David Wilkerson / Lyhyet 2)

[Irene]

JUMALAN SUUNNITELMA SINUA VARTEN
by David Wilkerson | May 22, 2015
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
PDF TXT Print Print

Kun Uusi Liito solmittiin, Taivaallinen Isä ja Hänen Poikansa näkivät etukäteen, että monet hylkäisivät Kristuksen. He kävisivät vähitellen penseiksi tai kylmiksi, lopulta langeten kokonaan pois uskosta. Niinpä Isä ja Poika tekivät sopimuksen: Jos joku lammas joutuisi eksyksiin tai lähtisi omille teilleen, Jeesus menisi sen perässä ja toisi sen takaisin laumaan.

On totta, että tuore parantavien vesien virtaus voi tuoda kuolleen inhimillisyyden takaisin elämään. ”Nämä vedet... tulevat mereen; niiden jouduttua mereen vesi siinä paranee”(Hes.47:8). Kun Jumalan parantava vesi alkaa virrata, joka puolella alkaa tulla esiin vihreätä: ruohoa siellä, pieni taimi täällä. Pian kukoistaa kokonainen puutarha.

Rakas pyhä, Jumala yhäti kaipaa sinua, ja Hänellä on edelleen suunnitelma sinua varten. Oikeastaan voit alkaa koko elämäsi uudestaan tänään. Hän lupaa asettaa ennalleen kaiken, mikä on syöty ja tuhlattu elämässäsi, oli sitä kestänyt sitten kuinka kauan tahansa. ”Minä korvaan teille ne vuodentulot, jotka heinäsirkka… söivät”(Joel 2:25).

Olet ehkä vielä Hänen asuinsijansa, opit edelleen Hänen salaisuuksiaan ja saat Häneltä ilmestyksiä. Tämä on tie takaisin: Tunnista, missä olet lyönyt Hänet laimin. Myönnä, että olet ollut liian kiireinen, ettei sinulla ole ollut aikaa Hänelle vaan kaikelle muulle. Tunnusta, ettet ole kuunnellut, kun Hän on kutsunut sinua: ”Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!" (Ef.5:14).

Rukoile Häntä nyt: ”Jumala, paranna minut. Herätä minun sieluni, Havahduta minut tästä uneliaisuudesta. Haluan muuttua. Tiedän, että Sinun pitää tehdä työsi minussa, Herra. Minä ikävöin sinun tuoretta kosketustasi”.

Jeremia näyttää meille, minkälainen Jumalan sydän on niitä kohtaan, jotka ovat lyöneet Hänet laimin ja unohtaneet Hänet. ”Palaja, sinä luopiovaimo Israel, sanoo Herra. Minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra.. Ainoastaan tunne rikoksesi… Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, sanoo Herra, sillä minä olen ottanut teidät omikseni… Minä parannan teidän luopumuksenne"(Jer.3:12- 14, 22).

Jumala sanoo sinulle: ”Lapseni, Olin vihainen sinulle vain pienen hetken. Minä annoin sinut tyhjyytesi ja yksinäisyytesi varaan. Nyt aion asettaa ennalleen kaikki, mitä paholainen on tuhonnut”.

[Irene]

HÄNEN SYDÄMENSÄ ILO
by David Wilkerson | May 20, 2015
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
PDF TXT Print Print

Jeesus iloitsi meistä jo ennen maailman perustamista. Hän odotti, että voisi tulla asumaan meihin ja tekemään meistä Hänen huoneensa. Hän iloitsi siitä, että me pysyisimme Hänessä hyljäten kaikki muut. Me etsisimme Häntä päivittäin ja viettäisimme laatuaikaa Hänen kanssaan. Hän jakaisi salaisuuksia meille, ja me saisimme laskea sydämemme taakat Hänelle. Me iloitsisimme Hänen teistään, etsisimme Hänen Sanastaan ilmestyksiä Hänen vanhurskaudestaan ja vapisisimme niistä ilmestyksistä, joita saisimme Hänen Sanastaan.

Raamattu sanoo selvästi, minkälaisia huoneita Hän odottaa meidän olevan asuaksensa siellä. Niin, täytätkö Hänen odotuksensa? Hän odotti viettävänsä elinajan sinun kanssasi niin, että sinun läheisyytesi Hänen kanssaan lisääntyisi koko ajan. Haluatko sen sijaan hyljätä Hänet jatkuvasti päivästä toiseen?

