Sivu 1/2

Jutellaan Kesä

ViestiLähetetty: 05.06.2018 07:27
Kirjoittaja Irene
    Kuva

Laitetaan Kesäksi juttelu osio. On ollut kaikenlaista, ettei ole liiemmälti ollut aikaa jutella. Kaunista säätä on ollut, kukat ja pensaat kukkii, ja pyykit ja matot kuivuu tosi nopeasti. Koulut loppui ja alkoi kesäloma. Johonkin hengelliseen tilaisuuteen/juhliin olisi hyvä minunkin pyrkiä.
Katsotaan nyt mitä päivät tuo tullessaan.
Kuva

Re: Jutellaan Kesäkuu

ViestiLähetetty: 05.06.2018 14:26
Kirjoittaja Maila
Sain pari kuukautta käydä raamattupiirissa ja voi se oli ihanaa. Sielu oikein joi ja söi. Sitten alkoi hammas jurnuttaa, eikä lakannut. Piti mennä hammaslääkäriile ja pyytää ottamaan tuo vihattu hammas pois. Jep, se on nyt pois eikä säre enää.

Re: Jutellaan Kesäkuu

ViestiLähetetty: 16.06.2018 09:50
Kirjoittaja Maila
Tämä puhutteli kovasti:


John Wesleyn uni

Kerrotaan, miten John Wesley (s. 1703) oli illalla 24.5.1738 mennyt herrnhutilaisten kokoukseen Englannissa ja kuinka hän siellä kuuli luettavan Lutherin esipuhetta roomalaiskirjeeseen.

Wesley on itse kertonut kokouksesta: ”Silloin tunsin noin neljännestä vaille 9 sydämeni ihmeellisen lämmenneeksi. Tunsin että luotin Kristukseen, yksin häneen pelastumisessani, ja sain varmuuden, että hän, yksin hän, oli poistanut minun syntini.”

Merkillinen puhutteleva uni

Sen jälkeen kun Wesleyn julistuksesta oli syntynyt wesleyläinen herätysliike, kerrotaan, että hän kerran näki unen, jossa hän seisoi kadotuksen portilla. Hän kolkutti portille ja halusi tietää, keitä sisällä oli.

”Onko siellä katolilaisia?” hän kysyi.

”On”, vastattiin sisältä, ”on hyvin paljon”.

”Onko Englannin valtiokirkon jäseniä?” hän kysyi.

”On”, vastattiin, ”hyvin paljon”.

”Entä presbyteeriläisiä?”

”On niitäkin, hyvin paljon.”

”Mutta onko siellä wesleyläisiä?”

”On, on, hyvin paljon.”

Erittäinkin viimeisestä vastauksesta kauhistuneena riensi Wesley taivaan portille, jossa hän teki samat kysymykset, vaikka toisessa järjestyksessä.

”Onko siellä wesleyläisiä?” hän kysyi hätäisesti.

”Ei”, vastattiin.

”Onko presbyteeriläisiä?”

”Ei.”

”Onko Englannin valtiokirkon jäseniä?”

”Ei.”

”Onko katolilaisia?”

”Ei.”

”No keitä siellä sitten on?” kysyi Wesley kauhuissaan. Vastaus kuului: ”Emme tunne

täällä mitään niistä, joita kysyitte. Täällä on ainoastaan Kristuksen nimi tunnettu ja tunnustettu. Meitä on täällä suuri joukko kaikista sukukunnista, kansoista ja kielistä, ja me olemme valkaisseet vaatteemme Karitsan veressä.”

Lainattu Kyläkirjaston Kuvalehdestä numero 5 vuodelta 1900

Re: Jutellaan Kesäkuu

ViestiLähetetty: 17.06.2018 03:22
Kirjoittaja Maila
Ihmeellinen Herra

Meillä on niin ihmeellinen Herra. Hän on kaikkea meille. Mitä me muuta tarvitsemmekaan.
Jeesus Kristus on meidän Vapahtajamme, Lunastajamme ja Veriylkämme. Ja se on valtavaa.
Eikä siinä vielä kaikki. Hän on meidän Puolustajamme. Minä tarvitsen häntä puolustajana aina kun joudun vaikeuksiin. Hän on meidän esirukoilijamme, ei varmaan kukaan tule toimeen ilman hänen esirukoustaan. Se tuo ihanaa turvallisuutta, kun tietää Jeesus rukoilee puolestamme Isän edessä.

Eikä siinäkään vielä kaikki, hän on meidän Lohduttajamme. Kuinka hyvältä tuntuukaan Hänen lohdutuksensa. Hän osaa sen parhaiten, kun tietää millaisissa tilanteissa olemme. Oli tässä hiljattain , kun mua taas kunnolla haukuttiin uskoni tähden niin Jeesus kuiskasi: "Te olette autuaita, kun ihmiset minun nimeni tähden puhuvat kaikkea pahaa, iloitse siis lapseni".

Vielä, Jeesus on meidän Välimiehemme, Sukulunastajamme. Hän on asianajajamme, hän hoitaa asioitamme kaukaa käsin, kun emme näe, mitä edessä on, mutta Hän näkee ne jo etukäteen ja hoitaa parhaaksemme. Hän on meidän taloudenhoitajamme. Kuinka usein onkaan tullut yllättävältä taholta taloudellinen apu, Kiitos armolliselle Jumalallemme.

