeidän rukouksessa, että ”tulkoon sinun valtakuntasi”, tarkoittaa siis tätä valtakuntaa, mutta myös Jumalan Valtakuntaa, Taivasten Valtakuntaa, Isän Valtakuntaa, joka tulee viimeisen tuomion jälkeen, senjälkeen kun Jumala on luonut uuden taivaan ja maan.Ilm. 20;11-15,21;1-. I Kor. 15;24-25 ”Sitten tulee loppu,kun hän luovuttaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.”Kristuksen pitää näet hallita siihen asti,kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.” Ja silloin vasta on lopullisesti ja ikuisesti tullut Jumalan valtakunta, Isän Valtakunta, jota pyydämme tässä rukouksessa.

    Kun rukoilemme ”Tulkoon sinun valtakuntasi” rukoilemme, että tuo valtakunta tulisi tulevaisuudessa, mutta myös, että Jumalan valtakunta tulisi tänään ihmisten keskelle. Jeesus tuli tuomaan Jumalan Valtakunnan tähän maailmaan ja Kristuksessa se lähestyy jokaista ihmistä. Hän julisti; ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Mt. 4;17. Ja se, joka uskoo Jeesukseen ja vastaanottaa Hänet elämäänsä, saa kokea sisimmässään tämän Valtakunnan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.Rm. 14;17. Ennen Jeesuksen tulemusta valtakunta on siis kätkettynä uskovien sydämissä ja muuttuu näkemiseksi Hänen tulemuksessaan. Ja kun rukoilemme ”tulkoon sinun valtakuntasi...” meidän tulee rukoilla, että tämän valtakunnan evankeliumi leviäisi kaikkeen maailmaan. Hebr. 12;28 kehoittaa meitä; ”Koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitollisia ja palvelkaamme Jumalaa hänen mielensä mukaisesti, kunnioittaen ja peläten, sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.” Meillä on ihana tulevaisuus, Jumalan Valtakunta, Isän ja Pojan Valtakunta.

    Viiteet; Novum,RTK, tekstissä olevat Raamatun paikat

    Siponen Pirjo
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: ISÄMEIDÄN RUKOUS

