David Wilkerson / Lyhyet 1)

[Irene]

SINÄ TARVITSET PYHÄÄ HENKEÄ

Jos haluat olla hyvä sotilas Herran Jeesuksen Kristuksen palveluksessa, ei riitä, että olet pelastunut. Paljon muuta on sinua varten: Sinä tarvitset Pyhän Hengen kastetta!

Paavalin aikaan jotkut uskovat eivät edes tienneet, kuka Pyhä Henki oli. ”Ja hän sanoi heille: ’Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?’ Niin he sanoivat hänelle: ’Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan’ "(Ap.t.19:2). Nämä ihmiset olivat pelastettuja, mutta on selvää, etteivät he olleet täyttyneet Pyhällä Hengellä.

Uskon, että me pelastumme Pyhän Hengen voiman ja hoidon kautta. Raamattu lisää tähän, että on olemassa myös Pyhän Hengen kaste. Pyhä Henki voi myös täyttää uskovia.

Jeesus ei lähettänyt opetuslapsiaan maailmaan, ennen kuin he olivat saaneet Pyhän Hengen kasteen. Opetuslapsilla oli puhdas sydän ja usko sairaiden parantamiseen, ja he olivat myös hänen ylösnousemuksensa todistajia. He olivat valmiit jopa kuolemaan hänen puolestaan, joten mitä muuta voisi olla?

Selvästikin oli enemmän! ”Vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka"(Ap.t.1:8).

Haluatko todella Pyhää Henkeä? Sinun pitää olla aivan varma siitä, että tämä kuuluu sinulle. Sinun pitää joutua paikkaan, jossa tiedät, ettet ole mitään, tiedä mitään etkä voi tehdä mitään ilman Pyhän Hengen voimaa ja johtoa.

Päivän jokaisena hetkenä maailman laajuiset ihmisjoukot ovat lukeneet Raamatustaan tämän lupauksen tai ovat kuulleet siitä julistettavan. Niinpä he rukoilevat ja saavat Pyhän Hengen kasteen.

”Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, … niinä päivinä minä vuodatan Henkeni”(Ap.t. 2:17 -18). Sinun pitää vain pyytää häntä: ”Kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!" (Luuk.11:13)

[Irene]

ANKKURI MYRSKYSSÄ

”Se toivo meille on ikään kuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti”(Hebr.6:19).

Sielun ankkuri, johon tässä jakeessa viitataan, on toivo. Se ei ole tämän pahan maailman toivoa, jossa elämme. Se on toivoa, joka perustuu Jumalan lupausten pysymiseen, siunaukseen ja hallintaan niille, jotka luottavat häneen. Raamatullinen toivo ei ole hyväntahtoista ajattelua tai optimistinen näkökulma. Pikemminkin se on luottavaista odotusta, joka perustuu Jumalan sanan varmuuteen siitä, että hän on ankkuroinut meidät menneessä ja niin hän tekee myös tulevaisuudessa.

Tämä toivo yksin on ankkurimme myrskyissä, jotka lankeavat maan päälle nykyisenä aikana. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja julisti: ”Ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on”(Hebr.6:12).

Jumala vannoi lupauksen perinnöstä kaikille, jotka ovat Kristuksessa. Hän vannoi tämän valan lopettaakseen kaiken ponnistelun, kaiken epäilyn, niin että ”saisimme voimallisen kehotuksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta”(Hebr. 6:18).

Tämä on toivomme: Jumala on vannonut, että hän toteuttaa lupauksensa, ja hän ei voi valehdella!

Hän piti sanansa Aabrahamille ja pitää sanansa sinulle, kun luotat häneen. Me tarvitsemme vahvaa kehotusta näinä vaikeina aikoina.

Kaiken sanotun ja tehdyn jälkeen ja kaikkien toivosta pitämieni saarnojen jälkeen, se kulminoituu tähän: Olemme halukkaita antautumaan kokonaan hänen käsiinsä, lepäämään hänen sanassaan ja seisomaan epäilemättä Jumalan rakkaudessa, täysin vakuuttuneina siitä, että hän pitää lupaamansa sinullekin!

”Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on”(Hebr.10:35- 36).

[Irene]

JUMALAN ARMO

Apostolien tekojen luvussa 9 näemme miehen nimeltä Saulus Tarsolainen, uskonnollisimpia koskaan eläneitä miehiä, matkustamassa Damaskokseen. Miksi hän teki tämän matkan?

Saulus oli niin täynnä vihaa Jeesusta kohtaan, että hän päämäärätietoisesti vainosi Jumalan seurakuntaa, jopa juutalaisen alueen ulkopuolella. Niinpä hän oli matkalla Damaskoon tuhotakseen Herran kansan.

”Mutta Saulus puuskui yhä uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin luo ja pyysi häneltä kirjeitä Damaskon synagogille, että keitä hän vain löytäisi sen tien vaeltajia [kristittyjä], miehiä tai naisia, ne hän saisi tuoda sidottuina Jerusalemiin”(Ap.t. 9:1-2).

Mietipä Jumalan toimintaa tätä miestä kohtaan, josta myöhemmin tuli suurin koskaan elänyt kristitty evankelista. Yhtäkkiä sokaisevan kirkas valo taivaasta loisti kaikkialla hänen ympärillään: ”Ja kun hän oli matkalla, tapahtui hänen lähestyessään Damaskoa, että yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: ’Saul, Saul, miksi vainoat minua?’ " (Ap.t.9:3-4). Saulus sanoi tästä myöhemmin: ”Miehet, veljet, minä olen kaikessa hyvällä omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti"(Ap.t.23:1).

Mikä tarkoitus tällä loistavalla valolla oli? Sekoittaa Sauluksen mieli? Alistaa hänet syyllisyyden ja tuomion alle? Tuhotako hänet? Julistaa hänelle vihaa ja tuomiota? Ei, vaan sitä, että hänen rikkomuksensa oli annettu anteeksi ja hänen syntinsä peitetyt.

Kuvitelkaamme Saulus makaamassa kasvoillaan häikäisevän valon edessä, kuulemassa Jeesuksen äänen. Sen sijaan, että olisi kuullut pyhän Jumalan moitteen valitsemastaan tiestä, hän kuuli ihmeelliset sanat: ”Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat!” Ei puhuttu sanaakaan siitä pahasta elämäntavasta, jossa Saulus eli, vainosta ja uhkailusta. Miksi näin? Siksi, että se, jota hän vainosi, oli hänen paras ystävänsä.

Rakas lukija, tämä sama Jeesus tarjoaa meille samaa armoa. Kun olisimme ansainneet tuomion, kuulemme hänen sanovan: ”Minä olen Jeesus, sinun Lunastajasi.”

Kiitä häntä tänään armosta, jota hän osoittanut sinulle.

[Irene]

ISÄN SUUDELMA

Osaksemme tulee suuri siunaus, kun meidät asetetaan taivaallisiin. Mikä tällainen siunaus on? Se on etuoikeus tulla hyväksytyksi: ”Sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa” (Ef.1:6). Alkukielessä sana hyväksyntä tarkoittaa ”hyvin korkeasti suosion kohteena”. Paavali käyttää sanaa jakeessa, jonka käännös olisi ”Jumala on osoittanut meille korkeata suosiota. Me olemme hyvin erityisiä hänelle, koska meillä on paikkamme Kristuksessa.”

Koska Jumala hyväksyi Kristuksen uhrin, hän nyt näkee vain yhden yhtenäisen ihmisen, Kristuksen ja ne, jotka ovat sidotut häneen uskossa. Meidän lihamme on kuollut Jumalan silmissä. Kuinka? Jeesus poisti meidän vanhan luontomme ristillä. Niinpä Jumala, katsoessaan meitä, näkee nyt ainoastaan Kristuksen. Meidän tulee omalta puoleltamme nyt oppia näkemään itsemme, niin kuin Jumala näkee. Se merkitsee, että emme vain keskity synteihimme ja heikkouksiimme, vaan siihen voittoon, jonka Kristus voitti meille ristillä.