Sinun Ylkäsi ajatteli vetää sinut lähelle itseään. Hän halusi avata sydämensä sinulle, voidakseen kohdata sinut suloisesti joka päivä. Hän kaipasi voida näyttää sinulle monia asioita, joita kukaan muu ei ollut nähnyt. Hän kaipasi saada muovata sinun elämääsi, tuoda esiin Hengen hedelmää sinussa. Hän halusi ottaa pois heikkoutesi, pelkosi, riittämättömyyden tunteesi.

Vastaavasti sinä olisit Hänen sydämensä ilo kyyneleissäsi, läheisyydessäsi, pysyvässä sitoutumisessasi. Sinun sanasi Hänelle olisivat Morsiamen sanoja: ”Niin kuin omenapuu metsäpuitten keskellä, niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä; minä halajan istua sen varjossa, ja sen hedelmä on minun suussani makea”(Kork.v.2:3). ”Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi" (2:14).

Tämän suhteen ajatteleminen saattoi Kristuksen riemuitsemaan kauan ennen, kuin maailman luotiin. Ny, kun on tullut aika nauttia tuosta suhteesta, sinä hylkäät ja laiminlyöt Herraa. Sinulla on aikaa katsoa TV:tä, shoppailla, surffata Internetissä, hoitaa puutarhaa, mutta sinulla ei ole aikaa Jeesukselle. Kysyn: Uskotko, että Hän haluaa asua sellaisen morsiamen sydämessä, joka on kyllästynyt Häneen? Miksi Hän asuisi edelleen jonkun sisimmässä, jolla ei olisi aikaa Hänelle, olla Hänen kanssaan, puhua Hänen kanssaan, kuunnella Häntä?

Varoitan vakavasti; Jeesus ei asu niissä, jotka hylkäävät ja laiminlyövät Hänet. Sanotko vastaan: ”Minä rakastan Herraa. En ole kääntänyt Hänelle selkääni.” Tosiasia on kuitenkin, että lausut oman julistuksesi siinä, miten olet laiminlyönyt rukouksen ja Hänen Sanansa lukemisen viikkokausiksi etkä ole pitänyt yksityistä, läheistä suhdetta Häneen. Olet silloin sanonut julki:
”Tekoni todistavat, etten rakasta Häntä hartaasti. Perheeni, urani ja henkilökohtaiset haluni tulevat ensin.”

[Irene]

HALU KUULLA JUMALAN SANAA
by David Wilkerson | May 19, 2015
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
PDF TXT Print Print

Psalmista Daavid odotti päivittäin saavansa Sanan Jumalalta ja hän iloitsi siitä, mitä sai. Hän todisti: ”Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota” (Ps.119:16). ”Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajan”(Ps.119:24). ”Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat”(Ps.119:47). ”Sinun lakisi on minun iloni”(Ps.119:77). Viimeisen jakeen kirjaimellinen merkitys heprean kielessä on: ”Minä nautin sinun Sanastasi”.

San. 8:34 sanoo: ”Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!” Mihinkä porttiin tässä viitataan?

Psalmista antaa meille vastauksen: ”Avatkaa minulle vanhurskauden portit, käydäkseni niistä sisälle kiittämään Herraa”(Ps.118:19). Uskon näiden ”vanhurskauden porttien” tarkoittavan samaa, mitä Jeesus puhuu ”ahtaasta portista”(ks. Luuk.13:24). Ne viittaavat jokaiseen, joka päivittäin kääntyy Jumalan Sanan puoleen oppiakseen Hänen vanhurskauttaan.

Sellainen uskova on päättänyt vaeltaa Herran edessä suoraan. Hän innostuu jokaisesta ilmestyksestä, joka osoittaa hänelle pyhän vaelluksen polkua. Hän sanoo itselleen: ”Haluan totuutta sisimmässäni. Tiedän, etten voi saada sitä vain kuuntelemalla äänitteitä tai lukemalla kirjoja. Minun tulee kärsivällisesti odottaa Herra, niin Hän avaa minulle portit.”

Jumalan Pyhä Henki tulee joka aamu kohtaamaan uskovaa. Hän kutsuu hänet sisään kuiskaten: ”Tervetuloa, ystävä. Anna minun näyttää sinulle tänään jotakin uutta Jumalan vanhurskaudesta.”