ViestiKirjoittaja Irene » 10.04.2014 15:14

    Kuva

Isämeidän rukous

”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” Mt. 6; 10. Rukoilemme neljäntenä rukouksena, että Jumalan tahto tapahtuisi maan päällä ja taivaassa. Mikä on Jumalan tahto?Kun Jumala loi maailmankaikkeuden, niin se tapahtui Hänen tahdostaan. Kaikki on luotu Jumalan tahdosta Hänen Sanansa kautta, niinkuin I Moos.1;3 ja Ilm. 4;11 sanoo...”sillä sinä olet luonut kaiken. Sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut..” Jumalan tahto on toteutunut Pojassa Jeesuksessa Kristuksessa, Kol.1;15 siis, kaikella luodulla on Jumalan tahdon mukaan perustansa Hänessä. ”Kaikki on luotu hänen kauttansa ja Häneen. Syntiinlankeemus oli kapina Jumalan tahtoa vastaan, jolloin koko luomakunta joutui pois Jumalan tahdon oikeilta raiteilta. Ja siksi Raamatussa tulee esiin Jumalan tahto kaksinaisena perusaiheena; Jumalan tuomitseva tahto laissa ja Jumalan pelastava tahto evankeliumissa. Jumalan pelastustahto perustuu Hänen kaikkivaltiuteensa ja myös siihen pelastuspäätökseen, jonka Hän iankaikkisuudessa teki Poikansa kanssa. Hänen pelastustahtonsa lopullinen päämäärä on Hänen maata ja taivasta koskevan luomistahtonsa toteuttaminen. Ja siksi rukoilemme,että tämä Jumalan pelastussuunnitelma toteutuisi niin maan päällä kuin taivaassa. Jumalan tahto meitä kohtaan on hyvä....”joita kohtaan hänellä on hyvä tahto” – niin lauloivat enkelit ilmoittaessaan paimenille Jeesuksen syntymästä. Hänen pelastustahtonsa on kaikkia kansoja, koko maailmaa, kaikki ihmiset käsittävä tahtonsa. I Tim. 2;4 ..joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.” Me rukoilemme, että tämä hyvä Jumalan tahto, pelastus-suunnitelma toteutuisi tässä maailmassa ja myös että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi jokaisen uskovan elämässä. Olemmehan hänen hyvän tahtonsa kohteita tässä Jumalan pelastus-suunnitelmassa.
Meillä on erilaisia tarpeita, asioita, joita pyydämme Jumalalta. Tahdomme sitä ja tätä Jumalan tekevän elämässämme. Voimme esittää Taivaalliselle Isällemme kaikki asiamme, huolemme, murheemme, elämän tilanteemme, kaiken, mutta kuitenkin meidän on alistettava oma tahtomme Jumalan tahdon alle. Tapahtukoon kuitenkin Sinun tahtosi tässä asiassa, sillä emmehän tiedä mikä meille on parasta. Sen minkä luulemme olevan meille parasta voikin olla meille turmioksi tai se ei edistä Jumalan hyvän tahdon tapahtumista elämässämme ja tässä Jumalan pelastus-suunnitelmassa. Kun Jeesus rukoili suuressa tuskassa ja ahdistuksessa Getsemanessa, niin Hän sanoi näin; ””Isäni, jos mahdollista,niin menköön tämä malja minun ohitseni. Ei kuitenkaan kuin minä tahdon vaan niinkuin sinä..” Mt.26; 39. Hän alisti toivomuksensa Isän tahdon alle. Jeesus joutui nuhtelemaan Pietaria ankarasti, kun hän yritti estellä Jeesusta lähtemästä tälle kuoleman tielle. ”Väisty tieltäni Saatana! Sinä et ajattele asiaa Jumalan kannalta vaan ihmisten.” Mk. 8;33, Pietari ei ajatellut, ehkä ei ymmärtänytkään, että Kristuksen kuolemassa tapahtuisi Jumalan tahto ja että tämä tahto koituisi maailmalle pelastukseksi. Apt. 21;14 Paavalin ollessa Kesareassa siellä olevat uskovat yrittivät estää Paavalia lähtemästä Jerusalemiin, jossa mahdollisesti hänet otettaisiin kiinni. Paavali sanoi kuitenkin heille, että hän on valmis menemään kuolemaan Jeesuksen nimen tähden. Silloin nuo ihmiset rauhoittuivat ja sanoivat, että ”tapahtukoon Herran tahto”. Paavali oli valmis kuolemaan Jeesuksen nimen tähden,jotta Hänen nimensä kirkastuisi, ihmiset tulisivat tietämään, että Jeesus on Herra, joka oli varmasti Jumalan tahto.
Jotta Jumalan hyvä tahto saisi tapahtua tässä maailmassa,meidän elämässämme ja lähimmäistemme elämässä, meidän sallitaan joutua monenlaisiin vaikeuksiin ja tilanteisiin elämässämme. Mutta Rm. 8;28 vakuuttaa; ”Me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa, niiden, jotka hän on suunnitelmansa mukaan kutsunut.” Meidän elämämme on kuin kudos, jota kudomme. Siitä on tarkoituksena syntyä oikein kaunis teos, master-piece. Mutta kutoessamme me näemme vain nurjan puolen, sekasotkuiset langat ja monenvärisiä lankoja, tummia ja synkkiäkin sävyjä. Mutta erään kerran tuo kudos on valmis ja me näemme sen, sen oikealta puolelta, kauniina, värit ovat siellä kaikki sopusoinnussa, harmoonisesti. On muodostunut taideteos. Kaikki yhdessä, - ei siis erikseen - myötävaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat..Niin – tuo taideteos olemme erään kerran me, jotka olemme suostuneet Jumalan tahdon alle, elämään ja kasvamaan Hänen tahtonsa alla siinä suunnitelmassa, johon hän meidät kutsui. ..”niiden, jotka hän on suunnitelmansa mukaan kutsunut, Sillä ne, jotka hän on ennalta tuntenut, hän on myös ennalta määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että Hän olisi esikoinen monien veljien joukossa.”Rm.8;29. Tuo mestariteos on Hänen Poikansa kuvan kaltaiseksi tuleminen. Kaikissa elämämme tilanteissa, siellä taustalla on se, että Jumalan tahto, Hänen suunnitelmansa jotakuta kohtaan, minun tai lähimmäiseni elämässä saisi tapahtua. Siksi meidän on rukoiltava kaikissa tilanteissa; ”tapahtukoon sinun tahtosi”, että Hänen hyvät tarkoitusperänsä tapahtuisivat minun henkilökohtaisessa elämässä, - se on, että kasvaisin Kristukseen - ja myös minun kauttani lähimmäisteni elämässä tapahtuisi Jumalan tahto, ja että näin edistäisin Jumalan pelastussuunnitelmaa, Hänen tahtonsa toteutumista niin taivaassa kuin maanpäällä. Hebr. 13;21 kehoittaa, että uskovina tulisimme täydellisiksi kaikessa hyvässä ja voisimme tehdä Hänen tahtonsa Jeesuksen Kristuksen kautta. Ja Paavali rukoilee, että seurakunta tulisi täyteen ”hänen tahtonsa tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä. Kol. 1;9. Niin – rukoilkaamme ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin- kuin taivaassa.”
Ref; IRT ja tekstissä olevat Raamatun paikat.