Tuhlaajapoikavertaus (Luuk.15:11 -31) antaa voimallisen kuvauksen siitä hyväksymisestä, jonka saamme, kun meidät asetetaan taivaallisiin, Kristuksessa. Sinä tunnet kertomuksen: Nuori mies otti isältään perintönsä ja tuhlasi sen syntisessä elämässä. Sitten, kun poika joutui täysin vararikkoon, moraalisesti, tunteen ja fyysisen tasolla, hän ajatteli isäänsä. Hän oli tosin täysin vakuuttunut siitä, että hän oli menettänyt isänsä suosion.

Raamattu kertoo meille, että tämä murtunut nuori mies oli täynnä murhetta syntinsä tähden ja huusi: ”Olen arvoton. Minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi”. Sitten tuhlaajapoika sanoi itsekseen: ”Minä nousen ja menen isäni tykö” (Luuk.15:18). Näin tehdessään hän harjoitti hyväksymisen siunausta. Ymmärrätkö, mitä tässä tarkoitetaan? Tuhlaaja oli kääntynyt synnistään ja palannut isänsä lupaaman avoimen oven eteen. Hän vaelsi katumuksessa ja otti vastaan hyväksynnän.

Mitä tuhlaajapojalle tapahtui? ”Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi” (Luuk.15:20). Mikä ihana näky tämä onkaan! Isä antoi syntiselle pojalle anteeksi, syleili ja rakasti häntä ilman tuomiota tai vihaa. Kun hän sai isänsä suudelman, hän tiesi että oli saanut hyväksymisen.

[Irene]

ANNA TÄYTTÄÄ ITSESI PYHÄLLÄ HENGELLÄ!

Vanhassa ja Uudessa Testamentissa Pyhä Henki lankesi ihmisten päälle mitä epätavallisimmilla tavoilla. Kansa alkoi ylistää häntä uusilla kielillä, kun Pyhä Henki otti täyden hallinnan.

Helluntaina hän tuli tuulispäässä. Tuli lankesi! Kun Pyhä Henki tulee alas, kaikki järkkyy. ”Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti”(Ap.t. 4:31).

Johannes Kastaja saarnasi: ”Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan minä en ole kelvollinen päästämään; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella”(Luuk.3:16).

Rakas lukija, Raamattu tekee hyvin selväksi: Kun Jeesus tulee sinun luoksesi, hän haluaa kastaa sinut Pyhällä Hengellä ja tulella! Pyhä Henki tuo tulen, punaisen, kuuman, Jeesuksen kuluttavan rakkauden. Miksi niin monet uskovat ovat kuumia yhden minuutin ja seuraavana hetkenä kylmiä, koskaan täysin antautumattomina ja myytyinä Jeesukselle! Onko se siksi, että he kieltäytyvät antamasta Jeesuksen kastaa heidät Pyhällä Hengellä!

”Ja kun hän [Pyhä Henki] tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ”(Joh.16:8). Voisiko olla, että nämä uskovat eivät vakuuttuneet, koska Pyhää Henkeä ei ollut kutsuttu ottamaan oikeudenmukaista paikkaansa heissä? Hän on Jumalan putkisto. Hän ilmaisee kaiken, mikä ei kelpaa Kristukselle. Hän myös saattaa meidät synnintuntoon ja vahvistaa meitä luottamaan hänen sanaansa! Tässä hän totisesti tulee meidän Lohduttajaksemme, koska hän vakuuttaessaan meidät synnistä, antaa meille myös voiman hyljätä sen. Siinä on todellinen lohdutus!

Pyhä Henki ei koskaan tee sinusta typerältä näyttävää, mutta hän saattaa tulla yllesi sellaisella tavalla, että syntiset voivat ajatella sinun olevan juovuksissa. Hän ei ole tervetullut moniin seurakuntiin, koska hänen ajatellaan olevan liian äänekäs, liian hämmentävä, liian ennalta arvaamaton!

