Jutellaan vaan

[Irene]

Herran tulemus on lähellä. On aika ottaa ne lamput ja tarkistaa onko öljyä riittävästi, myöskin astioissa. Onko sinun asiasi kunnossa Jumalan puoleen, oletko saanut syntisi anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä. Hän on JO sovittanut sinun syntisi, ota se vastaan. Jumala tahtoisi että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen. Jeesus lähetti Pyhän Henkensä meille Opettajaksi, Lohduttajaksi, ei Jeesus meitä yksin jättänyt vaeltamaan, vaan Hän on Pyhän Henkensä kautta meidän kanssamme ja ohjaa meitä.
Tarkistetaan onko astiassamme öljyä, oletko valmis jos Jeesus nyt juuri tällä hetkellä tulisi omansa noutamaan? Vai lähtisitkö 'myyjäin' luo ostamaan öljyä? Tee siis nyt jo asiasi selviksi Jumalan ja ihmisten kesken. Jos sinulla on jotain anteeksiantamattomuutta tai katkeruutta jotain toista ihmistä kohtaan, niin mene NYT tämän lähimmäisesi luokse ja pyydä anteeksi, sovi hänen kanssaan, näin sinulla on oleva öljyä myös astiassasi, ja sinun lamppusi saa loistaa kirkkaana Kristus valoa täällä pimenevässä lopunajassa. Hänessä meillä on turvapaikka, Hän on se Kallio jolla voimme seistä lujina, horjumatta myrskynkin pauhatessa. Kukaan ei voi meitä ryöstää Hänen kädestään.
Ei kuolemankaan uhatessa, sillä Hän on jo voittanut kuoleman vallat. Turvaa Jeesukseen joka hetki.
Hän on sinun kestävä Kalliosi jolle voit rakentaa.

[Irene]

Sananl. 28:9 Joka kääntää korvansa kuulemasta sanan opetusta, sen rukouskin on kauhistus.U.S

Miten tärkeää onkaan yhteinen uskovien kokoontuminen, siinä me kasvamme uskossa, siinä me rakennumme ja rakennamme toisiamme, lohdutamme, kannamme toistemme surut ja jaamme ilot. On vaarana laimeneminen jos jää pois yhteisistä kokoontumisista. On helpommin vietävissä harhaan, tulee niin sanotusti uskonnolliseksi, on vain uskovain ulkokuori, rukous on sanan helinää, sydän on jo etääntynyt Herran tuntemisesta. Yhteisissä kokoontumisissa jokaisella on jotain annettavaa, olemme Jumalan perheväkeä ja palvelemme toinen toisiamme kukin sillä mitä on Jumalalta saanut. Etsi uskovien yhteyttä jos sinulla ei sitä ole, älä jää yksin.
Ei Jumala turhaan ohjaa Sanassaan yhteisiin kokoontumisiin, niissä on siunaus.



Hepr. 10:25 Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

[Irene]

"Julistakaa päivästä päivään.."Aamen, näin meidän kuuluukin tehdä. Ei Jeesus ole meille vain sunnuntai Jeesus. Hänen tekojaan on julistettava joka päivä, Hänen kuuluisi olla elämässämme joka päivä. Emme voi ammentaa yht aikaa maailman kaivoista ja unohtaa Jeesus odottamaan sunnuntaita. Kaitatie on kaitatie. Jos alamme laajentaa sitä, huomaamme pian että maailma on vallannut sydämemme. Syvyyden kaivot on auki ja kaikki saasta tulee rakkaus kilpenään viettelemään ihmisiä kahleisiinsa. On vaarana että alamme hyväksymään jonkin asian joka onkin Jumalalle kauhistus, ja median jauhettua sitä asiaa normaalina sokaistumme itsekin ajattelemaan, että no onhan Jumala rakkaus ja hyväksyy ihmisen vaikka ei sitä syntiä. Kyllä Jumala rakasti ihmistä niin paljon että kärsi puolestamme Golgatan ristillä kaikki syntimme, mutta meidän kuuluu ottaa se Sovitustyö vastaan, ja tehdä parannus kaikista synneistämme. Hän armahtaa ja puhdistaa meidät kaikista synneistämme. Emme kuitenkaan saa enään jatkaa siinä synnissämme. Jeesus sanoi aviorikoksesta kiinni otetulle naiselle, " "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee"."