Siponen Pirjo
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: ISÄMEIDÄN RUKOUS

ViestiKirjoittaja Irene » 10.04.2014 15:16

    Kuva

Isämeidän rukous
Mt. 6; ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme...” Tämä viides rukous ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”, on rukous, joka koskee meitä. Edelliset neljä rukousta koskivat meidän Taivaallista Isäämme ja Hänen Valtakuntaansa. Ja tämä rukous koskettaa meidän tätä päivää, nykyisyyttä. Tässä rukouksessa me siis pyydämme leipää tälle päivälle, ravintoa ruumiillemme. Ja tämähän on suurin tarve meidän perustarpeistamme. Rukoilemme ja anomme, että Taivaallinen isämme siunaisi meitä niin, että meillä olisi työ, toimi, jotakin, jolla ansaitsisimme elatuksemme, voisimme elättää itsemme ja perheemme, meillä olisi jokapäiväinen leipämme. Snl.30;8 sanoo; ”Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä minulle anna, älä rikkautta, anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,ettei minusta kylläisenä tulisi kieltäjää ja etten sanoisi; Kuka on Herra?” tai etten köyhtyneenä varastaisi ja tulisi käyttäneeksi väärin Jumalani nimeä.” Tällainen rukous on hyvä; anoa vain sitä määräosaa, jonka tänä päivänä tarvitsemme, ei enempää eikä vähempää – jokapäiväinen leipämme, leipä tätä päivää varten. Elämme täällä suuren yltäkylläisyyden keskellä, meillä on enemmän kuin tarpeeksi, ostamme ja hankimme enemmän kuin edes pystymme kuluttamaan, tuhlaamme tuhlaamme.. Yltäkylläisyydessä on vaara unohtaa Jumala ja jopa kieltää Hänet, niinkuin tässä sanottiin....”ettei minusta kylläisenä tulisi kieltäjää ja etten sanoisi; ”Kuka on Herra”. Unohdamme, että kaikki hyvä, mitä meillä on, tulee Jumalalta. I Tim. 6; 6-10” ....kun meillä on ruoka ja vaatteet, tyytykäämme niihin...Ne taas, jotka tahtovat...

Kun ajattelin tätä rukousta; ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”, niin se alkoi puhumaan minulle laajemmasta leivän tarpeesta kuin tästä ravinnon, ruuan ja juoman tarpeesta. On tutkittu , että ihmisellä on viisi erilaista perustarvetta. Niitä ovat; 1. Fysiologiset tarpeet; nälkä, jano,lepo ym. 2. Turvallisuuden tarpeet; asunto, koti, perhe ym. 3. Yhteenkuuluvuuden tarpeet; rakkauden, läheisten ja ystävien tarve.4. Arvonannon tarpeet; sosiaalinen hyväksyntä, tarve kuulua johonkin ryhmään, yhteisöön. 5. Itsensä toteuttamisen tarve; henkiset tarpeet;itsensä ilmaisemisen tarve, luovuudessa ym., elämän tarkoituksen löytäminen, mielekäs työ, Jumalan kaipuu,hengellinen tarve, ym. Jos näistä perustarpeista jokin puuttuu elämässämme, se tarve ei tule täytetyksi, niin silloin emme voi hyvin. Kun tästä perustarpeiden näkökulmasta katselemme maailmaa, ympäristössämme asuvia ihmisiä, niin monilta puuttuu useita näistä perustarpeista ja siksi ihmiset voivat niin huonosti. Ei ehkä ole työtä, ei ystäviä, ei sosiaalista yhteyttä kehenkään, ei mielekästä tekemistä, puhumattakaan yhteydestä Jumalaan. Se, joka on löytänyt yhteyden Jumalaan ja ottanut vastaan Jeesuksen elämäänsä, niin vasta silloin oikeastaan nämä perustarpeet tulevat täydellisesti, lopullisesti täytetyiksi. Taivaallinen Isämme on luvannut antaa meille jokapäiväisen leivän, johon kuuluu myös vaatteet, koti, perhe ym. Ja vain Jumalan yhteydessä me olemme täysin turvassa. Jumalan perheessä, seurakunnassa me koemme yhteenkuuluvuutta ja ystävyyttä. Ja seurakunnassa meidän tulisi kokea täydellistä hyväksyntää, arvonantoa ja rakkautta toinen toisiamme kohtaan.II Kor. 5;16-17 mukaan me emme saisi enää tuntea toisiamme lihan mukaan, sen inhimillisen luonnon mukaan, vaan meidän tulisi tuntea toisemme lunastettuina, uusina luomuksina, rakkaina sisarina ja veljinä Kristuksessa. II Kor.5;16-17.”Niinpä emme enää tunne ketään lihan mukaan. Jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan,emme kuitenkaan nyt enää tunne. Jos siis joku on Kristuksessa,hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut,uusi on tullut tilalle.” Voimme olla ystäviä sellaistenkin kanssa ja rakastaa heitä ,joita kohtaan emme tunne erityisesti sympatiaa. Niin – on olemassa tuo itsensä toteuttamisen tarve, mutta Jumalan lapsina me emme toteuta itseämme, vaan sillä lahjalla ja kyvyllämme, joka meille on annettu palvelemme Jumalaa ja lähimmäisiämme. Ja niin tuo tarve voi täyttyä meissä. Erään kerran Jeesus sanoi opetuslapsilleen senjälkeen kun Hän oli keskustellut Sykarin kaivolla samarialaisen naisen kanssa ja joka sai Häneltä elävää vettä, että ”Minun ruokani on se, että teen lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen.”Jeesuksen sydän täyttyi Isän tahdon tekemisestä, ikäänkuin Hän olisi saanut ruokaa. Jumala on luvannut täyttää kaikki meidän tarpeemme. Fil. 4;19 ”Minun Jumalani on täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa olevan rikkautensa mukaan Kristuksessa Jeesuksessa.
Me rukoilemme; ”Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.” Voimme rukoilla kaikkien näiden tarpeittemme puolesta. Ja meidän tulisi rukoilla, että jokainen meistä seurakunnassa voisi kokea, että hänen tarpeensa tulisivat täytetyiksi Kristuksessa ja toinen toistemme kautta Jos koet ehkä jossakin elämäsi alueella jonkinlaista tyhjyyttä, niin rukoile ja pyydä, että Jeesus täyttäisi tuon tarpeen elämässäsi, tai näyttäisi, mitä pitäisi tehdä, että tuo tarve täyttyisi elämässäsi.

