Sielun kipu
Sieluni hiljainen kipu,
sen kaikuja kuuntelen.
Sieluni hiljainen kipu,
huudan tai vaikenen.
Missä on ihmisen mitta,
kun kipujen alla käyn?
Missä on ihmisen mitta,
kun mitään ei ulos näy?
Naamarit riisua tahdon,
ett` kasvoni näkyä vois.
Naamarit riisua tahdon,
kaikkeni antaa pois.
Olethan, Herrani, sinä
myös kipujen siunattu mies.
Näytä minulle, Herra,
sinun rauhasi ties.
Ei ole jäljellä muuta
kuin tuhkaksi poltettu maa.
Puserran ristisi puuta,
kevät sieluuni tulla saa.
Risto Kujala