Mitä merkitsee ”vartioida minun ovenpieliäni”? Se viittaa jokaiseen uskovaan, joka vapisee Jumalan Sanan edessä. Sanonta tulee Jesajan kirjan 6. luvusta, kun profeetta vartioi temppelin ovenpielessä, janoten kuulla Jumalasta.

Kun Jesaja seisoi siinä, hän kuuli serafien laulavan: ”Pyhä, pyhä, pyhä”, taivaan soidessa heidän ylistystänsä. Sitten yhtäkkiä valtava ääni kuului taivaasta, niin voimakas ja selvä, että se vapisutti kaikkea: ”Ja kynnysten perustukset vapisivat heidän huutonsa äänestä, ja huone täyttyi savulla” (Jes.6:4). Jesaja on esimerkki ihmisestä, joka ”vartioi minun huoneeni ovieni pieliä” Se uskova janoaa kuulla Jumalan Sanaa.

[Irene]

RIEMUITSEVAN HENGEN SÄILYTTÄMINEN
by David Wilkerson | May 15, 2015
[May 19, 1931 – April 27, 2011]

PDF TXT Print Print

Jumala oli kuullut israelilaisten itkevän ja oli osoittanut heille armoaan, muuttaen heidän murheensa juhlariemuksi ja antaen heidän huutaa ja iloita. Nyt Hän kutsui heitä kokoon vielä toiseen tilanteeseen.

Jumalan piti kaivaa vähän syvemmälle, jos Hän aikoi säilyttää israelilaisten ilon eikä menettää sitä taas. Ihmisten elämän määrätyt alueet eivät olleet vielä muotoutuneet Hänen Sanansa mukaisiksi. Herra oli kuitenkin antanut kaikkien iloita jonkin aikaa, koska Hän halusi heidän tuntevan olevansa turvassa. Nyt, tämän hyväksymisen ja ilon tilassa Hän pyysi heitä antautumaan vielä suurempaan erottautumiseen maailmasta.

Jumala sanoi näille iloitseville sieluille: ”Olen hyvin mielistynyt teihin, Te olette kunnioittaneet Minun Sanaani, katuneet syntejänne, iloinneet Minun armostani ja luvanneet olla kuuliaisia minulle. Nyt on teidän aikanne toimia rakkautenne mukaan Minua kohtaan. Minä haluan teidän erottautuvan kokonaan ja irrottautuvan täysin kaikesta maailman vaikutuksesta, joka on hiipinyt teidän sydämiinne ja koteihinne”.

Kun israelilaiset, näet, olivat pakkosiirtolaisuudessa, he olivat mukautuneet pakanoihin, hitaasti omaksuen heidän kielensä ja tapansa. Israelin miehet olivat naineet pakanavaimoja ja Israelin naiset olivat ostaneet myötäjäisillään pakanamiehiä aviomiehikseen. Israelilaiset olivat myös antaneet epäpyhien asioiden tulla osaksi Jumalan huoneen palvelusta.

Rakas lukija, emme voi jatkaa Kristuksen täyteydessä, jollemme enenevässä määrin erottaudu tästä maailmasta. Jos meistä ei ole tulossa enemmän taivasmielisiä ja vähemmän ympärillämme elävien pelastumattomien mukaisia, me piankin menetämme kaiken ilon parannuksen teosta.

Israel ei halunnut menettää sitä valtavaa ilon henkeä. Niinpä he kokoontuivat jälleen kerran tottelemaan Jumalaa tässä asiassa: ”Ja Israelin heimo eristäytyi kaikista muukalaisista, astui esiin ja tunnusti syntinsä ja isiensä rikkomukset”(Neh.9:2).

He ”liittyvät ylhäisiin veljiinsä, tulevat valalle ja vannovat vaeltavansa Jumalan lain mukaan: ’Me emme anna tyttäriämme maan kansoille emmekä ota heidän tyttäriänsä pojillemme vaimoiksi’”(Neh.10:29 - 30).

Miten siis säilytämme ilon Herrassa? Samalla tavoin kuin saimme Hänen ilonsa alussa. Ensiksi rakastamme, kunnioitamme ja isoamme Jumalan Sanaa. Toiseksi vaellamme jatkuvassa parannuksen teossa, ja kolmanneksi erottaudumme maailman vaikutukselta.

