Jutellaan Joulukuu

[Irene]

Jeremia 3
13 Ainoastaan tunne rikoksesi, että olet luopunut Herrasta, Jumalastasi, ja juossut sinne ja tänne vieraitten jumalain tykö, kaikkien viheriäin puitten alle, ettekä ole kuulleet minun ääntäni, sanoo Herra.
14 Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, sanoo Herra, sillä minä olen ottanut teidät omikseni, ja minä noudan teidät, yhden ainoankin kaupungista ja kaksi sukukunnasta, ja tuon teidät Siioniin.
15 Ja minä annan teille paimenet oman sydämeni mukaan, ja he kaitsevat teitä ymmärryksellä ja taidolla.

Moniko lammas on rientänyt viheriäisille vieraille niityille, kuuntelematta Hyvän Paimenensa ääntä. Pyhä Henki on muistuttava synnistä joka kietoo pauloihin, vain Jumalan Pyhä Henki voi meitä opastaa niin ettei synnin kavalat paulat saa meitä sidotuksi syntiä tekemään. Seurakuntiin on maailma tullut sisälle, ristin sanomaa vieruksutaan, pitäisi olla huvia!!! Olen kuunnellut muutamia puheita netissä ja harmittaa oikein kun puhe olisi hyvä mutta siihen pitää änkätä VITSIÄ mukaan, miksi ihmeessää, pitääkö olla huveja Jumalan seurakunnan kokoontuessa?
Enään ei nuhdella synnistä, vaan eletään niinkuin maailmassa eletään, vaikka pitäisi olla uloskutsuttu maailmasta. Moni elää avoliitossa/suhteessa, avioliiton asemasta. Kaikki kääntyy päälaelleen. Hyvästä tehdään paha, pahasta hyvä. Parannusta pitäisi tehdä ja ammentaa sieltä Jumalan Sanan lähteestä raikasta vettä, Elävää vettä.

Raamatussa ilmoitetaan että" he rupesivat kaikki järjestään estelemään" eli kyse oli pelastuksen kutsun hylkäämisestä kun kutsuttiin hääjuhliin. Tämäkin on kääntynyt nurin. Maailman lapset kutsuu evankelioimaan, ja uskovat rupeavat estelemään, "minulla on sitä, tätä ja tuota, nyt en pääse. Vakava paikka, mistä tiedämme kenenkään elinpäivän pituutta, eikö me kuulla maailmanlasten kutsuvan, kertomaan Vapahtajasta. Raamattu kehoittaa olemaan aina valmiit kertomaan sen toivon perustusta mikä meillä on. Olemmeko valmiit, koko luomakunta odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.

Room. 8:19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.


vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle,
joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla, 1. Piet. 3:15

[Maila]

Vuodenvaihde on aina hetki, jolloin katselemme, mitä vuosi oli sisältänyt. Omalla kohdallani se on ollut taistelujen vuosi. Pettymyksiä ja lankeemuksiakin on ollut. Josta seuraava rukouslaulu sopii tähän:

Huiluni soi nyt murhetta särkyneen
siksi apua sinulta pyydän näin;
Ota huiluni käsiisi taitaviin,
se korjaa ja viritä uudelleen,
että puhtaasti sävelet soisi
ja ne kunniaa sinulle toisi.

On ollut myös valtavia Jumalan tekoja, joita en olisi ikinä uskonut olevan kohdallani. Siitä nöyrä kiitos Taivaan Isälle. Muistamme Aabrahamin kaukaa Raamatun alkulehdiltä. Hän oli erikoinen Jumalan mies. Aabraham ei ollut täydellinen, vaan hänkin lankesi joskus. Jumalan miehetkin lankeevat joskus. Aabrahamia sanotaan USKON ISÄKSI. Aabraham uskoi Jumalaa ja Jumala luki sen hänelle vanhurskaudeksi, ei tekojen kautta vaan uskonsa kautta. Aabraham oli siitäkin erikoinen mies. Hän rakensi aina alttarin Jumalalle, kun siirtyi uuteen paikkaan ja huusi avuksi Herran nimeä. Ja kun hän lähti eteenpäin, alttari jäi paikalleen todistamaan Jumalan miehen elämästä. Alttari todisti Aabrahamin Jumalasta ja Aabrahamin uskosta. Ne, jotka kulkivat siitä ohi, kuulivat hiljaisen saarnan alttarilta. Aabrahamin elämä ja usko puhuu vielä tänä päivänäkin, kun vain jäämme kuuntelemaan. Jääkö meidän elämästämme "alttari" puhuttelemaan lähellä olevia? Nyt on vuosi lopussa ja käynyt vanhaksi ja väsyneeksi. Sen on aika poistua näyttämöltä. Rukoilkaamme: Taivaallinen Isämme, anna anteeksi kaikki, mikä on ollut syntiä ja murehduttanut Sinun sydäntäsi. Kiitos Pojastasi Jeesuksesta, joka kuolemallaan on sovittanut meidät. Kiitos uskollisuudestasi ja laupeudestasi. Johdata meitä niin, että loppu elämämme on hedelmällisempää kuin koskaan ennen. AAMEN.

[Irene]

Tuohon Maila sisaren rukoukseen on hyvä yhtyä. Helppovuosi ei minullakaan ollut, oli hyviä hetkiä ja myös koetuksen hetkiä. Surullisen päätöksen sai vuosi, sukumme sai surusanoman joulupäivänä ja kyynel laaksossa nyt vaellamme.

Toivotan jokaiselle Jumalan siunaamaa vuotta 2016.