Jes. 1:18 Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.

[Irene]

Jes 11:5 Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side.

Muistui mieleen tuosta tämän päivän Raamatun kohdasta jonka toin eräs kokous jossa olin. Siellä kokouksessa näytettiin näky että niissä seurakunnan kokoushuoneen penkeillä oli unehtuneita vöitä. Mitä tuosta tulee mieleen? Eikö se että vyö on pikkuhiljaa löystynyt ja päässyt näin putoamaan/unohtumaan siihen penkille. Miksi näin on käynyt? Siksi kun totuus on unohtunut. Pikkuhiljaa on valhe päässyt elämäämme, tuohoamaan totuutta. Ensin tulee se 'valkoinen valhe'. Ei pidetä niin vakavana valkoista valhetta, sitä seuraa hätä valhe, jne. Kohta olemmekin niin tottuneet tuohon "valhehenkeen" että pidämme sitä ihan oikeana.
Näin pääsee TOTUUDEN VYÖ löystymään ja Jumalan sotavarustus joka on meidän yllämme ei pysykään yllämme kun Totuudenvyö ei pidä sitä sota-asua kasassa. Eikö Jeesus sanonut opetuslapsilleen näin:
Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa." Mark. 13:37

Ef 6:14 Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,

[Irene]

Jään tauolle muutamaksi päiväksi. Siunaten.

[Irene]

On tullut taas vähemmän kirjoitettua tähän osioon, jatkan nyt kun jotenkin minua siunasi aamulla tuo Danielin kuudes luku.
Se kertoo miten uskollinen Daniel oli Jumalalle ja miten Jumala vastasi antamalla viisautta ja taidollisuutta ja varjeli Danielin kaikilta vaaroilta. Kertoo miten jotkut olivat kateellisia Danielille ja etsimällä etsivät syytä Danielista hänen maallisessa työssään, mutta Daniel oli uskollinen ja kunnioitti esimiestään ja Jumalaa, eivätkä he löytäneet mitään moitetta Danielia vastaan. Tällöin he kääntyivät etsimään Danielista syytä hänen yksityiselämässään, ja löysivät hänet rikkomasta säädettyä lakia. Oli säädetty laki että ei saa kumartaa muuta kuin hallitsevaa kuningasta
ja Daniel kumartui Jumalansa edessä ja kumartaen Jumalaa palveli Jumalaa uskollisesti.

Tästä teoasta Daniel tuomittiin leijonien luolaan kuolemaan. Mutta Jumala oli uskollinen Danielille tämän kunnioittamisesta enemmän Jumalaa kuin ihmisten säätämää lakia kohtaan. Näin Jumala asetti enkelit sulkemaan leijonien kidat, ja säästi Danielin heidän kidastaan. Kuningas oli kylläkin murheellinen kun joutui Danielin kohdalla toteuttamaan lain vaatimuksen. Jotenkin siunaa nuo kuninkaan sanatkin Danielille, "Sinun Jumalasi, jota sinä lakkaamatta palvelet, pelastakoon sinut".

Kuningas oli koko yön murheelisena ja paastoten valvoi koko yön murehtien Danielin kohtaloa. MUTTA! Meillä on uskollinen Jumala, joka palkitsee Häntä tottelevat lapsensa. Näin sai kunigaskin todeta käyneen Danielille kun hän kiiruusti aamulla juoksi leijonien luolalle ja kauempaa jo huusi Danielille, "Daniel, sinä elävän Jumalan palvelija, onko sinun Jumalasi, jota lakkaamatta palvelet, voinut pelastaa sinut jalopeuroilta?" Voi miten tuo lause siunaakaan minua, "onko Jumalasi voinut pelastaa jalopeuroilta?" Mehän tiedämme että on voinut, Jumala todella suojeli Danielia ja varjeli hänet vaaran keskipisteessä. Daniel itse kertoo: "Minun Jumalani on lähettänyt enkelinsä ja sulkenut jalopeurain kidat, niin etteivät ne ole minua vahingoittaneet, sillä minut on havaittu nuhteettomaksi hänen edessänsä, enkä minä ole sinuakaan vastaan, kuningas, rikosta tehnyt."