[Irene]

TYYTYVÄINEN LIIAN VÄHÄÄN!

Jumalalla on niin paljon annettavaa sinulle. Hänen halunsa on: “Totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti”(Mal.3:10). Hän seisoo täydessä varastohuoneessa ja sanoo: ”Minä olen antelias Jumala, mutta niin harvat saavat minulta mitään. He eivät anna minun olla heille Jumala”!

Tietenkin meidän tulee kiittää Jumalaa kaikesta, mitä hän on tehnyt ja antanut tähän mennessä. Meidän ei vain pidä tyytyä siihen, minkä ajattelemme olevan paljon. Monet uskovat tyytyvät istumaan kirkon penkissä Jumalan läsnäolon siunauksessa. Sellaiset ihmiset ovat vain ”pesusieniä”, jotka imevät itseensä kaiken, mutta he rajoittavat Jumalan oman elämänsä mukaan, kun hän haluaisi voidella heidät palvelukseensa.

Kun opetuslapset hämmästelivät Kristuksen ihmeitä, Jeesus vastasi:

”Jumalalla on vielä suurempiakin tekoja varastossa teitä varten”(ks. Joh.14:12). Moni meistä on kuin opetuslapset. Näemme yhden ihmeen ja tyydymme puhumaan siitä lopun ikäämme. Jos me todella tuntisimme Jumalan ja antaisimme hänen olla Jumala meille, pyytäisimme häneltä paljon enemmän.

Me voisimme ulottua taivaallisiin uskon kautta, luottaa Jumalan suistavan maahan kaikki jumalattomat paikalliset ja valtion johtajat. Me kukistaisimme valtoja ja voimia, niin kuin Jumala sanoi!
Me uskoisimme Jumalan auttavan meidän kyllästämään kaupunkimme Jeesuksen Kristuksen evankeliumilla. Me nousisimme uskossa kaikkea meitä kohti suunnattuja aseita vastaan ja tuhoaisimme saatanalliset sillanpääasemat perheissämme ja seurakunnissamme.

Näkymme olisi rajaton. Me uskoisimme, että Jumala tekisi vieläkin suurempia tekoja valtakunnassaan!

”Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Aamen”(Ef.3:20- 21).

[Irene]

HÄNEN ÄÄNENSÄ TUNTEMINEN

”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua”(Joh.10:27).

Ne, jotka todella tuntevat Jumalan, ovat oppineet erottamaan hänen äänensä kaikista muista äänistä. Hän haluaa sinun olevan täysin vakuuttunut siitä, että hän haluaa puhua sinulle, kertoa sinulle asioita, joita et ole koskaan nähnyt ja kuullut aiemmin.

Uskon, että Jumalan äänen kuulemiseen tarvitaan kolme asiaa:

Järkkymätön luottamus siihen, että Jumala haluaa puhua sinulle. Tästä sinun pitää olla täysin vakuuttunut. Hän on tosiaankin puhuva Jumala ja hän haluaa sinun tuntevan hänen äänensä niin, että voit tehdä hänen tahtonsa. Jumalan antamat käskyt eivät koskaan riko Raamatun rajoja.
Laatuaika ja hiljentyminen: Sinun pitää haluta sulkeutua hänen kanssaan ja antaa muitten äänten vaieta. Jumalahan puhuu meille pitkin päivää. Joskus, kun hän haluaa rakentaa jotakin erityistä, hänen äänensä tulee esiin vasta, kun suljet ulos kaikki muut äänet.
Pyydä uskossa. Me emme saa Jumalalta mitään (mukaan lukien hänen äänensä kuulemisen), jollemme todella usko hänen voivan valaista mieltänsä meille, tehdä meidät kykeneviksi ymmärtämään hänen täydellistä tahtoaan!

Ei Jumala kiusaa! Hän ei halua antaa vihollisen pettää sinua. Kun Jumala puhuu, sitä seuraa aina rauha. Saatana ei pysty jäljittelemään sitä rauhaa!

”Mutta, joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen. Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos. Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä. Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä" (Joh.10:2-5).

