Jutellaan kesä/syyskuu 2017
Kesäkuu meni, ei paljoa kerennyt jutteleen täällä foorumissa. Josko nyt yritän ottaa jotain ajatuksia tämän kesäkauden aikanakin.
Säät ovat nyt aivan ihania, kesäisiä.

Meillä jokaisella on mennyt elämämme, siihen kuuluu ilot ja surut. Niin helposti tahtoo olla, että ne surulliset asiat muistetaan helpommin.
Elämässäni on paljon hyviä asioita, on myös paljon sitä surullistakin asiaa. Mietin ihan äskettäin miten jotkut asiat menneisyydestä ovat kuin timantteja, ne tuovat lohdutusta ja iloa vielä vuosia jälkeenkin päin.
Jumala on kehoittanut minua etsimään sanasta aarteita, siellä on niin paljon lohduttavia sanoja. Vaikeuksien keskellä, kun tarvitsin apua ja lohdutusta, sanoi Jumala sisaren kautta, elä katso olosuhteita, etsi sanastani aarteita.
Mietin äskettäin miten jotkut asiat menneisyydestä voi olla kauaskantoinen aarre. Kun olen yksin, ei ystävää, joka tukisi ja lohduttaisi, muistona menneisyydestä erään ihmisen sanat kaikuu ajatuksiini, "mitkään maailman rahat ei voi korvata sinua", olin tuolloin heinätöissä,ja lavon puolella polkemassa ja siirtämässä niitä heiniä seinustalle, ja kuuntelin eräiden keskustelua, nuo sanat sanoi eräs mies kun keskustelu koski minun elämääni.
Meillä on Jumala joka rakastaa meitä, ja Hän tahtoisi ettemme olisi niiden negatiivisten asioiden vankina, etteivät ne sitoisi meitä elämään surussa ja ahdingossa. Kuin lohduttava sana murheelliselle, on iloinen muisto menneisyydestä, me tarvitsemme lähimmäistä sanomaan sen että olemme rakkauden arvoisia.
Rakasta lähimmäistäsi, ja kerro se hänelle.