Hän on paljon muuta. Miettikäämme tykönämme mitä kaikkea muuta Hän on. Tsemppiä!

Re: Jutellaan Kesäkuu

ViestiLähetetty: 18.06.2018 07:48
Kirjoittaja Irene
    Kuva

Hän on kaikkeni. Kuva Maila sisar kirjoitti mitä Jeesus on hänelle. Yhdyn Mailan sanoihin, Jeesus on rakas Vapahtajamme, Hän on kaikkemme. Jeesuksen nimi ei ole enään kuin harvojen huulilla. Isästä ja Jumalasta puhutaan, taivaan ihanuudesta, enkeleistä, mutta minne nimi Jeesus unohtuu? Tuleeko ihmispelko ja laittaa paulan. Ei uskalleta enään lausua tuota rakasta nimeä, JEESUS. Hänessä Jeesuksessa on KAIKKI mitä me tarvitsemme. Kuulkaamme Häntä.


Kuva JEESUS

Re: Jutellaan Kesäkuu

ViestiLähetetty: 19.06.2018 11:35
Kirjoittaja Maila
Rukouksesta


Rukous on tärkeää meidän hengelliselle olemuksellemme. Meillä jokaisella tulisi olla pieni "huone" rukoushuone eli kammio, johon ei mahdu kuin sinä ja Isä, minä ja Isä. Kammiossa Isä haluaa kohdata meitä, kuulla, mitä meille kuuluu. Hän haluaa olla meidän apumme. Me monta kertaa aivan kuin juoksemme pakoon. Silloin Isä lähettää ahdistuksen eteemme ja silloin juoksemme kyyneleet silmissä Isän tykö. Ahdistus on merkillinen ilmiö ja kuitenkin niin siunattu, koska ahdistus ajaa Isän tykö. Isä haluaa kohdata ja auttaa. Hän haluaa vetää läsnäoloonsa ja siellä sielumme tyyntyy ja lepää.


Kun mietimme tuota ahdistusta, siinä on monenlaista hyvää, vaikka lihamme kärsiikin siitä. Ahdistus on hyvä käsitellä Isän kanssa. Isä kasvattaa meitä niin kuin omaa lastaan parhaaksemme. Juuri ahdistuksissa me kasvamme ja juurrumme syvemmälle. Siinä Isän kanssa me muutumme oikeaan suuntaan. Isä opettaa ja neuvoo ja myös lohduttaa. Sillä lohdutuksella, jolla Isä meitä lohduttaa, voimme lohduttaa toisia.

Re: Jutellaan Kesäkuu

ViestiLähetetty: 22.06.2018 05:17
Kirjoittaja Maila
Haluan toivottaa:
SIUNATTUA JUHANNUKSEN AIKAA.
Antakoon Herra teilla mukavia hetkiä hänen läsnäolossaan. :D :)

Re: Jutellaan Kesäkuu

ViestiLähetetty: 23.06.2018 15:05
Kirjoittaja Irene
    Kuva

Siunattua Juhannuksen aikaa minunkin puolesta jokaiselle foorumilla kävijälle.Kuva
Minä kävin eilen seurakunnassani olevien sisarien ja veljien kanssa Jämijärvellä Mertiörannassa hengellisillä juhlilla. Menimme kahdella autolla, matka ei tuntunut niin pitkältä kun oli hyvää seuraa. On niin ihana kun saamme yhdessä palvella ja palvoa Herraamme Jeesusta Kristusta.

Re: Jutellaan Kesäkuu

ViestiLähetetty: 03.07.2018 08:36
Kirjoittaja Maila
PSALMI 12

Rukous yltyvää pahuutta vastaan.

1 Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi.
2 Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.
3 He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.
4 Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu,
5 ne, jotka sanovat: Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?
6 Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen, sanoo Herra, tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee.
7 Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.
8 Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta.
9 Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.


7 Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.

Tässä on valuu sulattimesta maahan. Mä en halua, että nuo seitsenkertaisesti puhdistetut ihanat sanat valuvat maahan, vaan minun sydämeeni.

Re: Jutellaan Kesäkuu

ViestiLähetetty: 05.07.2018 01:52
Kirjoittaja Maila
Jäin oikein miettimään näitä:



Syviä mietteitä

Syvimmin oppineet kristityt ovat yleensä niitä, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa syvissä sielun tuskissa. Jos olet rukoillut, että pääsisit tuntemaan enemmän Kristusta, niin älä ihmettele, jos Hän vie sinut syrjään autioon erämaahan tai johdattaa sinut tuskan ahjoon.

Älä rankaise minua, Herra, ottamalla ristiäni minulta pois, vaan lohduta minua alistumaan Sinun tahtoosi ja rakastamaan ristiä! Anna minulle sitä, millä parhaiten voin palvella Sinua, ja salli minun pitää sitä suurimpana armona, että Sinun nimesi tulisi kunnioitetuksi minunkin kauttani Sinun tahtosi mukaisesti!
Virtoja erämaasta