[Irene]

ANTAKAA JUMALAN RAUHAN VALLITA SYDÄMISSÄNNE

“Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset”(Kol.3:15).

Tässä lauseessa on ihmeellinen käsky: Jumala kutsuu Jeesuksen Kristuksen koko ruumista antamaan Hänen rauhansa vallita sydämiämme, mieliämme ja ruumiitamme! Jumalan rauhan tulee olla elämämme rauhantekijänä, hallitsijana kaiken yläpuolella. Juuri tänään on päivä, jolloin tämä kutsu kuuluu sekasorron ja hämmennyksen keskellä!

Miksi Herra käski alkuseurakunnan antaa hänen rauhansa vallita heidän elämäänsä? Siksi, että hän tiesi, mitä oli tulossa, ja hän halusi valmistaa heitä siihen. Muutaman vuoden kuluttua valtava sekasorto tulisi heidän päälleen. Heitä kidutettaisiin ja vainottaisiin. He joutuisivat kohtaamaan vaikeita aikoja, menettäisivät kotinsa ja heidän omaisuutensa takavarikoitaisiin. He joutuisivat pahojen ihmisten hyökkäysten kohteeksi. Nämä luulisivat tekevänsä Jumalalle mieliksi tappaessaan heidät. Jumala varoitti heitä etukäteen: ”Teidän täytyy elää minun rauhani perustuksella, koska se yksin voi auttaa teidät läpi edessänne olevista muutoksista.”

”Mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne”(Fil.4:9).

Juuri nyt väärää rauhaa levitetään moniin seurakuntiin. Rauhaa, joka pettää ahdistuksen päivänä. Se on uppiniskaisten, synnin sokaisemien uskovien rauhaa! Mooses nimitti sellaista uskoa ”itsesiunaukseksi”, mikä itse asiassa tarkoittaa itsepetosta. Hän varoitti Israelia kirouksesta, joka tulisi kaikkien pahojen, tottelemattomien Jumalan lasten päälle, jotka harjoittivat epäjumalanpalvelusta. Hänen mukaansa he laittavat väärän rauhan laastarin oman syntisen vaelluksensa päälle: ”Niin että se, joka kuulee tämän valan sanat, siunaisi itseänsä sydämessään sanoen: 'Minun käy hyvin, vaikka vaellankin sydämeni paatumuksessa'. Siten hän hukuttaisi kaikki, sekä kostean että kuivan maan”(5 Moos.29:19).

Mooses kuvaa tässä Jumalan lasta, joka päättää tyydyttää pahan himonsa. Hän löytää sopivan opin, joka antaa hänelle luvan tehdä mitä vain. Silti hän olisi pelastettu, matkalla taivaaseen, vaikka jatkaisikin syntielämäänsä. Hän sanoo itselleen: ”Voin tehdä, mitä huvittaa, enkä silti menetä sydämeni rauhaa.”

Tapahtuu Amerikassa tai muualla maailmassa mitä tahansa, ei mikään helvetin valta voi ryöstää sinulta rauhaa Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta. Sen rauhan hän istuttaa sieluusi! Jumala haluaa hallita kansaansa rauhalla.

”Vallitkoon teidän sydämissänne Jumalan rauha”.

[Irene]

PARANNUSTA TEKEVÄ EROTTAUTUU MAAILMASTA

Todellista herätystä ei voi syntyä ilman parannuksen tekemistä ja erottautumista maailmasta. ”Ja Israelin heimo eristäytyi kaikista muukalaisista, astui esiin ja tunnusti syntinsä ja isiensä rikkomukset”(Neh.9:2). Missä ikinä on raamatullista eheytymistä, siellä on oleva yhäti kasvava tietoisuus Herran kutsusta erottautua kaikesta, mikä on maailmallista ja aistillista.