[Irene]

SÄRKYNEISYYDEN AALTO
by David Wilkerson | May 14, 2015
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
PDF TXT Print Print

Puoli päivää kestänyt Esran saarna ei riittänyt nälkäisille israelilaisille. He halusivat vielä enemmän Jumalan Sanaa. Niinpä he muodostivat ryhmiä. Seitsemäntoista vanhinta ryhtyi Esran lisäksi ohjaamaan Raamatuntutkistelua lopuksi päivää. ”[He] opettivat kansalle lakia… Ja he lukivat Jumalan lain kirjaa kappale kappaleelta ja selittivät sen sisällyksen, niin että luettu ymmärrettiin”(Neh.8:7-8).

Kun nämä ihmiset ymmärsivät Jumalan lain, he alkoivat surra syntejään: ”Sillä kaikki kansa itki, kun he kuulivat lain sanat”(Neh.8:9). Katso tätä näkymää: Viisikymmentä tuhatta ihmistä makasi maassa itkien syntejään yksiäänisesti. Jumalan Sana oli särkenyt heidän ylpeytensä niin kuin vasara. Nyt heidän itkunsa kaikui yli kukkuloiden kilometrien päähän.

Tätäkö on herätys? Onko se sitä, että läpi tunkeva sana pistää ihmiset polvilleen, itkemään ja katumaan Jumalan edessä?

Olen kokenut sellaisia pyhiä kokoontumisia itsekin. Kun olin lapsi, meidän perheemme kävi ”leirikokouksissa” Pennsylvaniassa, Living Waters Campgroundissa(elävän veden leiripaikassa). Jeesuksen toinen tuleminen oli saarnan aiheena sellaisella voimalla ja vallalla. Jokainen vakuuttui siitä, että Hän palaisi tunnin sisällä. Pyhä tuli lankesi ja ihmiset joutuivat kasvoilleen. Jotkut huusivat kuin olisivat olleet riippumassa ohuesta langasta helvetin yllä. He valittivat, särkyneinä ja syntejään surevina.

Monesti Jumalan Sanaa saarnattiin koko päivän aivan yöhön saakka. Aikaisin seuraavana aamuna ihmiset saattoivat edelleen maata rukoushuoneessa, syntejään itkemässä. Jotkut piti ihan kantaa sieltä ulos.

Juuri sinä iltana Herra kutsui minut puhumaan, kahdeksanvuotiaana. Olin Hengessä tuntikausia, särkyneenä ja itkien. Jumalan Sana tuli niin eläväksi minun sydämessäni. Kristuksen paluu poltti sisimmässäni hyvin todellisena, enkä koskaan unohda sitä ihmeellistä kokemusta.

Jumalan todistus ei ole koskaan sitä, että Hänen kansansa makaa kasvoillaan, itkemässä kyynelvirtoja. Ei, todistus, jonka Hän haluaa antaa, on ilo, aito, kestävä ilo. "Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne"(Neh 8:10). Tämä ilo, joka aiheutuu Raamatun saarnasta ja todellisesta katumuksesta, tuo Jumalan kansalle voiman ja vetää syntisiä Hänen huoneeseensa.

Useat uskovat eivät koskaan yhdistä iloa katumukseen. Katumus on oikeastaan kaiken ilon äiti Jeesuksessa. Ilman sitä, ei voi olla iloa. Jokainen uskova, joka vaeltaa katumuksessa, saa Herran ilon vuodatuksen.

[Irene]

SAARNAN MAISTAJAT
by David Wilkerson | May 13, 2015
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
PDF TXT Print Print

Olet ehkä kuullut “saarnan maistajista”. Tämä termi on melkein 200 vuotta vanha ja juontuu 1800-luvun puolivälin Lontoosta. Siihen aikaan suuri saarnamies C.H. Spurgeon julisti viidelle tuhannelle kuulijalle Lontoon Metropolitan Tabernacle Churchi’issä joka sunnuntai. Toisella puolen kaupunkia Joseph Baker saarnasi myös voitelussa, ja muutamia muitakin tulisieluisia pastoreita julisti ympäri Lontoota, puhuen syviä, uutta avaavia, profeetallisia sanoja. Rikkaiden lontoolaisten keskuudessa tuli suosituksi harrastukseksi hypätä rattaisiinsa ja kiitää kaupungin läpi kirkosta toiseen, kokoamassa näiden puhujien saarnoja. Joka maanantai Parlamentissa pidettiin erityisiä kokouksia, joissa keskusteltiin siitä, kuka saarnaajista oli puhunut parhaan puheen ja kuka taas oli saanut aikaan syvimmän ilmestyksen.