Viitteet;Tekstissä olevat Raamatun paikat

Siponen Pirjo
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: ISÄMEIDÄN RUKOUS

ViestiKirjoittaja Irene » 30.04.2014 17:53

    Kuva

Isämeidän rukous

Mt. 6;12 ”Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme.” Tämä kuudes rukous tässä Isämeidän rukouksessa koskee meitä ja meidän menneisyyttämme. Me rukoilemme anteeksi syntejämme ja rikkomuksiamme, mutta myös sitä, että voisimme antaa anteeksi niille, jotka ovat loukanneet ja rikkoneet meitä vastaan. Tässä puhutaan velasta. Kaikki synti kartuttaa velkaa velan päälle. Ja tämä rukous syntien anteeksi saamiseksi on tunnustus, että velasta ei ole mahdollista selviytyä millään muulla tavalla. Niinpä se on armon pyytämistä. Me emme saa anteeksi siksi,että annamme anteeksi toisille,mutta pyydämme anteeksiantamusta samassa määrin kuin annamme anteeksi toisille.
Anteeksiantamuksessa on kysymys velasta vapauttamisesta, velan anteeksiantamisesta. Kun joku on loukannut minua tai rikkonut minua vastaan, niin hän on velkaa minulle tuon loukkauksen. Loukattu sisimpäni, sydämeni vaatii hyvitystä tuosta vääryydestä ja loukkauksesta. Antaessani hänelle anteeksi ikäänkuin sanon hänelle, että hänen ei tarvitse sitä velkaa maksaa minulle takaisin, vapautan hänet siitä velasta. Samanaikaisesti vapautan myös itseni niistä negatiivisista ja pahoista, syyttävistä tunteista, jotka liittyvät siihen loukkaukseen tai rikkomukseen, vääryyteen ja siihen ihmiseen, joka teki minulle tälla tavalla. Anteeksiantamus ikäänkuin irrottaa minut siitä loukkauksen otteesta ja päästää minut vapaaksi.
Mitä sitten tapahtuu, jos emme ole valmiita rukoilemaan tämän rukouksen toisen osan mukaan..”niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme...” Anteeksiantamattomuus pysäyttää kokemasta Jumalan anteeksiantoa. Se ei ole sentähden, että Jumala olisi haluton antamaan anteeksi, vaan siksi että anteeksiantamus on kuin kolikko. Sillä on kaksi puolta; anteeksisaaminen ja anteeksiantaminen. Emme voi vastaanottaa anteeksiantamusta ellemme puolestamme jatka anteeksiantamista, antamalla lähimmäisellemme anteeksi. Toisin sanoen; jos vastaanotamme Jumalan anteeksiannon niin me välittömästi jatkamme tuota anteeksiantamusta antamalla lähimmäisellemme anteeksi. Miksi minun on annettava anteeksi veljelleni ja sisarelleni loukkaukset ja vääryydet? Niin – me tiedämme sen- se on siksi, että me, minä olen saanut ensiksi anteeksi suuren velkani, kaikki syntini. Lk. 6;36-37.”Olkaa armahtavia niinkuin teidän isännekin on armahtava” Mrk. 11; 25-26 ”Kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi,jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, niin että myös teidän Isänne,joka on taivaissa,antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne. Mutta, jos te ette anna anteeksi,ei myöskään teidän Isänne, joka on taivaissa,anna anteeksi teidän rikkomuksianne.” Me emme saa anteeksi siksi, että annamme anteeksi toiselle. On kysymys siitä, että anteeksiantamaton sydän ei pysty vastaanottamaan ja kokemaan Jumalan anteeksiantoa. Anteeksiantamuksessa on suuri jumalallinen voima. Kun armahdamme toinen toisiamme ja kohtaamme kanssamatkaajamme anteeksiantavalla ja armahtavalla sydämen asenteella niin se luo yhteyden ilmapiirin. Anteeksiantamattomuus katkaisee yhteyden toinen toisiimme ja synnyttää kovan ja armottoman ilmapiirin.
