Tuhkasta nousee aamu

ISÄN KASVOJEN EDESSÄ

Isä, Sinä tiedät tarpeeni kyllä,
eikö taivaaseen huutoni yllä,
oi, mä näännyn,
koko syömmestäin puoleesi käännyn.

Sinä tutkit, aatokset tiennet,
suunnitelmat suuret ja pienet,
oi, Sä ohjaa,
elämälleni suuntaa ja pohjaa.

Sinä lohdutit surussa minua,
kun huusin avuksi Sinua,
oi, mä itkin,
valui kyyneleet poskia pitkin.

Sinä siunaat minua silloin,
kun olen yksin pitkin illoin,
oi, mä vapisen
alla arpisten käsien.

Sinä lunastit minut kerran,
nyt olla saan oma Herran,
oi, mä kiitän,
kädet rukoillen yhtehen liitän.

Sinä näet lapsesi tässä,
kasvois eessä, pyytämässä,
oi, Sä käytä,
minut Henkesi voimalla täytä.
Pirjo Andelin