Näitä reissailijoita nimitettiin ”saarnan maistajiksi”. He halusivat saada kuulla aina jotakin uutta hengellistä totuutta tai ilmestystä, mutta harvat heistä panivat kuulemaansa täytäntöön.

Jerusalemin vesiportin luona ei ollut hienosanaisia saarnoja, ei mitään sensaatiomaista puhetta. Esra, pappi saarnasi suoraan Raamattua, luki sitä tuntikausia. Kun kansa seisoi kuuntelemassa Jumalan Sanaa, he innostuivat siitä.

Väliin Esra oli niin vaikuttunut lukemastaan, että hän pysähtyi ja ”kiitti Herraa, suurta Jumalaa”. Herran kirkkaus lankesi alas voimallisesti, ”ja kaikki kansa vastasi, kohottaen kätensä ylös: ’Amen, amen”(Neh.8:6). Kun Sanaa luettiin, ”he kumarsivat ja rukoilivat Herraa, heittäytyneinä kasvoilleen maahan”(Neh.8:6). Ihmiset nöyrtyivät Jumalan edessä, särkyneinä ja katuvina. Sitten jonkin ajan kuluttua, he nousivat pystyyn saadakseen kokea lisää.

Huomaa, ettei tähän kokoukseen kuulunut jännittäviä tarinoita ihmisten tunteita nostamaan. Saarnatuolista ei yritetty vaikuttaa manipuloinnilla, ei tunteeseen vetoavilla todistuksilla. Ei ollut edes mitään musiikkia, vielä. Nämä ihmiset vain halusivat kuulla kaiken, mitä Jumala sanoi heille.

Uskon, että Herra haluaa liikkua kansansa keskellä samalla tavalla tänään. Näen Hänen Henkensä liikehtivän seurakunnissa, aina kun siellä on nälkä Hänen Sanalleen.

[Irene]

JUMALAN SANAN NÄLKÄ
by David Wilkerson | May 12, 2015
[May 19, 1931 – April 27, 2011]


PDF TXT Print Print

”Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne"(Neh.8:10). Kun nämä sanat julistettiin, israelilaiset olivat juuri palanneet Babylonian pakkosiirtolaisuudesta. Esran ja Nehemian johdolla kansa oli uudelleen rakentanut Jerusalemin muurit. Nyt he siirsivät katseensa temppelin kunnostamiseen ja kansan jälleenrakentamiseen.

Nehemia oli kutsunut erityisen kokouksen kaupungin vesiportille, Jerusalemin korjattujen muurien sisäpuolelle. ”Silloin kokoontui kaikki kansa yhtenä miehenä Vesiportin edustalla olevalle aukealle”(Neh.8:1). Noin 42,360 israelilaista oli koolla. Sivulla seisoi vielä 7300 temppelinpalvelijaa, joihin kuului 245 laulajaa. Kaikkiaan yhteensä 50 000 henkeä.

Ensin kuultiin Jumalan Sanan saarnaa. Raamattu sanoo, että ihmiset olivat Sanan nälässä: ”He pyysivät Esraa, kirjanoppinutta, tuomaan Mooseksen lain kirjan, jonka lain Herra oli antanut Israelille. Niin pappi Esra toi lain seurakunnan eteen, sekä miesten että naisten, kaikkien, jotka voivat ymmärtää, mitä kuulivat”(Neh.8:1-2).

Jumalan Sanaa ei tarvinnut tyrkyttää näille ihmisille. Heidän keskuudessaan oli kehittynyt yhteinen halu kuulla Jumalan Sanaa. He olivat valmiita antautumaan Jumalan Sanan alle. He halusivat sen hallitsevan heitä, että heidän elämänsä noudattaisi sen totuutta.

Kummallista kyllä, Esra julisti kansalle lakia viisi, kuusi tuntia, ”aamusta puolipäivään asti”(Neh.8:3). Kukaan ei näyttänyt huomaavan ajan kulua. ”Kaiken kansan kuunnellessa lain kirjan lukemista (Neh.8:3). Nämä ihmiset olivat aivan haltioissaan Jumalan Sanasta.