Kautta vuosien olen huomannut, että juuri erottautuneet, Kristusta nauttivat, pyhää elämää elävät uskovat ovat niitä, joilla on suurin vaikutus sekulaariin maailmaan. Jumalattomat odottavat uskovien erottautuvan ja puhdistuvan, täysin ”toisiksi”. New Yorkin rikoksien täyttämät ja saastuttamat kadut, joilla demoniset henget raivoavat kaikkialla, vain puhtaat, erottautuneet, Kristuksen täyttämät uskovat voivat ajaa takaa vihollista. Kompromissien tekijät pelästyvät, ja heidän oma syntinsä tuomitsee heidät.

Jumala nostaa esiin uskovien jäännöksen, joka haluaa herätystä, mutta ainoastaan niin, että se muuttaa heitä Kristuksen kuvan kaltaisuuteen. Kun se täyttyy, useimmat uskovat eivät joko tunnista sitä, tai jos tunnistavat, hylkäävät sen. Erottautunut jäännös kuulee pasuunan soivan, ja he tietävät, mitä Jumala sanoo.

Jumalan omistaa kaiken, mitä meillä on. Me sanomme aina: ”Herra, annan tämän takaisin sinulle”. Emme kylläkään ole koskaan omistaneet mitään. ”Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat. Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni. … Sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on”(Ps.50:10- 12).

Herra sanoo meille: ”Mene katolle ja tutki sydäntäsi!” Oletko vain Hänen omaisuutensa hoitaja? Kuinka paljon tuhlaat itseesi, verrattuna Hänen työhönsä ikuisuuden valossa, elämän haurauden valossa?”

Pyhän Hengen vuodattamisen suuri vaikutus on siinä, että laskemme kaiken Jumalan alttarille, kun käännämme katseemme pois siitä, mitä omistamme. Helluntaina sanottiin ”Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä”(Ap.t.4:32).

[Irene]

VALMISTAUDU MENEMÄÄN HÄNTÄ VASTAAN
by David Wilkerson | October 21, 2014
[May 19, 1931 – April 27, 2011]

“Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: ’Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?’ Hän sanoi heille: ’Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut’… Kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään. Ja kun he katselivat taivaalle hänen mennessään, niin katso, heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa; ja nämä sanoivat: ’Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän’ "(Ap.t.1:6-7, 9- 11).

Jeesus kokosi valittunsa katsomaan, miten Hän nousisi Isän tykö – ”kun hän oli yhdessä heidän kanssansa”(Ap.t.1:4). Jeesus oli kutsunut kokoon noin sata kaksi kymmentä henkeä Öljymäelle. En usko, että he tiesivät ja tajusivat, mitä tulisi tapahtumaan. Jeesus oli yrittänyt valmistaa heitä siihen, että Hän palaisi Isän tykö: ”Minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe”(Joh.16:10). Miten rajallinen ymmärrys voisi käsittää tuollaisia sanoja? Miten Hän menisi? Kuolisiko Hän uudestaan? Veisivätkö enkelit Hänet mukanaan? Tulisivatko samanlaiset vaunut hakemaan, kuin Eliaa vai häviäisikö Hän vain yhtäkkiä näkyvistä? Jeesus oli varoittanut heitä tästä etukäteen: ”Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne'. Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö” (Joh.14:28). He sanoivat: ”Mitä se tarkoittaa, kun hän sanoo: 'Vähän aikaa'? Emme ymmärrä, mitä hän puhuu" (Joh.16:18).

Jeesus kokoaa kansansa samalla tavalla, kuin Hän kokosi opetuslapsensa, valmistaakseen meitä Hänen paluuseensa, Ymmärrämmekö tämän? Jumalalla on aina ollut kansa. Juuri ennen paluutaan Hän tekee aivan samoin kuin ennen lähtöään. Hän tekee sen juuri nyt! Sitä tapahtuu täällä Times Square-seurakunnassa, kaikkialla Amerikassa, Kiinassa, Euroopassa, Puolassa Venäjällä. Pyhän Hengen kutsulla pienet ryhmät ja suuremmatkin kokoontuvat ”ottamaan hänet vastaan”. He ovat kuulleet pasuunan äänen! He ovat kuulleet huudon: ”Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan”(Matt. 25:6).