Ei ehkä niin kovinkaan vaikeaa ole sanoa; ”Anteeksi.”, mutta, että todella tahtoo antaa anteeksi sydämestään, niinkuin Mt.18;35 sanoo..”ellette anna veljellenne sydämestänne anteeksi..” niin se voi olla toinen asia. Usein kuulee sanottavan, että ”kyllä minä voin antaa anteeksi, mutta unohtaa en voi”. Ja sitten tämä ”ei unohtaminen” kyllä näkyy seuraavassa kättelyssä tai haluttomuutena olla missään kättelyssä. Anteeksiantamuksen on lähdettävä sydämestä. Se on oikeastaan sydämen päätös ja valinta antaa anteeksi tuntuu miltä tuntuu. Emme saa antaa anteeksi vain suulla tai tietyin varauksin. Ja siksi anteeksiantamus ilman unohdusta ei ole anteeksiantamus ollenkaan. Meidän Taivaallinen Isämmekin antaa anteeksi kaikki meidän syntimme ja rikkomuksemme. Hän unohtaa ne. Hän upottaa ne merten syvyyksiin ja siirtää ne niin kauas kuin itä on lännestä. Kohtaavatko itä ja länsi toisensa? Ei, eivät milloinkaan. Meidän syntimme eivät koskaan tule Jumalan muistoon ,Hänen eteensä, kun Hän on ne meille anteeksiantanut.
Anteeksiantamattomuudella on vaaransa, josta Hebr. 12;14-15 varoittaa; ”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen.......eikä mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä ja monet sen vuoksi saastu...” Jos kannamme pitkään sydämessämme anteeksiantamattomuutta, niin se voi muuttua katkeruuden juureksi, joka tekee sydämemme kovaksi ja paaduttaa sen niin, että emme pysty vastaanottamaan Jumalan armoa, jäämme pois armon osallisuudesta. Ja sillä tiellä voi käydä niin, että luovumme elävästä Jumalasta.
Anteeksiantamuksessa on suuri jumalallinen voima. Se parantaa meidät, meidän mielemme ja ruumiimmekin On tutkittu,että sillä on terveyttävä vaikutus verenpaineeseen, sydämen toimintaan, se alentaa stressiä, puhumattakaan mielen terveydestä.
Toisilleen anteeksiantaminen,antaa anteeksi, se ei ole helppoa. Jumala sen kyllä tietää, kuinka vaikeaa se on meille. Voimme tehdä sen vain Jumalan armon avulla ja vaikutuksesta. Se voi viedä aikaa, mutta sillä ei ole väliä, viekö se aikaa vähän vai paljon, sillä on väliä, että olemme sydämessämme tahtoneet antautua anteeksiannon prosessiin elämässämme. Loukkaus jättää sielumme lihaan haavoja, jotka tuntuvat kipeiltä ja ne ovat siihen asti kipeitä, kunnes anteeksiantamuksen hetkestä ne alkavat parantumaan. Aika ei koskaan paranna haavoja, vaan ne alkavat heti välittömästi parantua siitä hetkestä alkaen kun olemme valinneet antaa anteeksi ja antautuneet sydämessämme anteeksiannon prosessiin. Mutta tämä koko prosessi voi viedä aikaa. Jumalan armo tekee meidän sisimmässämme työtä ja parantaa meidän haavamme.
Jumalan armosta eläminen ja lähimmäisemmme armahtaminen kuuluvat yhteen. Ef. 4;32 ”Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi.
Ref; Novum, tekstissä olevat Raamatun paikat

Siponen Pirjo
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: ISÄMEIDÄN RUKOUS

