Herra, Sinä sen teit
Sinä kokosit sirpaleet
hellin käsin muokkasit.
Rakkaudellas`sen teit
sain kansas` alkaa,
elon niin ihmeellisen.
Et syyttänyt mua
vaan anteeksi annoit
kaik`syntini pyyhit Sä pois.
Nyt kiitän mä sua
kun armahdit mua
veres` kautta lunastit mutt.
Nyt katson mä Herraan
Hän nostaa ja kantaa
Hän kotirantaan vie
ikirauhaan niin ihanaan.
Vaik`vaikea on tää tie
Hän perille omansa vie.
miranda
