Minä etsin ja etsin....
Missä ne ovat, ne miehet ja naiset,
ne uskolliset ja rukoilevaiset?
Jotka huutavat hätää puolesta maan.
Eikö ole ketään, eikö ainoatakaan?
Kuka tulisi muurinaukkoon tähän,
kuka korjaisi muurin repeämän?
Eivätkö he huomaa halkeamaa,
kaikki vain ohi kiiruhtaa...
Minnekkä heillä kiire on aina,
niin arkena kuin sunnuntaina.
Ei kukaan ehdi ääntäni kuulemaan,
kaikki vain etsivät omaa parastaan.
Minunko kansani on mieltynyt tähän,
eivätkö he huomaa, aikaa on vähän!
Vihollinen kurkkii siellä ja täällä
kohta jo lie muurinkin päällä!
Kansaani tahtoo lannistaa,
pelkoa kylvää, orjuuttaa!
Ei ole muurinaukossa vartijaa,
ei kukaan korjaa halkeamaa...
Siksikö kun työ on tehtävä polvillaan,
käsiä kokoajan tarvitaan.
Laastin tekeminen tarkkaa on työtä,
siihen meneekin monta päivää ja yötä.
Siihen kun kelpaa vain parhaimmat aineet:
murtunut mieli, sydämen hätä ja kyyneleet!
Eila.Udd.