ViestiKirjoittaja Irene » 10.05.2014 13:25

    Kuva



Isämeidän rukous

Mt.6;9-13...”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta...” Tässä seitsemännessä rukouksessa pyydämme, että Taivaallinen Isämme ei sallisi joutua meidän kiusaukseen, vaan päästäisi meidät pahasta. Tämä ”kiusaus” sana voi merkitä myös ulkoisia vastoinkäymisiä, vaikeuksia, sairauksia, ym., ja sentähden voimme rukoilla, että säästyisimme sellaisilta koettelemuksilta, jotka ovat meille liian suuria. Samanaikaisesti meidän on oltava selvillä siitä, että Herra asettaa meidät testiin, kokeeseen. Hän koettelee meidän uskoamme ja sitä, että haluammeko olla Hänelle kuuliaisia ja seurata Häntä uskon tiellä. ”Päästä meidät pahasta” tarkoittaa Paholaisen, Sielunvihollisemme otteesta irtipääsemisestä kiusauksen kohdatessa.
Jaakob 1;13-15 ”Älköön kukaan kiusattuna ollessaan sanoko, että Jumala Häntä kiusaa. Ei Jumala ole pahan kiusattavissa, eikä hän kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Kun sitten himo tulee raskaaksi, se synnyttää synnin, ja kun synti on kypsynyt täyteen mittaansa, se synnyttää kuoleman.”Usein kuulee sanottavan, että Jumala on sellainen sadisti, joka piinaa ja kiusaa ihmisiä kaikenlaisilla kärsimyksillä. Mutta niin ei suinkaan ole, Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän kiusaa ketään. Meitä jokaista kiusaa ennenkaikkea meidän omat himomme ja halumme. Ja tähän me pyydämme Herralta apua, niin että Hän ei sallisi meille niin suurta kiusausta, että se voittaisi meidät, vaan että voisimme sen kestää ja kärsivällisesti odottaa pääsemistä siitä pois.Jkb.1;12 ”Autuas se mies, joka kestää koetuksen. Kun hänet on koeteltu, hän on saava elämän kruunun. Herra on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat.”
Mistä kiusaus lähtee, kuinka se syntyy ja kuinka voimme sen voittaa?
Efesolaiskirjeessä meitä kehoitetaan ottamaan yllemme koko taisteluvarustus voidaksemme kestää Paholaisen juonet. Sielunvihollinen, Paholainen on kaikkien kiusausten takana yllyttämässä meidän lihaamme lankeamaan syntiin. Hänellä on jokaiselle oma juonensa ja omat kiusauksensa. Mutta on hyvä tietää, että Paholainen käyttää samoja menetelmiä kuin hän käytti Paratiisissa Aadamia ja Eevaa kohtaan. ...”hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat..” Voimme oppia Raamatusta, että Saatana kiusatessaan Eevaa ja Aadamia hän käytti neljän askeleen mallia edetessään tässä työssään. Ensimmäiseksi, se synnyttää, haluaa sinun tunnistavan sinussa halun johonkin asiaan, olkoon se mikä tahansa. Kiusaus alkaa, kun Paholainen ehdottaa ajatusmaailmassasi myöntymistä johonkin luvattomaan haluun tai täyttämään aivan oikeaa haluasi, mutta väärällä tavalla ja väärään aikaan. Se kuiskaa mieleemme, että me ansaitsemme tämän asian, se tekee olomme paremmaksi, se lohduttaa meitä jne. Usein luulemme, että kiusaus vaanii jossakin meidän ympärillämme, mutta Jumala sanoo, että se on meissä. Kiusaus alkaa aina mielestä, sydämestä, ei ulkoapäin.Mt. 15;19”Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset; murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, herjaukset...
Toinen askel on epäusko, epäilys. Se syöttää sinulla ajatuksen siitä, että onko Jumala todella sanonut, että tämä olisi väärin. Ehkä Jumala antoi tämän kiellon jollekin toiselle tai se tarkoitti jotain muuta aikaa. Eikö Jumala tahdo, että olisin onnellinen jne. Hebr. 3;12.
Kolmas askel on valhe ja petos. Se mitä Sielunvihollinen kertoo, se kaikki on valhetta tai puolitotuutta. Se tarjoaa valhettaan esittämällä osan Jumalan Sanasta, sen minkä Jumala on sanonut ja sekoittamalla sen omaan valheeseensa. Hänhän sanoi; Ette te suinkaan kuole.....vaan teistä tulee Jumalan kaltaisia....” Niin – se kuiskaa; voit kyllä antaa myöten tässä asiassa, kukaan ei tätä tiedä, se ratkaisee ongelmasi, ja sitäpaitsi, kaikki muutkin tekevät näin, tämä on vain pieni synti. Mutta pienikin synti kyllä lopulta paljastaa itsensä.
Neljäs askel on tottelemattomuus. Ja niin minä lopullisesti antaudun haluni valtaan. Mikä alkaa ajatuksena, se näkyy tekona ja käytöksessä. Ja niin olemme langenneet kiusaukseen....”ja kun sitten himo tulee raskaaksi, se synnyttää synnin...”