Mikä ihmeellinen näkymä tuo olikaan! Ei sellaista tapahdu missään Amerikan seurakunnassa tänä päivänä. Sanonpa vain, ettei todellista herätystä voi tulla ilman tällaista yhteistä Jumalan Sanan nälkää. Tosiaankin, kun ihmiset väsyvät kuuntelemaan Hänen Sanaansa, alkaa hengellinen kuolema ja Herran ilo pakenee.

[Irene]

JEESUS-ILO
by David Wilkerson | May 7, 2015
[May 19, 1931 – April 27, 2011]

PDF TXT Print Print

Siellä, missä Jumalan Sanaa kunnioitetaan, tuloksena on aidon ”Jeesus-ilon” vuodatus.

Nehemia ja Esra sanoivat niille, jotka olivat palanneet Jerusalemiin: ”Te olette olleet innoissanne Jumalan Sanasta, olette isonneet sitä, rakastaneet sitä, antaneet sen toimia sydämissänne. Olette tehneet parannusta, itkeneet ja surreet, ja Jumala on mielistynyt teihin. Nyt on riemuitsemisen aika. Ottakaa esille nenäliinanne ja pyyhkikää pois kyyneleenne. Nyt on aika suurelle ilolle ja juhlariemulle”(ks. Neh.8:9- 10).

Herran kirkkaus lankesi Israelin ylle ja ihmiset viettivät seuraavat seitsemän päivää iloiten: ”Ja kaikki kansa meni, söi ja joi, lähetti maistiaisia ja vietti suurta ilojuhlaa; sillä he olivat ymmärtäneet, mitä heille oli julistettu”(Neh.8:12).

Heprean juhlariemua tarkoittava sana merkitsee ”ilo, hauskuus, riemu, onnellisuus”. Sellainen juhlinta ei ole vain hyvän olon tuntemista, vaan sisäistä iloa, syvää onnen tilaa. Sen ilmeneminen saattaa näyttää erilaiselta itse kussakin, koska sellainen ilo tapahtuu syvällä sisimmässämme. Kaikki ympärillämme ymmärtävät sen ilonlähteen tulevan taivaasta.

Aina kun Israel kääntyi syntiin ja epäjumalanpalvontaan, Herra otti heiltä pois juhlariemun: ”Minä hävitän heidän keskuudestaan riemun ja ilon huudon… Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi”(Jer.25:10 - 11).

Joskus Israel yritti esittää väärää iloa peitelläkseen syntiään. Me näemme tämän tapahtuvan tänä päivänä monissa seurakunnissa. Me näemme laulua, tanssia, ilmestyksiä, kovaäänistä ylistystä, mutta ne, jotka rakastavat Jumalan Sanaa, huomaavat eron oikean ja teeskennellyn ilon välillä.

Saatat muistaa, kuinka Israel huusi, kun he tanssivat kultaisen vasikan ympärillä. Kun Joosua kuuli äänen, hän sanoi: "Sotahuuto kuuluu leiristä"(2 Moos.32:17). Mooses vastasi hänelle: ”Se ei ole voittajien huutoa, eikä se ole voitettujen huutoa; minä kuulen laulua"(2 Moos.32:18). Mooses tarkoitti sanoa: ”Se on vielä siteissä olevan kansan huutoa. He eivät ole päässeet synnin isännäksi.” Kullasta oli tullut Israelin jumala. Se sai aikaan tämän huudon kansan huulilta. Se oli silti väärän ilon huutoa, ääntä, jossa oli merkkejä tuomion odotuksesta.

[Irene]

SIELUN TYYDYTTÄVÄ ILO!
by David Wilkerson | May 6, 2015
[May 19, 1931 – April 27, 2011]


PDF TXT Print Print

Se, mikä puuttuu lukuisilta seurakunnilta tänä päivänä, on juuri se, mitä kadotetut tarvitsevat eniten: aito, sielua tyydyttävä ilo.

Usein kuulen uskovien sanovan: ”Me rukoilimme herätyksen seurakuntaamme”. Minä taas sanon, ettei se voi tapahtua vain rukouksen avulla. Sellaista herätystä ei tule, jollei pastori ja seurakunta janoa ahkerasti Jumalan Sanaa. Heidän pitää täydellisesti antautua Raamatun hallintaan. Emme voi saada taivaan iloa, ennen kuin puhdas Sana on saanut meidät synnin tuntoon, murtumaan kaiken ylpeyden, ennakkoluulot ja väärän itsekunnioituksen.

Kun Daavid oli tottelematon Herran ohjeille, hän menetti ilon Herrassa. Sen voi saada takaisin vain todellisessa parannuksen teossa, ja niin hän rukoili: ”Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni. Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni… Puhdista minut”(Ps.51:2, 3, 7). Daavid rukoili myös, että hän saisi takaisin sen, minkä oli kadottanut: ”Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin”(Ps.51:7).

Uskon tämän selittävän sen kuoleman mustan pilven, joka riippuu monen seurakunnan yllä. Lyhyesti sanottuna: leirissä on syntiä. On mahdotonta säilyttää Herran iloa, jos synti on läsnä. Miten Pyhä Henki voi vuodattaa iloa ihmisten ylle, jotka jatkavat aviorikoksissa, riippuvuudessa ja aineellisuudessa, eläen kuin pelastumattomat.

Herra nosti kirkkautensa Siilosta, koska ylipappi, Eeli kieltäytyi käsittelemästä Herran huoneessa ollutta syntiä (1 Sam.2:22- 36). Eeli oli tottunut mukavaan elämään, ja jos sinä olet riippuvainen nautinnosta, et varmaan halua syntisi paljastuvan. Jumala kirjoitti lopulta sanan ”Iikabod” pyhäkön oven ylle. Se merkitsi: ”Kirkkaus on lähtenyt”. Sitten Hän poisti Siilon esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu seurakunnalle, joka kieltäytyy näkemästä syntiä. Jumalan kirkkaus, mukaan lukien riemun ja ilon, hälvenee yksilöidenkin ja koko ruumiin yltä.

[Irene]

KATSO VIHOLLISEN PAKENEMISTA
by David Wilkerson | May 5, 2015
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
PDF TXT Print Print

”Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle”(Jes.44:3).

Onko Herra lähettänyt sinulle Hänen janon sammuttavan Sanansa? Onko Hän tullut luoksesi kuivina aikoina ja vuodattanut yllesi Pyhän Henkensä? Juotko Hänen Sanansa puhdasta vettä?

Jos niin teet, olet valmis ottamaan vastaan toisen liitonlupauksen: ”Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle, niin että ne kasvavat nurmikossa kuin pajut vesipurojen partaalla”(Jes.44:3-4).

Kuten tiedät, pajut kasvavat nopeasti, suuriksi ja ne levittäytyvät laajalle alueelle. Näet niitä usein purojen varsilla ja vesien äärellä. Jumala sanoo tässä: ”Koska olen valinnut sinut, aion vuodattaa Henkeni sinun lastesi päälle. Minä vaikutan heissä kasvun suuriksi ja vahvoiksi Herrassa.”

Kun luet näitä jakeita uudelleen ja uudelleen, kehotan sinua lisäämään siihen niiden lastesi nimet, jotka eivät vielä seuraa Herraa. Ota vastaan Jumalan sinulle antama lupaus rukoillen: ”Herra, sinä sanoit, että vuodattaisit Henkesi lasteni päälle. Siunaa nyt minun poikaani (laita tähän hänen nimensä). Vuodata Henkesi tyttäreni päälle (laita tähän hänen nimensä). Vaikuta heissä jano sinun elävää vettäsi kohtaan, että he kääntyisivät sinun puoleesi.”

Jumala sanoo, että sinun lapsesi lopulta todistavat: ”Minä kuulun Herralle”( jae 5). Mikä ihmeellinen lupaus se onkaan!

Kuitenkaan näitä lupauksia ei ole annettu kenelle hyvänsä, joka vain sanoo: ”Minä kuulun Kristukselle”. Ne on annettu vain nälkäisille, janoisille vanhemmille, niille, jotka juovat päivittäin Jumalan Sanaa, rukoilevat säännöllisesti ja pyytävät Pyhää Henkeä vuodattamaan voimansa ja läsnäolonsa heidän päällensä.

Jos tässä kuvataan sinua, luota Jumalan lupauksiin, niihin kaikkiin! Ota ne vastaan ominasi ja pidä muistuta Herraa niistä rukoillessasi muiden puolesta. Kylvetä sitten perheesi rukouksessa ja katso kuinka vihollinen pakenee.