Niin Daniel ei ole tehnyt rikosta ja täten hänen uskollisuutensa Jumalaa kohtaan palkittiin, hänen puhdas Jumalan palveluksensa toi hänelle Jumalan varjeluksen ja huolenpidon. Mitä seuraa kun tottelee Jumalaa ja turvaa Häneen? Näin kävi Danielille, "Ja kun Daniel oli otettu ylös luolasta, ei hänessä havaittu mitään vammaa; sillä hän oli turvannut Jumalaansa.
Näin kuningaskin sai todeta Jumalan valtasuuruuden ja sääti uuden lain, lain joka kunnioittaa Jumalaa.

25 Sitten kuningas Daarejaves kirjoitti kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, mitä koko maan päällä asuu: "Suuri olkoon teidän rauhanne!
26 Minä olen antanut käskyn, että minun valtakuntani koko valtapiirissä vavistakoon ja peljättäköön Danielin Jumalaa. Sillä hän on elävä Jumala ja pysyy iankaikkisesti. Hänen valtakuntansa ei häviä, eikä hänen herrautensa lopu.
27 Hän pelastaa ja vapahtaa, hän tekee tunnustekoja ja ihmeitä taivaassa ja maan päällä, hän, joka pelasti Danielin jalopeurain kynsistä."
28 Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa.

[Irene]

Dan 6:20 Ja lähestyessään luolaa hän huusi Danielille murheellisella äänellä, ja kuningas lausui ja sanoi Danielille: "Daniel, sinä elävän Jumalan palvelija, onko sinun Jumalasi, jota lakkaamatta palvelet, voinut pelastaa sinut jalopeuroilta?"

Onko sinun Jumalasi pelastanut sinut 'jalopeuroilta'?
Nytkin meidän aikanamme on 'jalopeurat' kimpussamme. Ne käyvät ympärillämme etsien kenet saisivat niellä. Missä on sinun turvasi? Voiko olla parempaa turvaa mikä jo annettu on? EI VOI! Ja se turva on Jeesuksessa Kristuksessa. Kaikessa Hän tahtoisi olla meidän suojamme. Hän antaa voiman vastustaa kiusauksia, Hän lohduttaa surussa, ja antaa voiman mennä sen pimeän tunnelin läpi, estäen 'jalopeurojen' hampaita tarttumasta meihin. Niin helposti ihminen itse kietoutuisi katkeruuden viittaan, mutta senkin viitan voi ojentaa Jeesukselle, ja pyytää Hänen apuansa. Meillä on sisaria ja veljiä Herrassa, he ovat kanssa rukoilijoita meidän rinnallamme. Ja on vielä yksi rukoilija, Hän on Jeesus Kristus. Hän itse lupaa Sanassaan että rukoilee meidän puolestamme.. huom. meidän puolestamme.

[Irene]

Opetuslapset kysyivät Jeesukselta miten tulee rukoilla, he pyysivät opeta meitä rukoilemaan. Jeesus opetti opetuslapsilleen Isä meidän rukouksen. Se rukous on hyvin tuttu meille jokaiselle jo lapsuudestamme asti. Itseäni rupesi nyt mietityttään tuossa rukouksessa miten paljon se pitääkään sisällään. Siinä on kaikki mitä tarvitsee. Kun tuota rukoilin eräänä päivänä niin siinä ikään kuin nousi eräät kohdat esille. Heti siinä alussa me kunnioitamme Jumalaa. Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;
10 tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi, niin kenen nimi pitää olla pyhitettynä? Onko tuo nimi pyhitetty meidän keskuudessamme? Kenen Valtakunta? Kumarrammeko maailmaan vai Jumalaan päin? Kenen tahto? Saako Jumalan tahto vaikuttaa elämässämme vai onko meidän oma tahtomme se joka menee Jumalan tahdon edelle? Tässäpä mietittävää meille jokaiselle.

9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;
10 tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa;
11 anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme;
12 ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;
13 Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.

[Maila]

Yritin kirjoittaa, mutta ei onnistunut. En muista miten tämä toimii. Olen tullut vanhaksi.

[Irene]

Ihana kun annoit kuulua itsestäsi Maila. Tahtoo se itselläkin olla välillä että joutuu miettiin miten toimii, varsinkin nuo ylläpitäjän puoli!