Kuinka sitten voimme kestää ja voittaa kiusauksen? Tähänkin täytyy ottaa määrättyjä askeleita, jotta Taivaallinen Isämme ”päästäisi meidät pahasta.” No onko sitten kiusaavat ajatukset ja kiusaukset elämässämme syntiä? Monet kokevat häpeää ja syyllisyyttä ollessaan kiusaavien ajatusten vallassa. Mutta tosia-asia on se, että emme koskaan pääse pois näistä kiusauksista. Sielunvihollinen ei koskaan kiusaa niitä, jotka jo ovat hänen talutusnuorassaan. Kiusaus on merkki siitä, että Saatana vihaa sinua, ei merkki heikkoudesta tai arvottomuudesta. Me tulemme osalliseksi näistä kiusauksista ja koettelemuksista niin kauan kuin elämme tässä syntiinlangenneessa maailmassa. Sentähden meidän ei tule lannistua eikä menettää rohkeuttamme. Jkb; 1;2 ”Veljet, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte monenlaisiin koetuksiin...Tässä ei sanota, että ”jos joudutte”...vaan ”kun joudutte...” Siis – ei ole syntiä olla kiusattu ja kiusauksessa. Kiusaus muuttuu synniksi silloin, kun antaudumme sen valtaan. Martin Luther on sanonut;” Et voi estää lintuja lentämästä pääsi yli, mutta voit estää niitä rakentamasta pesää pääsi päälle.”
Välttääksemme lankeamasta kiusaukseen meidän on hyvä tunnistaa, millaisissa olosuhteissa, mielentilassa, paikoissa, aikoina ja millaisessa seurassa olen kaikkein eniten kiusauksessa, kiusaukselle altis. Ja silloin minun tulee tietoisesti välttää noita tilanteita. Emme anna Paholaiselle tilaisuutta. Snl. 16;17”Oikeamielisten tie kiertää pahan, henkensä säilyttää,kun pitää huolta vaelluksestaan.” Mt. 26;41 ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.” Kaikkein parasta on valvoa ja rukoilla.Ei haittaa, vaikka rukoilemme sata kertaa päivässä tuon saman asiamme tähden. Taivaallinen Isämme tahtoo auttaa lastaan kiusauksen hetkellä. Hän odottaa saadakseen auttaa meitä ja saadakseen päästää meidät pahasta. I Kor. 10; 13 ”Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus. Jumala on uskollinen. Hän ei salli teitä kiusattavan enempää kuin kestätte, vaan salliessaan kiusauksen, hän valmistaa myös pääsyn siitä, että voitte sen kestää.”
Niin – tässä sanotaan, että kun Hän on sallinut meille tällaisen kiusauksen, niin Hän valvoo koko ajan, ettei kiusaus kävisi liian ylivoimaiseksi. Miten? Juuri kun se näyttää täysin ylivoimaiselta avautuu ulospääsytie – Hän päästää meidät pahasta, pahan otteesta. On hyvä muistaa, että meidän Vapahtajamme Jeesus Kristus oli kiusattu samalla tavalla kuin mekin. ..”sillä hän on ollut kaikessa kiusattu samalla tavoin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.”Hebr, 4;15.Ei ole sellaista ihmisen kiusausta, jota Jeesus ei olisi kohdannut ja ollut kiusattu. Hän koki kaikki ihmisen kiusaukset. Mitä varten? Sitä varten, että Hän voisi meitä kiusattuja auttaa. Hän ei langennut kiusaukseen. Ja juuri tämän tähden, että hän kantoi ruumiissaan synnittömänä myös kaikki meidän kiusauksemme Hän voi meitä auttaa ja vapauttaa kiusauksesta, ”päästää meidät pahasta”. Hebr. 2; 18 ”Koska hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, hän kykenee kiusattuja auttamaan.” Suurin kiusauksen aikahan Jeesuksella oli siellä erämaassa, jossa Hän oli Paholaisen kiusattavana 40 yötä ja päivää. Mutta kuinka Jeesus voitti? Hän vastusti Perkelettä Jumalan Sanalla. Hän sanoi ”On kirjoitettu”.kolme kertaa, ja aivan viimeiseksi Hän sanoi; ”Mene pois Saatana..” Jaakob kirjoittaakin 4;7 ”Olkaa siis Jumalalle alamaisia, mutta vastustakaa Paholaista, niin hän pakenee luotanne.” Kiusauksessa ollessamme voimme vastustaa Paholaista Jumalan Sanan miekalla. Sanoa kuin Jeesus; ”On kirjoitettu - tästä asiasta on kirjoitettu tällä tavalla, Jumalan Sana sanoo näin.
Niin – rukoilemme ”äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta”

Ref. ”Purpose driven life”;Rick Warren, tekstissä olevat R-paikat

Siponen Pirjo
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: ISÄMEIDÄN RUKOUS

ViestiKirjoittaja Irene » 25.05.2014 16:46

    Kuva

Isämeidän rukous
Mt. 6;9-13. ..”Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti .Aamen.” Olemme päässeet tässä Isämeidän rukouksessa sen viimeiseen jaksoon, jakeeseen, joka on tämän rukouksen loppuhuipentuma, yhteenveto, kunnian, ylistyksen ja palvonnan antamista Jumalalle. Tämä rukoushan käsittää seitsemän rukousta, rukousaluetta elämässämme. Neljä ensimmäistä koskee meidän suhdettamme Jumalaan ja kolme meidän suhdettamme itseemme ja lähimmäisiimme elämässämme. Isämeidän rukous kattaa siis kokonaisvaltaisesti kaikki alueet elämässämme, rukoilemme kaikenkattavasti asioidemme ja tarpeittemme puolesta. Numero, luku seitsemän, raamatussa tarkoittaa ja viittaa täydellisyyteen.Se on täydellisyyden luku, se kuvaa täydellistä ja valmista. Niinpä olemme rukoilleet täydellisesti, kaikenkattavasti elämämme asioitten puolesta. Loppurukous ”Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia, iankaikkisesti, aamen” on kahdeksas rukous. Kahdeksan viittaa ja tarkoittaa jonkun asian saattamista päätökseen, se on täyttymyksen luku. Ja näin tässä loppurukouksessa me ylistämme ja kiitämme Jumalaa kaikesta, mitä Hän on antanut ja antaa meille ja kaikesta annamme Hänelle kunnian ja kiitoksen. Olemme ikäänkuin uuden tulevaisuuden kynnyksellä odottamassa rukoustemme täyttymystä. Sillä 8 luku on myös Messiaan tulemisen luku. Kiitämme ja ylistämme vielä Hänen Valtakuntansa tuloa; ..”sinun on valtakunta, voima ja kunnia...”

”Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia....” Niin – me ylistämme, kiitämme, palvomme ja annamme kunnian Jumalalle. Kiittäessämme ja ylistäessämme Häntä, me annamme kiitoksen kaikesta hyvästä, mitä Hän on meille antanut ja lahjoittanut. Tuo ylistysrukous ”sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia...” sisältää enemmmän kuin vain kiittämistä ja ylistämistä, se sisältää Jumalan palvomista ja siinä kunnian antamista Hänelle, jolle kunnia yksin kuuluu. Palvomisessa me osoitamme rakkauttamme Häntä kohtaan, me palvomme Jumalaa itseämme, Hänen suuruuttaan, kaikkivaltiuttaan, voimaansa ja hyvyyttään, kaikkea sitä, mitä Jumala ON. Kunnia kuuluu Jumalalle. Ilm. 4;8-11 kerrotaan, että serafit huusivat yötä päivää valtaistuimen edessä taukoamatta ”Pyhä,pyhä,pyhä on Herra Jumala, kaikkivaltias, joka oli,joka on, ja joka on tuleva.” ja kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyvät valtaistuimella istuvan eteen ja palvovat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti. He heittävät kruununsa valtaistuimen eteen ja sanovat; ”Sinä meidän Herramme ja Jumalamme olet arvollinen saamaan ylistyksen,kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaiken. Sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.” Ps. 138;5 ”He laulavat Herran teistä, sillä suuri on Herran kunnia.” Ps.113;4 ”Herra on korkea yli kaikkien kansojen,yli taivaitten kohoaa Hänen kunniansa. ”Jumala,kohotkoon kunniasi yli taivaitten,kirkkautesi yli kaiken maan. Ps. 57;6. Viimeisessä psalmissa 150,kehoitetaan kaikkia, joissa henki on, ylistämään Herraa. ”Halleluja, Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään...” V Moos. 32;3-4 ” Ylistäkää meidän Jumalamme suuruutta. Hän on kallio, Hänen tekonsa ovat täydelliset, kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Hän on uskollinen Jumala,vääryyttä Hänessä ei ole, Hän on vanhurskas ja oikeamielinen..”

Kaikki kunnia kuuluu Jumalalle. Sentähden elämässämme tulisi antaa kaikista asioista kunnia Jumalalle. Mutta, voi, kun se meissä on niin luontaista tavoitella sitä omaa kunniaa kaikessa tekemisessämme. Joh. 7;18 ”Se, joka puhuu omia ajatuksiaan, etsii omaa kunniaansa. Mutta se joka etsii lähettäjänsä kunniaa, on luotettava, eikä hänessä ole vääryyttä.” Fil. 2; 3 ”Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian vuoksi, vaan pitäkää nöyrästi toista parempana kuin itseänne.” Tässä on meillä todella opettelemista ja todellinen kilvoituksen paikka. Gal. 5;26 ”Älkäämme tavoitelko turhaa kunniaa,ärsytellen ja kadehtien toisiamme.” Tässä on kysymys kunniasta, jota kadehditaan toisilta ja jolla ärsytetään toisia. I Kor. 10;31 sanoo, että ”Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.” Ja tosiasiahan on se, että se mitä me teemme elämässämme Jeesukseen uskovina palvellessamme Häntä niiden lahjojen, kykyjen ja armoitusten kautta, mitä Hän on meille antanut, niin se on kaikki Jumalan armon vaikutusta elämässämme, hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa meissä aikaan, niinkuin Fil. 1;9-11 sanoo; ”Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja tieto ja kaikenlainen ymmärrys lisääntyisi, niin että voisitte tutkia, mikä on parasta ja olisitte puhtaita ja moitteettomia Kristuksen päivään saakka, täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.” ja II Kor. 4;15 sanoo, että ”Tämä kaikki tapahtuu teidän takianne,jotta yhä enenevä armo saisi aikaan yhä useammissa vielä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi. Tarkoittaa, että Jumalan armo yhä enenevässä määrin saisi vaikuttaa meidän elämässämme sellaisia tekoja, jotka kirkastavat Kristusta ja joista tulee yksin kunnia ja kiitos Jumalalle.

Niin – rukoilemme; ..”Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia, iankaikkisesti. Aamen.

Ref. Tekstissä esiintyvät R-paikat, IRT

Siponen Pirjo
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02


Paluu Anomisesta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron