Pentti Heiskan Raamattutunnit

Täällä on pitempiä kirjoituksia, joitain on laaitettu jatkuu.. systeemillä

Pentti Heiskan Raamattutunnit

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2019 20:25

    Kuva

Pentti Heiskan Raamattutunnit Lahdessa 10. (osa 1) ja 11. (osa 2) 4. 1999


Osa 1

"Ennalleenasettaminen"-käsite

Ennalleenasettamissanoman lähtökohtana on Apt. 3: 19-21: "Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen. Taivaan piti (käännös) / pitää (oikea muoto) omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta."

"Ennalleenasettaminen"-sanaa ei ole Raamatussa (1933/1938) suomeksi kirjoitettuna, eikä myöskään ilmaisuja "seurakunnan ennalleen asettaminen" ja "asettaa seurakunta ennalleen". Monta kertaa me joudumme tunkeutumaan Sanan alkutekstisisältöön tarkemmin, ja niin sitten tällekin löytyy hyvin selkeä sisältö. Nämä sanat: "kaikki jälleen kohdallensa asetetaan" ovat alkutekstissä yksiselitteisesti "kaikki jälleen ennalleen asetetaan", palautetaan alkuperäiseen tilaan. Silloin tämä ja kaikki muutkin Uuden Testamentin puolella olevat tekstit, jotka käyttävät ilmaisua "kohdalleenasettaminen", "kaiken kohdalleenasettami- nen", avautuvat. Niihin kuuluu alkutekstissä ilmaisu "kaikki asetetaan ennalleen", palautetaan alkuperäiseen.

Tekstiä pitää vielä tarkistaa, jotta ymmärrämme sen oikein. Käännösversiossa on "taivaan piti omistamaan hänet niihin aikoihin asti..." (Apt. 3:21), mikä antaa käsityksen, että puhutaan Jeesuksen ensimmäisestä tulemisesta. Tosiasiallisesti siellä ei ole mennyttä aikamuotoa, vaan oikea käännös on "taivaan pitää omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen ennalleenasetetaan". Yhteen jakeeseen sisältyy Jumalan alkuperäisen luomisteon ja aivoituksen valtava täyttymys: kaiken palauttaminen ennalleen, alkuperäiseen tilaansa, mistä Jumala on ikänään ihmiselle mitään ilmoittanut profeettainsa kautta. Tässä opetetaan, että Jeesus ei tule ennenkuin ollaan kaiken ennalleenasettamisen ajassa.

Alkuperäinen luomisteko

Jumalan alkuperäisen ajatuksen, Jumalan luomisteon löydämme, kun noudatamme meidän Mestarimme ja Hänen apostoliensa opetusta ja alamme Mooseksesta ja kaikista profeetoista. Silloin me näemme, mikä on Jumalan ilmoitus ihmisille. Jumalahan on sanonut myös 5. Mooseksen kirjassa, että "mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten" (29:29). Mikä on salassa, se on Jumalan. Me kaikki hyvin muistamme, kuinka Jumalan koko luomisteko on esitelty: "Ja Jumala sanoi: 'Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat. 'Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet'. Ja Jumala sanoi: 'Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi. Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi.' Ja tapahtui niin. Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää" (1.Moos.10 :26-31).

Jumalan kädestä lähteneenä luomakunta oli kovasti toisenlainen. Ihmisessä oli Jumalan kuva ja luomakunnassa vallitsi harmonia, sopusointu. Sieltä oli poissa väkivalta, synti, sairaus, kuolema, kaikki tuska ja kärsimys. Siellä ei tehty pahaa. Mutta Jumalan ilmoitus erottaa luomisessa, samoin kuin ennalleenasettamisessa, kaksi päälinjaa: Jumala erottaa sen, mikä koskee ihmistä ja Jumalan seurakuntaa, ja sen mikä koskee luomakuntaa. Jumalan kuvana ihminen asetettiin kaiken muun luomakunnan yläpuolelle vallitsemaan, viljelemään ja varjelemaan sitä. Kun ajattelemme niitä pitkiä Jumalan seurakunnan vaiheita tässä Sanassa, jolloin Jumala on kohdellut ihmistä omanaan, kansanaan, seurakuntanaan, niin näemme sen, että näemme aina tämän siunatun asian: Jumalan yhteydessä vaeltava ihminen tahtoo tehdä Jumalan tahtoa. Mutta sitten ihminen lankeaa ja kääntää selkänsä Jumalalle. Seurakuntakin tekee näin, ja seuraa kirous.

Katsomme tätä Mooseksen kirjan ilmoitusta: "Ja Aadamille hän sanoi: 'Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi" (1. Moos. 3:17). Petoeläimetkin söivät ruohoa, ja kaiken elävän ravintona oli Jumalan luomat kasvikunnan tuotteet. Mutta koska luomakunnan valtiaaksi Jumalan asettama ihminen hylkäsi Jumalan, Sanan ja Jumalan tahdon ja lähti noudattamaan saatanan, sielujemme vihollisen tahtoa, niin ihmisen lankeemuksen seurauksena koko luomakunta joutui kiroukseen. Raamatussahan ei missään sanota sen tarkemmin, mistä alkoi se, että ihmiset alkoivat ja eläimet alkoivat - eläimet kirjaimellisesti ja ihminen vähän vertauskuvallisemmin - syömään toisiaan. Mutta me näemme ja tiedämme historiasta, että näin kävi. Löydämme vain majesteettisen ilmauksen: 'Kirottu olkoon maa sinun tähtesi'.

Uuden Liiton seurakunta luomistilassa

Kun Jumala synnytti Uuden Liiton seurakunnan, loi Sanallaan Pyhässä Hengessä ylhäältä uudestisyntyneen Jumalan kansan, jolle Hän taas antoi Henkensä, niin jälleen me näemme saman siunatun ominaisuuden Jumalan luomisteon jäljiltä. "Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja oli yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä. Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla." (Apt. 4:32-33).

Näemme todellisen pyhien yhteyden, yhden Kristuksen ruumiin, Jumalan Sanalla, Pyhällä Hengellä ylhäältä uudestisyntyneen kansan. Se toimii Jumalan kuvana siinä mielessä, että Herramme ja Mestarimme Jeesus on tämän seurakunnan pää ja seurakunta on Hänen ruumiinsa, ja tämä ruumis noudattaa pään ajatuksia. Kun Kristuksen ruumis on Jumalan tarkoittamassa tilassa, niin tämän ruumiin tekemisistä, vaelluksista, puheesta, sanoista, teoista me näemme sen, kuinka Kristus toimii maailmassa.

Hajotuksen kirous

Me tiedämme myös sen, että Jumalan lain jo esille tuomat periaatteet eivät koskaan väisty. Jumala sanoi seurakunnalleen Vanhassa Liitossa monta kertaa, ensin jo Mooseksen kautta ja myöhemmin profeettojen kautta: Jos te pysytte minussa, noudatatte minun tahtoani ja minun Sanaani, palvelette ehyellä sydämellä minua, ettekä palvele kivijumalia ettekä pakanoitten jumalia, niin koskaan te ette menetä sitä siunattua yhteyden ja Jumalan läsnäolon osaa, jonka Jumala on teille lahjoittanut; mutta niin pian kun te käyttäydytte sillä tavalla, että te heitätte minun Sanani selkänne taakse, ette käännä minulle kasvojanne vaan selkänne, niin seuraus on hajotuksen kirous.

Ihmisen taipumus kääntyä pois Jumalasta ilmenee hyvin varhain, kun Baabelin tornia rakennettiin. Silloin ei Vanhan Liiton seurakuntaakaan vielä ollut siinä muodossaan ollut kuin se alkaa Aabrahamista, lisakista ja Jaakobista ja ilmenee juutalaiskansana. 1. Moos. 11. luvussa näkyy tämä ihmisen lankeemus etsiä riippumattomuutta Jumalasta, synnyttää oma uskonnollinen järjestelmä, jota voi itse komentaa ja joka saadaan käyttäytymään niin kuin luonnollinen uskonnollisuus aivoittelee. "Ja he sanoivat: 'Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi ..." (1. Moos.11: 4). Luonnostaan ihminen hakee turvan elementtejä, yhteyttä koossapitäviä ja tämän järjestelmän turvaa-antavaa luonnetta tajuamatta, että ei Jumala halua tätä. Jumala haluaa, että ihminen vaeltaa riippuvuudessa Häneen. Herra tuli katselemaan tätä ihmisten rakennushanketta ja Herra sekoitti näiden ihmisten kielen ja esti näin työn etenemisen. Sanotaan, että "Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan." Tämä on Jumalan muuttumaton suhde siihen, jos ihminen ei elä riippuvuudessa Jumalaan, vaan rakentaa uskonnollisen järjestelmän, jota voivat itse komentaa. Missä ihmiset koettavat koota, ettemme hajaantuisi, sinne Jumala puhaltaa hajotuksen kirouksen. Näin Hän on toiminut Vanhan Liiton seurakunnassa läpi tämän Kirjan.

Jumalan ilmoitustodellisuus

Kun sain armon tulla pelastuksen tielle noin 20 vuotta sitten, niin minä olin hyvin tuskaisessa tunnossa Jumalan Sanan ja Herran edessä, siitä että näin jatkuvasti ympärilläni eri suunnilla leiriytyneenä kansaa, jonka ymmärsin Jumalan Hengestä syntyneeksi, siinä kuin minäkin. Saatoin löytää joillakin paikkakunnilla toistakin kymmentä tällaista ihmeellistä leirikuntaa. Jumalan Sanasta minä näin, että kaikki puolueet, eriseurat ja lahkot ovat lihan tekoja ja Jumalan tuomion alaisia, niin kuin Herra sanoo Paavalin kautta: "Ne jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa." (Gal. 5:21) Luettelo lihan teoista on toki paljon pidempikin.

Tuskaisesti kyseiin monta kertaa Herralta sitä, miten tämä on Hänen Sanassaan. Vanha saarnaaja oli kylvänyt minun sieluuni aivan vastasyntyneenä: "Kuule poika! Muista sitten, että toi elämä mitä tahansa eteen! niin tässä Kirjassa sinä löydät Jumalan vastauksen joka ainoaan asiaan, mitä ihminen tässä elämässä tarvitsee." Minä kätkin sydämeeni sanat, niin kuin Maria aikanaan. Minä tiesin ja minulla oli luja usko, että Sana on todella Jumalan totuus, Jumalan järjestys. Ei ole mitään merkittävää, olennaista asiaa täällä maailmassa, joka ei ole tänne Kirjaan aivan majesteettisen voimakkaasti kirjoitettu. Kysymys on vain siitä, saammeko me armon nähdä Jumala ilmoituksen.

Oli kulunut muutamia vuosia, ja näin että Jumalan maailmassa on yksi Kristuksen ruumis, Jumalan seurakunta. Joka ainoalla paikkakunnalla, jossa maantieteelliset yhteydet ja ihmismäärät mahdollistavat sen, että uskovat käytännön elämällä voivat jakaa Kristuksen ruumiin ja pyhien yhteyden todellisuutta, siellä he ovat Kristus-perustuksella yksi ruumis - eikä millään muulla. Mutta kuitenkaan minä en voinut nähdä, ja minun kokemukseni on, että tämä maailma on ollut ja on tänäkin päivänä täynnä ihmisiä, jotka eivät oikein näe, miten Jumala on tästä asiasta puhunut. Toivon, että näiden minun sanojeni yllä voisi olla Jumalan siunaus ja armo, niin että ne olisivat Jumalan ilmoituksen kanssa tasapainossa ja ne voisivat olla siunaukseksi.

Vuosia oli kulunut, ja jälleen kerran minä olin polvistuneena olohuoneen sohvan viereen pyytämään Herralta, että Hän näyttäisi minulle, missä Raamatussa on kuvattuna se, että Jumalan kansa on tällaisissa ihmeellisissä puolueissa, eriseuroissa, karsinoissa, lahkoissa hajallaan - ja kuitenkin heissä mitä ilmeisimmin on Hänen kansaansa. Heräsin joskus noin kolmen, puoli neljän aikoihin nukahdettuani sohvan viereen. Kun minä avasin silmäni, niin ensimmäiseksi minä kuulin hyvin selvällä ja päättäväisellä äänellä sanottavan sisimmässäni: "Katso minun kansaani Israelia! Enkö minä siinä ole puhunut kaikesta?" Seurasi hiljaisuus. Koin, että yhdessä ainoassa hetkessä kuin filminauhana minulle näytettiin valtava ilmoitustodellisuus, tapahtumien kulku pääpiirteissään, hengelliset lainalaisuudet, kuinka ne ovat ilmenneet Jumalan kansan vaiheissa ja kuinka tulee profeettojen mukaan lopussakin tapahtumaan. Voitte uskoa, että kiitin Jumalaa!

Profeetallinen ennalleenasettamisen sanoma on hieman kätkössä Apostolien tekojen ja evankeliumien kohdissa, kun puhutaan "kohdalleenasettamisesta" eikä "kaiken palauttamisesta alkuperäiseen ja ennalleen", "ennallistamisesta". Oikein ymmärrettynä se on suora Raamatun sana siitä, että näin tulee tapahtumaan. Ei ole arvuuttelun asia, käykö näin, vaan se on suorasanaisesti ja voimakkaasti ilmoitettu. Toinen vielä majesteettisempi tapa ilmaista se on Jumalan tapa ilmaista asiat Vanhan Liiton seurakunnan vaiheissa. Herran apostoli kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessä Korinttolaisille: "Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista (sille mikä on tuleva Uudessa Liitossa) ja on kirjoitettu meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut" (10:11). Hebrealaiskirjeessä Pyhä Henki ilmoittaa myöskin sen luonteesta vielä täsmällisemmin: se on esikuvallista ja vertauskuvallista sillä tavalla, että siinä on tulevaisten varjo, ei itse asioiden olemusta. Näistä varjokuvista tulee Jumalan ilmoituksessa se kokonaisuus, josta näemme täydellisen profeetallisen kuvan siitä, kuinka tulee tapahtumaan Uuden Liiton aikakaudessa.

Vanhan Liiton seurakunta esikuvana

Epäjumalanpalveluksen tähden Vanhan Liiton seurakunta hajotettiin. Mutta Herra sanoo moneen kertaan profeettain kautta: "Hän joka Israelin hajotti, on sen kokoava!" (mm. Jer. 31:10) Hän muistaa myös maan, palauttaa juutalaiskansan ja maan, jonka Hän Moosekselle lupasi. Hän palauttaa sen pilkulleen, vaikka kaikki maailman pakanat ja kirkkokuntalaitos kirkuvat yhdessä: "Ei!" Herra sanoo, että Hän, joka on Israelin hajottanut, kokoaa sen päivien lopussa. Hän ei jätä heistä ainoatakaan sinne, mihin heidät on hajottanut ja Hän tuo heidät myös hengellisesti takaisin, sanoo Hesekiel-profeetta (39:28). Kun tämä tapahtuu, "silloin...minä muistan myös maan" (3. Moos. 26:42).

Uuden Liiton seurakunta sai täydellisen alun - niin kuin on saanut aina Jumalan teoissa. Jumala ottaa pimeydestä, pakanuudesta, niin kuin Hän otti Aabrahamin Kaidean Uurista, ja vanhurskauttaa ihmisen sydämen uskosta Jumalaan ja lähtee kuljettamaan kohti lupausten maata. Hän toimii aina samalla tavalla. Jumalalla ei ole temppuja, sakramentteja, "vippaskonsteja". Jumala puhuu uudestiluovan Sanan palvelijoittensa kautta ihmisille vastaanotettavaksi. Sanallaan Hän luo, Sanallaan Hän synnytti Pyhässä Hengessä Uuden Liiton seurakunnan ja kastatti heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen, seurakunnan Pään ja Herran nimeen, ja he olivat siunatussa yhden ruumiin tilassa. Mutta Herran apostolit sanoivat, että "pian heidän lähtönsä jälkeen tulee raatelevaisia susia, jotka eivät laumaa säästä". Varsin nopeasti toteutuu se, mitä Gal. 5. luvussa apostoli kirjoittaa, että sinne missä ihmisen lihan teko tulee, niin lihan hedelmät aiheuttavat, että tulevat eriseurat, puolueet ja lahkot. Korinttolaiskirjeessä hän myös vakuuttaa, että ei missään kohden yli sen, mitä on Jumalan Sanan tie. Siellä missä mennään Kirjoitusten ulkopuolelle, siellä alkaa asettuminen toinen toista vastaan pöyhkeillen!

Uuden Liiton seurakunta kulkee täsmälleen saman tien - ja on kulkenut aivan kirjaimellisen tarkasti, pilkulleen - kuin Vanhan Liiton esikuva antaa ymmärtää! Vanhan Liiton seurakunta lähti yksimielisenä Egyptistä, se kastetaan Punaisessa meressä Moosekseen ja lähtee erämaavaelluksen tietä kohti Jumalan lupausten maata täydellinen siunaus mukanaan. Mutta taas ihminen lankeaa, kääntää selkänsä Jumalalle, alkaa huutamaan Jumalan voidellulle ja voidelluille "Kuka sinut on asettanut meidän päämieheksemme? Valitkaamme johtaja ja palatkaamme Egyptiin. Siellä on ruokaa, siellä on juomaa. Kaikki tämä kärsimys ja vaiva tulee siitä järjettömyydestä, että lähdetään erämaahan, jossa ei voi syödä eikä juoda mitään, seuraamaan 'kahelia', joka vie meitä muka jonkin Jumalan lähettämänä johonkin Lupausten maahan. Tarvitsemme näkyvää turvaa, jumalan, jonka mielipiteet voimme itse määritellä!" Kun Vanhan Liiton välimies on vähän aikaa vuorella, Aaron tekee kansan tuomista aineksista "jumalan".

Kuningasten päivinä, Jumalan kansa on Israelissa, ja epäjumalanpalvelun ja jumalattomuuden tähden Jumala salli sen hajotettavan. Siellä on Jumalan profeetta Ahia, jolla on siunaava nimi. Sen hebreankielinen muoto merkitsee "Herra on veljeni". - Minä olen joskus katsellut Jumalan Kirjaa näinkin vähästä kyynelten läpi! Valtava on Jumalan Kirja! Antikristuksen henki koettaa hävittää täältä oikeat nimet, ettei näkyisi, että Raamattu on Jumalalta! Nimet pannaan sellaiseen muotoon, että niistä ei enää löydy merkitystä, jonka ne kuitenkin sisältävät! - Vajavaiselle ihmiselle, profeetta Ahialle, oli opetettu, että Jumalan nimeä ei saa edes sanoa, koska se on niin pyhä. Kuitenkin hänen nimensä on "JHWH on veljeni". Israel hajotettiin ja se hajosi kahteen osaan Pohjoiseen valtakuntaan, Samariaan Jerobeamin johdolla kymmenen sukukuntaa, ja Juudaan jäivät Juudan ja Benjaminin sukukunnat ja leeviläisiä. Mitä tämä efraimilainen Jerobeam tekee?: "Ja Jerobeam ajatteli sydämessänsä: 'Nyt valtakunta joutuu takaisin Daavidin suvulle. Jos tämä kansa menee ja uhraa teurasuhreja Herran temppelissä Jerusalemissa, niin tämän kansan sydän kääntyy jälleen heidän herransa Rehabeamin, Juudan kuninkaan, puolelle,. ja he tappavat minut ja palaavat takaisin Rehabeamin, Juudan kuninkaan, luo. Mietittyään asiaa kuningas teetti kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi heille: 'Te olette jo tarpeeksi kauan kulkeneet Jerusalemissa. Katso, Israel, tässä on sinun Jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta'. Ja hän pystytti toisen Beeteliin, ja toisen hän asetti Daaniin. Ja tämä koitui synniksi. Ja kansa kulki sen toisen kuvan luo Daaniin saakka. Hän rakensi myös uhrikukkula-temppeleitä ja teki kaiken kansan keskuudesta papeiksi kaikenkaltaisia miehiä, jotka eivät olleet leeviläisiä. Ja Jerobeam laittoi juhlan 8. kuussa, kuukauden 15. päivänä, sen juhlan kaltaisen, jota vietetään Juudassa, ja nousi silloin itse alttarille; niin hän teki Beetelissä ja uhrasi niille vasikoille, jotka hän oli teettänyt. Ja tekemiänsä uhrikukkulapappeja hän asetti virkaan Beeteliin. Hän nousi sille alttarille, jonka oli teettänyt Beeteliin, 15. päivänä 8. kuuta, jonka kuukauden hän oli omasta päästään keksinyt. Hän laittoi silloinjuhlan israelilaisilleja nousi alttarille polttamaan uhreja" (1. Kun.12: 26-33). Jerobeam ei kääntynyt pahalta tieltään, vaan teki taas uhrikukkulapapeiksi kaikenkaltaisia miehiä kansan keskuudesta "kuka vain halusi, sen hän vihki papin virkaan ja niin siitä tuli uhrikukkulapappi" (1. Kun. 13:33). Tämä tuli synniksi Jerobeamin suvulle, joka tämän takia hävitettiin.

Vertaus Oholasta ja Oholibasta

Jumala puhuu paljon Vanhan Liiton kirjoituksissa Israelin ja Juudan suhteesta. Jerusalemissa, Juudassahan vallitsi se Jumalan asettama temppelipalvelus, jonka leeviläiset papit hoitivat. Hengellisesti haureellisen jaon seurauksena suuri pääosa meni ja perusti oman uskontojärjestelmänsä sen rinnalle.

Raamattu käyttää merkillisen ilmaisurikasta ja voimakasta opetuksen kieltä näissä asioissa. Hesekielin 23. luvussa Jumalan profeetta puhuu kahdesta sisaruksesta Oholasta ja Oholibasta, jotka ovat haureellisia sisaria. He ovat haureellisia, koska he harjoittavat kuvakielessä luonnollista haureutta. Kun luemme eteenpäin tarkemmin, niin huomaamme, että Jumala puhuukin siitä, että Hänen kansansa kaksi tytärtä harjoittavat kivijumalien palvelusta. Tyttäret kulkivat merkillistä tietä.

Vanhempi sisar, Ohola, kymmenen sukukunnan Israel, jota sanotaan myös Samariaksi ja Pohjoiseksi valtakunnaksi, palvoi Jerobeamin johdolla kultaisia vasikoita. Hoosea puhuu Efraimista tarkoittaen kaikkia kymmentä sukukuntaa, koska Jerobeam oli efraimilainen. Ohola tarkoittaa Raamatussa hebreankielellä "hänen telttansa". Kun ihminen pystyttää Jumalan seurakunnalle rinnakkaisen epäjumalanpalvelusjärjestelmän, Jumala nimittää tätä naiseksi, Oholaksi, joka on "Hänen telttansa" - ei Jumalan telttamaja. Ohola, meni pitkälle riettaudessa, baalinpalvonnassa kaikkine rituaalimenoineen. Nuorempi sisar Oholiba, jonka nimi siunaavasti tarkoittaa "telttatani on Hänessä", Juuda, Benjamin ja leeviläiset, jotka olivat oikeassa Jumalan asettamassa temppelipalveluksessa Juudassa, näki Oholan riettauden, mutta meni silti itse vielä pidemmälle. Aikanaan tuli Babyloniasta vihollinen, joka vei pakkosiirtolaisuuteen heidät kaikki Jumalan tuomiona.

Suuri pääosa lankeaa ulkonaiseen epäjumalanpalvelukseen ja pystyttää täysin inhimillisen, maallisen uskontojärjestelmän, niin kuin Jerobeam teki, ei kuitenkaan kokonaan tuulesta temmaten, vaan pystyttää sinne sen kaltaisen järjestelmän, jossa on niitä elementtejä, mitä on Juudassa olevassa Jumalan asettamassa, oikeassa jumalanpalveluksessa. Tämä näkyy elävälle osalle Jumalan seurakuntaa, mutta silti se menee itse jopa pidemmälle.

Vanhan Liiton seurakunnan vaiheet ovat uuden Liiton kansalle esikuvallista. Näemmekö mitään tuttua? Raamatun ilmoituksen ja ilmestyksen Jumalalle on annettu ihmisten maallisissa uskontojärjestelmissä kokonaan toisenlainen sisältö, kuin mitä Hän on. Pappeja valmistetaan kokonaan muulla tavalla kuin on Jumalan järjestys. Me luemme, että Pietari kirjoittaa sellaiselle kansalle, joka on uudestisyntynyt ylhäältä, ei katoavaisesta vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän Sanan kautta (1. Piet. 1:23). Tälle kansalle sanotaan: "Mutta te olette 'valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa..." (1. Piet.2: 9) - eikä vain mitään taustaroolia, piippuhyllyllä oloa varten, vaan - "...julistaaksenne sen jaloja tekoja, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa." Siinä ei puhuta mitään sukupuolista, koulutuksesta, vihkimyksestä eikä sakramenteilla synnyttämisestä, vaan siinä puhutaan Uuden Liiton Pyhästä Kansasta, joka ennen ei ollut mikään kansa, vaan oli hajallaan, mutta joka nyt on Jumalan elävän ja pysyvän Sanan kautta synnytetty uudesti ylhäältä ja tehty Jumalan pyhäksi papistoksi. Tällaisen löydämme täältä Kirjasta. Uskon, että jokainen löytää myös nämä rinnakkaisjärjestelmät, joihin viittasin.

jatkuu...
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Pentti Heiskan Raamattutunnit

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2019 20:26

Kirkkohistoriallinen kehitys

Apostoli Paavali sanoi, että pian hänen lähtönsä jälkeen tulee "raatelevaisia susia, jotka eivät laumaa säästä" (Apt. 20:29). Apostoli Johannes kaiketi kirjoitti Ilmestyskirjan noin vuonna 96. Alkuseurakunnan jälkeisen ajan kirkkohistorian tunnettu hahmo Ingnatios, joka kärsi marttyyrikuoleman vuoden 107 paikkeilla, kirjoittaa jo kirjeissään, että kun kaikki hajotuksen, harhaoppien ja kerettiläisyyden voimat ovat tuhoamassa Jumalan seurakuntaa ja ollaan menettämässä puhdas Kristuksen oppi, niin lääkkeeksi tulee se, että luodaan hierarkinen järjestelmä, jossa yksi ihminen on seurakunnan johtaja. Myös Klemens kirjoittaa samanaikaisia ja tätä suuntausta todistavia kirjeitä. Ne ovat Raamatun ulkopuolelta, mutta luotettavia historiallisia dokumentteja. Jumalan Pyhän Hengen asettamien vanhimpien eli paimenien, kaitsijoiden ja johtajien - aina monikossa Jumalan järjestyksessä -, sijalle nimetään yksi ihminen, jota "episkopos"-sanan perusteella vähitellen kutsutaan piispaksi. Opetettiin, että kaikki toiminta on perkeleelle osoitettua, missä ei toteudu että muut ovat piispalle alamaisia. Tämän ihmelääkkeen piti varjella seurakuntaa hajaannukselta, harhaopeilta ja turmiolta.

Muistatteko tälle esikuvan? Kun oltiin kuningasten ajassa Samuelin päivinä, pappi Eeli ja hänen poikansa lankesivat jo hirvittävään jumalattomuuteen, hengelliseen haureuteen, ja kaikenlainen epävanhurskaus alkoi rehottaa seurakunnassa, niin Vanhan Liiton seurakunta alkoi kokea, ettei siellä ole enää Jumalan läsnäolon tuntua ja Jumalan Hengen hallintaa. Vanhan Liiton seurakunnassa nousi huuto: 'Tämä kaikki johtuu siitä, kun meillä ei ole kuningasta sen mallin mukaan, mikä kaikilla maailman pakanakansoillakin on. Valitkaamme, huutakaamme keskeltämme yksi yli muiden kuninkaaksi." Israelin Jumala oli ilmoittanut, että Hän on kansansa kuningas ja hän asuu kansansa keskellä heidän kuninkaanaan! Sydän, joka on kääntynyt Jumalan elävästä ilmoitusyhteydestä pois, näkee kuninkaat- tomuuden ja johtajattomuuden. Samuel, joka oli vanhurskas Jumalan profeetta, otti tästä vähän itseensä ja meni Jumalan eteen. Vapaasti toistettuna Jumala vastasi hänelle: "Mitä sinä siitä murjotat, eivät he sinua ole halpana pitäneet ja sinua viralta panneet, vaan minut he ovat panneet viralta, he eivät kelpuuta minua kuninkaakseen!".

Tässäkin on äärettömän täsmällisesti se, mitä Jumala iImoittaa profeettojensa kautta. Kun alkaa Jumalasta luopuminen, hajaannuksen kirous ja harriaoppien kirot, ihminen nostattaa inhimillisen tukipylvään ja kuvittelee, että se on sillä hoidettu. Tällä tavalla tuli hyvin varhaisessa vaiheessa Jumalan seurakuntaan täsmälleen samojen jälkien kulkeminen Uudessa Liitossa kuin oli Vanhassakin. Vanhan Liiton päivinä Baabelissa Daniel ystävineen vietiin tuliseen pätsiin. Näemme, että kun Jumalan Henki saa vallata ja täyttää Jumalan kansan, niin se ei ole säikyteltävissä ja peloteltavissa. Se vaeltaa Jumalan Hengessä ja näkee, että kaikki on Jumalan kädessä. Daniel ystävineen sanoo heitä uhkaavalle kuninkaalle: "Meidän Jumalamme kykenee kyllä pelastamaan sieltä sinun pätsistäsi! Mutta vaikkei pelastaisikaan niin, tiedä se, että sinua me emme kumarra." Tämän maailman antikristushahmoa Jumalan voideltu ei kumarra. Häntä ei voi uhkailla minkäänlaisella inhimillisellä pelottelukeinoilla eikä hengellisillä pelottelukeinoilla. Me tiedämme, mikä on tämä tie, kun seurakunnan suuri pääosa lähtee rakentamaan valheellista, uskonnollista järjestelmää, kulkee ja johdattaa Jumalan kansaa kohti pimeyttä. Se on niin kuin tämä Efraim, kymmenen sukukunnan Vanhan Liiton seurakunnan suuri enemmistö, josta Hoosea sanoo: "Efraim sekaantuu kansojenjoukkoon" (7:8). Tiedämme, että koskaan Vanhan Liiton seurakunnan suuri pääosa, joka lähti tälle tielle, se ei koskaan palannut sieltä takaisin. Elävä vähemmistö eräänä päivänä vielä kuuli Jumalan huudon: "Lähtekää ulos pakkosiirtolaisuudesta Esran ja Nehemian johdolla!" Pieni vähemmistö vielä palasi. Sama huuto kuuluu tänäkin päivänä Uuden Liiton seurakunnan pienelle, elävälle, Jumalan pyhien vähemmistölle, joka on hajotettuna tähän maailmaan pakanain sekaan hajotuksen karkotukseen, epäjumalanpalveluksen ja synnin tähden Jumalan sallimana kirouksena. Jumala huutaa tähän taas kerran: "Hän, joka hajotti, Hän on myös sen kokoava!"

Minua siunasi lukea Jumalan marttyyri Polykarpoksesta. Kirkkohistoria opettaa miljoonia sivuja ihmisille ympäri maailman sitä, että babylonialaisesta pakanuudesta noussut, babylonialais-roomalainen äiti-lapsikultin ympärille rakentuva baalinpalvontajärjestelmä on kristillinen kirkko, jonka kehitys alkoi heti Roomasta. Kun Roomaan menee yksi niistä harvoista, jotka ovat vielä Jumalan voideltuja, Polykarpos, hän kuulee sydämessään kaupungin porteilla: "Efraim on liitossa epäjumalien kanssa, anna hänen olla!"

Eliaan voitelu ja ennalleenasettaminen

Kun Vanhan Liiton seurakunta oli Saabelissa, Jeremia-profeetta sanoo: "Me olemme koettaneet parantaa Baabelia, mutta ei hän ole parantunut" (Jer. 51:9) Herramme ei ole koskaan asettanut sellaista tietä, joka poikkeaisi mihinkään tästä. Hän ei jalosta ihmisen lihaa eikä ihmisen luonnollisen uskonnollisuuden tuotteita paremmaksi, niin että ne joskus täydellistyisivät Jumalan pyhyyteen. Jumalan tie on aina sama: Hän kutsuu ulos ja luo Sanallaan uutta.

Ennalleenasettamisen sanoma liittyy mielenkiintoisella tavalla profeetalliseen julistukseen, josta Raamattu käyttää ilmaisua "Eliaan hengessä ja voimassa tapahtuva julistaminen". Profeetta Malakian kirjan lopussa ovat sanat: "Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä,se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleenja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja läisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi" (4:5-6). Ilman Raamatun omaa selitystä on vaikea antaa hengellisesti täsmällinen sisältö sille, että "hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleenja lasten sydämet heidän isiensä puoleen". Herramme ja Vapahtajamme puhuu Eliasta seuraavasti. "Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta Jeesus varoitti heitä sanoen: Älkää kenellekään kertoko tätä näkyä, ennenkuin Ihmisen Poika on noussut kuolleista"'. He tulevat sieltä Kirkastusvuorelta. "Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: 'Miksi sitten kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää tulla ensin? 'Jeesus vastasi ja sanoi:' Elias tosin tuleeja asettaa kaikki kohdalleen (käännetty muoto) / ennalleen (oikea muoto), mutta minä sanon teille, että Elias onjo tullut. Mutta he eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle, mitä tahtoivat. Samoin myäs Ihmisen Poika saa kärsiä heiltä" (Matt 17: 9-12). Jeesus antaa sisällön ilmaisulle "sydänten kääntäminen", se tarkoittaa kaiken asettamista ennalleen.

Luukkaan evankeliumissa, sen alussa enkeli Gabriel ilmestyy Sakariaalle ja ilmoittaa myös Johannes Kastajan tulemisesta tässä Eliaan hengessä ja voi- massa. Jo ennen hänen syntymäänsä ilmoitetaan Pyhässä Hengessä: "Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessäja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleenja tottelemattomat vanhurskasten mielen laatuun, näin HerralIe toimittaaksensa valmistetun kansan" (Luuk. 1:17) Eliaan hengessä ja voimassa tapahtuva profeetallinen voitelu tuottaa sellaista julistusta, joka kulkee Jeesuksen tulemuksen edellä ja kääntää Jumalan kansan sydämiä vanhurskasten mielenlaatuun, asettaa kohdalleen, ennalleen, paikalleen asioita, joiden täytyyolla ennallistettuja ennen kuin Messias tulee. Se tapahtuu ennen kuin Jeesus tulee toisen kerran takaisin.

Elian hengessä ja voimassa tapahtuva voitelu ei palauta luomakuntaa vielä ennalleen, koska luomakunta palaa - Kirjoitusten mukaan - ennalleen vasta sen jälkeen, kun Herra on tullut ja nostanut seurakuntaruumiin täältä. Me luemme Roomalaiskirjeestä: "Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myäs me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksiottamista, meidän ruumiimme lunastusta" (8:18-23).

Luomakunta huokaa ja odottaa sitä lunastusta mikä on tuleva sitten, kun Jumalan pyhät ilmestyvät kirkkaudessa. Tämä luomakunnan ennalleenasettaminen tapahtuu vasta sitten. Me luemme Jesaja-profeetasta ja profeetta Miikasta jne., kuinka kerran vielä tällä pallolla jalopeura syö ruohoa, susi ja lammas astuvat vierekkäin (Jes. 65:25) . Profeetta Jesaja tarkoittaa Jumalan luomaa uutta maata, jossa vasta 100-vuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen (Jes. 65:20). Tämä uusi maa ei ole Jumalan iankaikkinen valtakunta, vaan se on Messiaan rauhan valtakunta, mistä Jumalan profeetat ovat ikiajoista saakka puhuneet. Sana on selvä: kaikki asetetaan alkuperäiseen tilaan, kaikki ennallistetaan. Jumalan luomakuntaa ei koskaan ennallisteta ennen kuin Jumalan pyhät ilmestyvät kirkkaudessa.

Kun on kyse profeetta Eliaan hengen voimasta ja voitelusta, jossa hän esiintyy, niin me näemme jälleen tämän valtava raamatullisen ilmoitusrakenteen: ensiksi siellä Vanhan Liiton ajassa, Aahabin ja Iisebelin päivissä ilmaantuu profeetta Elia. Minä koin erikoisia vaiheita, kun laadin tietynlaista Raamatun "sisällysluetteloa", jossa on kaikki Raamatun tärkeimmät tapahtumat vietyinä aikagrafiikkaan, josta hahmottaa miten eri asiat oikein aikautuvat Raamatussa. Kun olin kirjaamassa Aahabin ja Iisebelin peto-portto-valtakunnan aikaa ja siellä laitoin nuolen ylös siihen kun profeetta Elia nostetaan elävänä ylös, niin kysyin Jumalalta, mitä kaikkea tähän sisältyy. Koin niin voimakasta puhetta siinä. Sitä kesti muutamia viikkoja, kunnes ansiotyössäni olin tekemisissä erään vanhan veljen kanssa. En puhunut hänelle tästä mitään, mutta hän vain yht'äkkiä kertoi rminulle: "Siitä lähtien, kun minä tulin uskoon, Jumala on antanut minulle paljon näkyjä ja ilmestyksiä, jotka minä olen kirjoittanut tarkasti muistiin. Minä en niistä moniakaan ymmärrä, mutta olen ne aina jollekin kertonut." Aivan hänen uskonelämänsä alkuajoilta oli ilmestys, jossa hän näki ensiksi maapallon pinnan yhtenä viljelysmaana, ja kylväjistä oli huutava pula. Sitten taivaat aukenivat, kirkas valo laskeutui maan päälle ja kuuluivat sanat: "Minä tulen toisen kerran silloin, kun Aahab on kuninkaana." Jälleen näin kuin filminauhalta esikuvan. Raamattu kuvaa hyvin voimakkain sanoin sen, että maailmassa etenevät lopun aikojen lähestyessä rinta rinnan uuden antikristillisen maailmanjärjestyksen, pakanallisen maailmankirkon rakentaminen, suuren porton valmistuminen ja se, että Jumala ennallistaa seurakuntansa.

Jumalan seurakunta kokee ympärillään tämän suunnattoman ahdistuksen, jota tänä päivänä nimitetään maailman integraatioksi ja maailmankirkon luomiseksi. Nämä paineet on joka paikassa. Lopulta ollaan tilanteessa, että tämä suuri uskonnollinen portto, joka osin vielä ratsastaa pedolla, antikristillisellä uudella maailmanjärjestyksellä jopa ideoiden sitä, sillä on suunnaton valta ja voima tässä maailmassa, niin että jokainen pyhä on suuressa ahdingossa. Tämä on näyttämönä silloin, kun profeetta Eliaan hengen ja voiman voitelu lasketaan.

Yhden kaikkein jumalattomimmista kuninkaista, mitä Raamattu kertoo, Aahabin ja hänen pakanavaimonsa Iisebelin valta on huipussaan, baalinpalvonta ja äiti-lapsikultti rehottavat joka paikassa ja Jumalan kansa on niin hajallaan, epäjumalanpalveluksen hukuttamana, että profeetta Elia on tuntee taistelevansa yksin tätä kaikkea vastaan. Jumala tosin tietää sanoa, että niitä on 7000, jota eivät ole notkistaneet polviaan baalille. Jumalan vanhurskaita on tässäkin ajassa kaikkialla, ympäri maailman, monissa uskovien yhteisöissä ja piireissä. He ovat niin hajallaan, että yksittäinen Jumalan pyhä saattaa olla syvästi samoissa tunnoissa kuin profeetta Elia. Voi tuntua, että minä en löydä mistään pyhien kanssa sellaista yhteyttä, joka yhtyisi siihen, mitä Raamatussa lukee. Sen sijaan näitä baalinpalvonnalla sekoitettuja versioista ovat kaikki paikat täynnä.

Valtakunnassa on 450 baalin profeettaa, joilla yksistään on puheoikeus. Jos sinne menee Jumalan voideltu, niin kuin profeetta Aamos liikkui jo joskus, häntä tullaan vastaan sieltä Beetelin ja Daanin kultaisten vasikoiden luota: "Älä tänne tule! Mene muualle! Ei maa kestä tuollaisen miehen puheita. Tämä on valtakunnan temppeli, mene matkoihisi!" He julistavat rauhaa, vaikka rauhaa ei ole ja he julistavat vanhurskautta, vaikka vanhurskautta ei ole. Ne varustavat ihmisiä sotaan siunauksella ja lupauksella, että "Herran Sana on sinun takanasi, Jumalan siunaus on sinun päälläsi; mene, sinä voitat kaikki sodat". Näin sanotaan ihmisille, joista ei löydä juuri minkäänlaisia tuntomerkkejä siitä, että he kuuluisivat Pyhään papistoon, Jumalan kuninkaalliseen kansaan.

Väitän, että lähetystyöstä on ylivoimainen pääosa tällä hetkellä maailmassa täydellisesti kääntymättömien ihmisten suorittamaa luonnollista toimintaa. Ei koskaan tule sellaisia voittoja, että ihmiset tulisivat kutsutuiksi ulos. Kaikki ei ole tällaista, mutta pääosa on. Ympärillämme on äärimmäisen harvinaista, että tulee Sana Herralta ja Jumalan voidellut liikkuvat. 1. Kuningasten kirjan 22. luvusta näemme miten Baalin profeetat julistivat Aahabille ja hänen sotajoukoilleen: "Kyllä Herra on puhunut! Ota vielä mukaasi haureellisilla konsteilla liittoon Juudakin, pieni elävä osa, Joosafatin kansa, ja lähtekää sotimaan vihollista vastaan". Hirvittävän jumalattomalla Aahabilla oli jokin merkillinen Jumalan armo elämässään. Hän ei sittenkään ollut täysin vakuuttunut, että nämä 450 olivat puhuneet Jumalan Sanaa. Hän sanoi, että vielä on kuitenkin yksi profeetta, Miika Jimlan poika, kysytään vielä häneltä. Sieltä tuodaan Miika, ja ensimmäinen baalin profeetta lyö häntä vasten kasvoja: "Mitä tietä Herran henki on poistunut minusta puhuakseen sinun kanssasi?" (24). Jostakin syystä Miika vähän luikuroi, mutta lopulta hän suostuu puhumaan. Aahab kyllä tiesi, ettei Miika koskaan ennusta hänelle mitään hyvää. Jumalan profeetan ääni kuuluu kaikille kansoille, kaikkina aikoina, tähänkin päivään: "Jos sinä palaat voittajana takaisin, niin ei Herra ole puhunut minun kauttani." (28). Tiedämme mitä tapahtui. Täsmälleen sama asetelma on edessämme tänä päivänä.

Kun Eliaan hengen ja voiman voitelu tulee, se tulee samoin, kun se tuli Johannes Kastajassakin, ja niin kuin se on aina tullut Jumalan profeetoissa. Matteuksen evankeliumista ja laajasti muistakin evankeliumeista näemme minkälainen Elia sieltä tulee. Matt. 3:3: "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa HerralIe tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi." Aapeli Saarisalo kääntää alkukielen ajatuksella ja tarkkuudella: "Valmistakaa Herran tie, tehkää polkunsa suoriksi" Julistakaa sellainen Jumalan Sana, joka kuvaa kansan eteen Herran tien. Se aika on päättynyt, jolloin voidaan vaeltaa niin kuin langennut kansa on siihen asti vaeltanut. Vanhan Liiton kirjoitus sanoo: "Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia" (Saar. 7:29). Tätä julistusta koetetaan tehdä tyhjäksi, mutta se toimii, kansa kääntyy ja tekee parannuksen. Parannuksella on myöskin jumalallinen, oikea osoite: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" (Joh. 1:29) Kuinka toisenlainen sointi niissä sanoissa on, kun vertaamme sitä tämän päivän, niin usein kohdalle tuleviin ihmisten keksimiin "pelastuksen teihin" ja erilaisiin "hokkus-pokkus"-järjestelmiin, jolla valmistetaan "Jumalan lapsia". Elian julistus on niin väärentämätöntä, tuoretta ja siunaavaa. Elia tulee erämaasta - ei akatemioista, vaan Jumalan korkeakoulusta. Hän julistaa selkeästi: Jumalan valtakunta on tullut lähelle! Tehkää parannus! Muuttukaa mieleltänne! Katukaa vaellustanne, ja Jumalan Karitsa ottaa teidän syntinne pois! Syntiset tulevat joukoittain kastattamaan itsensä Jordanin virrassa. Mutta kun tulee kääntymätöntä kansaa, uskonnollisuuden saastuttamassa tilassa, hän sanoo: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?" (Matt. 3:7). Vaikka Sana on suolaista, se on jälleen Jumalan kaksiteräinen miekka, joka aina erottaa sielun ja hengen. Se ei lyö syntistä ihmistä, vaan se aina on Meidän Mestarimme tavoin armoa ja totuutta täynnä. Mestaristamme sanotaan: "Hän oli täynnä armoa ja totuutta" (Joh. 1:14). Samoin sanottiin alkuseurakunnasta: "suuri armo oli heillä kaikilla" (Apt. 4:33). Sana ei tingi totuudesta, mutta se tuo tämän kaksiteräisen miekan niin, ettei se koskaan lyö ja karkota syntistä ihmistä, vaan se aina näyttää Jumalan verisen Karitsan: Sinun syntisi on sovitettu! Tule Hänen luoksensa! Hylkää kaikki häpeälliset salatiet! Tule sieltä pimeydestä omistamaan elämä! Sinun syntisi on sovitettu ja sinun velkasi on maksettu! Tule ilman rahaa ilmaiseksi nauttimaan viiniä ja maitoa! Parannusta, kääntymistä ei sivuuteta, ei sepitetä uusia jumalia eikä rakenneta uusia teitä, vaan kuten Jesaja-profeetta ennustaa: Huutavan ääni kulkee Messiaan tulemuksen edellä ja se valmistaa Herran tien (Jes. 40:3). Se tekee suoriksi ihmisten mutkistamat Herran polut. Se on täydellinen tie, väärentämätön, alkuperäinen Jumalan uutta luova ja -synnyttävä Sana. Se kulkee edellä palauttaen ja ennallistaen ja menee sinne, missä Aahabin hoviprofeetat ja iisebeliläinen, antikristillinen portto-henkinen, uskonnollinen järjestelmä vainoaa ihmistä ja Jumalan seurakuntaa. Julistus Eliaan hengessä ei puhu mieluista korville tai vaikene, vaan se tekee niin kuin profeetta Elia tekee alussa, kun hän paineiden uhallakin käy suoraan kasvokkain uskontojärjestelmän kanssa ja ilmoittaa - niin kuin hänen nimensäkin jo on "JHWH on Jumala", "Herra on Jumala". Kuinka kauan te kumarratte molempiin suuntiin? Jos Baal on Jumala, niin palvelkaa häntä, mutta jos Herra on Jumala, niin kääntykää Hänen puoleensa!" Nimikin jo julistaa Jumalan kunniaa. Elia ei pyydä omaa kunniaansa eikä esittele itseänsä. Kun Baalin profeetat tulevat. Karmelille, hän pyytää vain yhtä asiaa Jumalalta: Ilmesty, Jumala, ja vastaa tulella! Näytä, että minä olen tämän kaiken puhunut sen tähden, että minä olen Sinun palvelijasi! Vastatkoon todellisella Hengen voimalla ja voitelulla se, joka on Jumala (1. Kun. 18:24). Ja Jumala vastasi! Jumala vastasi myös Johannes Kastajan päivinä. Ilmapiiri oli silloinkin sama. Yksi Raamatun historian kaikkein hirveimmistä ihmisistä Herodes omien piirustusten sa mukaan laajentaa ja tekee mahtavammaksi Jumalan temppeliä! Jumalaton Herodes rakennutti Jerusalemin Serubbaabelin temppelistä loistokkaan palatsin. Kun Messiaan todellinen tulemus on ovella, niin antikristuksen henki ja portto henki rakentavat kaikkien aikojen näyttävintä uskonnollista järjestelmää, valtavaa loistoluomusta, josta Jumalan "maan hiljaiset" kutsuvat ihmisiä ulos. Kansa ei tuntenut Johannes Kastajaa, eivätkä he tunteneet Messiasta. Niin on käyvä myös näinä viimeisinä päivinä. Eliaan hengen ja voiman voitelu palauttaa todelliseen, alkuperäiseen, mutta uskonnollinen maailma ei tunne sitä. Niinpä myös Herra tulee varkain, muille kuin Jumalan kansalle! Raamattu puhuu "maan hiljaista". Raamatun ulkopuolisetkin tietolähteet kertovat, että nämä "maan hiljaiset' olivat kansaa, jotka ulkopuolella kaikkien ihmisten uskonnollisten rakennelmien, vaelsivat pelossa ja pyhyydessä noudattaen Mooseksen lakia ja odottaen Israelin lunastusta. Kun yljän ystävän ääni kuului, niin he tunsivat sen. Hurskas Siimon odotti temppelissä Israelin lohdutusta. Hänelle oli luvattu, että hän oli näkevä Jumalan autuuden, ja hän tunnisti sen heti, kun Jeesus-lasta tuotiin temppeliin.

Näin on käyvä tässä lopun ajassakin. Jumalan kansa on loppumetreillä, niin kuin Vanhan liiton kansa Mooabin maassa. En tiedä, koska profeetta Eliaa koskeva profetia tulee lopulliseen täyttymykseensä, mutta sen minä tiedän, että kun Vanhan Liiton järjestys vaihtui Uuden Liiton järjestykseen, niin tämä voitelu ei ole enää harvojen päällä, vaan Uudessa Liitossa, ensimmäisestä helluntaista alkaen Jumala on laskenut sen kaiken lihan päälle. Jumala laskee tähän seurakunta-ruumiiseen tämän Eliaan hengen voiman ja voitelun.

Elävä seurakunta alkaa julistamaan alkuperäistä sanomaa. Veli Kangasharjun kirjanen "Yksi seurakunta" ja veli Leikkarin kirja "Armahdettu yhteyteen Kristuksessa", ovat minun uskoni mukaan juuri sitä puhetta. Jumalan pyhät ovat tosiasiassa yksi kansa. He ovat vielä täällä maailmassa hajallaan, mutta lisääntyvästi tämä hengellinen ruumis alkaa erkanemaan tästä maallisesta uskonnollisesta järjestelmästä niin, että syntyy todellinen pyhien yhteys - yksi Kristuksen ruumis. Se on oleva täydellisesti palautettu alkuperäiseen tilaan ja asemaan ennen kuin meidän Herramme palaa.

Tämä on mielestäni Raamatun ilmoitus vajavaisesti läpikäytynä. Siinä mitä profeetat ovat kaikkina aikoina puhuneet, on hyvin selvä ja suora sanoma: Jumala tulee ennalleenasettamaan ja kokoamaan. Israel kootaan esikuvana, ja Jumalan Uuden Liiton kansa kootaan. Seurakunta ei tunne mitään muita yhteyden perustuksia ja nimityksiä, kuin että he ovat Jeesuksen opetuslapset. Kristus-perustuksella on seurakuntayhteys. Seurakuntaan synnytään, ei liitytä. Kirkkokunnat perustetaan ja niihin liitytään. Niin kauan kuin nämä ihmisten uskonnolliset rakennelmat saavat vallita, niin kauan täydellistä pyhien yhteyttä ei voida kokea täällä ajassa. Jumala on riisuva ne kaikki aikanaan alas, mutta ennen sitä Hän tulee yhdistämään niissä olevat Jumalan pyhät yhdeksi Kristuksen ruumiiksi. Tämä on mielestäni Raamatun selvä, yksiselitteinen opetus.

jatkuu...
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Pentti Heiskan Raamattutunnit

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2019 20:27

Osa 2

Jeesuksen nimessä saamme Jumalan armosta olla koolla Hänen Sanansa ääressä. Jatkamme nyt aihetta niin, että se tulisi mahdollisimman tiiviisti lähelle sitä elämäntilanteen todellisuutta, mitä Jumalan seurakunta elää tämä päivänä.

Jumalan temppelin piirustukset

Jumalan Sana sanoo, että seurakunta on apostolien ja profeettojen perustukselle rakennettu ja sitä rakennetaan sille samalle perustukselle edelleen. Lähtö kohdaksi luemme Hebrealaiskirjeestä: "...niinkuin ilmoitettiin Moosekselle, kun hänen oli valmistettava maja. Sillä hänelle sanottiin: 'Katso, että teet kaikki sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin"' (8:5). Hebrealaiskirjeessä viitataan vaiheisiin, jolloin Jumala puhui Moosekselle erämaassa Ilmestysmajan, Jumalan temppelin rakentamisesta. Se on Jumalan seurakunnan, Kristuksen ruumiin esikuva. Näitä samoja asioita tuodaan esiin Mooseksen kirjoissa: "Tehkää asumusja kaikki sen kalusto tarkoin sen kaavan mukaan, jonka minä sinulle näytän" (2. Moos.25:9). "Ja aseta asumus pystyyn sen muotoiseksi, kuin sinulle vuorella näytettiin" (2. Moos.26:30). Jumala edellyttää, että Kristuksen ruumiin, Jumalan seurakunnan rakentamistyön täytyy noudattaa Jumalan piirustuksia, koska Jumala tietää, että vain sillä tavalla tuloksena on Jumalan rakennus. Apostoli Paavali myöskin julistaa samasta asiasta: "Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa ja Jumalan rakennus. Sen Jumalan armo mukaan, joka minulle on annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka sille rakentaa; Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus" (1. Kor. 3:9-11). Apostoli muistuttaa, että Kristus-perustukselle on rakennettava Jumalan tahdon mukaan.

Aivan keskeinen perustotuus oli se että, Jumala on yksi ja Hänellä on vain yksi seurakunta tässä maailmassa. On vain yksi Kristuksen ruumis koko maailmassa ja kullakin paikkakunnalla on vain yksi seurakunta, yksi Kristuksen ruumis. Jumalan Sana ei tunne muuta. Kun katsomme ympärillemme, joudumme toteamaan, että Kristuksen uskoa tunnustavat ihmiset ovat jakautuneina loppumattomiin tunnustuskuntiin, eriseuroihin, puolueisiin ja lahkoihin. Kaikki eivät tunnusta, että Jumalan lapsia olisi oman leirikunnan ulkopuolella, mutta hyvin monet ovat valmiit tunnustamaan, että pelastuksesta osallisia on eri tahoilla. Siitä huolimatta jatkuu asiaintila, joka on hyvin jyrkässä ristiriidassa Jumalan Sanan ilmoituksen kanssa. Luemme esimerkiksi: "Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa. Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskosi, että sinä olet minut lähettänyt" (Joh.17:17-21).

Katsoessamme miten seurakunta rakentuu Sanan mukaan huomaamme, että tämä hyvin siunaavalla tavalla toteutui alkuseurakunnassa: "Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu, eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä. Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla" (Apt. 4:32-33). Sinne todella syntyi Jumalan luomistekona ensimmäisen Uuden Liiton helluntain jälkeen pyhien yhteys, ylhäältä syntynyt Jumalan kansa, joka oli todellisessa sydänten yhteydessä, Se täytti Herran Moosekselle asettaman vaatimuksen että, kun seurakunta, tämä asumus nostatetaan näkyviin, sen tulee todella näyttää siltä kuin Jumala on tarkoittanut. Siitä tulee näkyä todistus Jumalan seurakunnalle sen sisällä niin, että siellä voidaan todellisesti kokea Kristuksen ruumiin jäsenten todellista yhteyttä, jossa kaikki jaetaan ja tunnetaan syvästi yhdessä ja iloitaan Herrassa. Samalla annetaan todistusta tällä maailmalle, niin että se voi nähdä, uskoa ja ymmärtää, että Kristus on tässä Jumalan kansassa. Aivan yhtä syvästi, yhtä suuressa yhteydessä ja ykseydessä kuin Isä on Pojassa, niin Poika on kansassaan.

Millä tavalla Jumalan Kirjoituksessa tullaan tähän elämän yhteyteen, Kristuksen ruumiin jäsenyyteen? Jumalan Sana siitä sanoo kaikessa selkeydessään, kun siihen ei laiteta mitään inhimillisiä teologioita: "Ja on tapahtuva, että jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeäse pelastuu. Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte, hänet, joka teille luovutettiin, Jumala on ennalta määrännyt päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, laista tietämättömien miesten kätten kautta te naulitsitte ristille ja tapoit te. Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niinkuin ei ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää" (Apt. 2:21). Tämä koskettaa näitä kuulijoita, ja he tulevat tietoiseksi omasta kadotetusta tilastaan ja Jumalan vanhurskaudesta. He alkavat kyselemään, kuten luemme Apostolien teoista: "Kun he tämän kuulivat saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: 'Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?' Niin Pietari sanoi heille: 'Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan, Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra meidän Jumalamme kutsuu.' Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti,. ja hän kehoitti heitä sanoen:' Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta.' Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaa, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin 3000 sielua. Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksessa. Ja jokaiselle sielulie tuli pelko, ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta, Ja kaikki jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä, ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä. ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa sydämen yksinkertaisuudella, kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa, ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen" (2:37-47).

Suomenkin Siionissa on julistettu ja julistetaan paljon Jumalan armosta aivan tätä samaa oikeata, tervettä pelastuksen evankeliumia, ja ihmisiä tulee syntisiksi ja he alkavat kysellä mitä heidän pitää tehdä. Missä tulevat ensimmäiset askeleet, jolla Jumalan kansalaisiksi tunnustautuvat lakkaavat noudattamasta Herran Sanaa? Kun ihmiset kääntyvät, tekevät parannuksen, muuttuvat mieleltään ja kastattavat itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen, niin sanotaan "niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin 3000 sielua" - Jumala synnytti nämä ihmiset Jumalan Sanalla, Pyhästä Hengestä uudesti ylhäältä ja antoi heille Pyhän Henkensä takaisin, teki heistä lapsiaan, kansaansa ja nämä kastattivat itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen. Tämän teon perusteella siis Jumalan liitti heidät yhden ainoan Kristuksen ruumiin jäseniksi, Jumalan pyhiksi - sekä tähän universaaliin, maailmanlaajuiseen Kristuksen ruumiiseen että täsmälleen samoilla teoilla ja samoilla perusteilla myöskin Jerusalemin paikalliseen seurakuntaan. Koskaan Jumala ei ole mitään muuta tietä tuntenut eikä tule tuntemaan. Jos evankeliumi oli vielä oikein ja jos kääntyminenkin oli todellinen, niin seuraava askel kääntyy jo poispäin. Minä en tunne uskontokuntaa maailmassa, joka suostuu tunnustamaan tätä Kristuksen oppia käytännössä. Kun ihminen on syntynyt Hengestä ja hän on kastattanut itsensä, niin yksikään ihmisten uskontokunta, - nämä uskonnolliset puolueet, joihin ruumis valitettavasti on hajaantunut - ei tunnusta, että Jumala on nyt liittänyt tämän ihmisen paikkakunnan seurakuntaan, vaan kaikki opettavat tätä vastasyntynyttä sen sijaan, että ryhtyisivät iloitsemaan hänen kanssa Pyhässä Hengessä siitä, että Herra on synnyttänyt lapsekseen ja liittänyt paikalliseen seurakuntaan uuden lapsen. He alkavat saarnata tälle vastasyntyneelle, että nyt kun sinä olet kääntynyt ja olet Jumalan lapsi, jotta sinä et tekisi syntiä ja olisi hengellinen irtolainen, sinun pitää liittyä Jumalan seurakuntaan. Tämä on ensimmäinen asia, joka tekee Jumalan Sanalle tuntemattoman rikoksen Jumalan säätämystä vastaan. Ensimmäinen hajotuksen teko Jumalan kansan keskuuteen on kieltää käytännön toiminnalla ja opetuksella se, mitä Jumala on tehnyt! Silloin asetetaan ihmisten uskonnollinen laitos Jumalan seurakunnan paikalle ja kasvatetaan tätä vastasyntynyttä ajattelemaan, että uskonnollinen organisaatio on seurakunta.

Toinen sellainen askel, jossa alkaa Jumalan Sanan tieltä väistyminen, on jakeessa Apostolien tekojen 2. luvun 38. jakeessa: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen." Myöskään en tiedä maailmassa yhtäkään uskontokuntaa, joka kastaisi apostolisen opetuksen mukaisesti ihmisiä Jeesuksen Kristuksen nimeen. Kaikki kieltäytyvät jostakin syystä. Sen ainakin tiedän, että Uuden Liiton opetus ei tunne minkäänlaista muuta kasteen toimittamistapaa kuin Jeesuksen Kristuksen nimeen. Kaikki noudattavat Katolisen kirkon versiota. Siitä kolmanneksi viimeinen Katolisen kirkon paavi Paavali Johannes VI antoi lausunnon: "Tietäkää tämä, että jokainen, joka on kastettu Katolisen kirkon kolminaisuuskasteella, on liitetty katolisen kirkon jäseneksi ymmärtää ja tietää asianomainen tämän itse tai ei". Jos joku kastaa niin kuin apostolit pelkästään kastavat, niin hänet julistetaan näiden instituutioiden toimesta harhaoppiseksi ja erotetaan tällaisesta yhteisöstä. Tähän tosiasiaan täytyy suhtautua sillä selkeällä viileydellä, levolla ja rauhalla, jolla Jumalan kansa on muutenkin Jumalan Sanan edessä asioita arvioimassa. Kun näin tapahtuu käytännössä, niin on aivan selvää jokaiselle rehelliselle ja Kirjaa tuntevalle, että tämän jälkeen ei ole minkäänlaista mahdollisuutta sille, että olisi olemassa yksi Pyhä yhteinen seurakunta, Kristuksen jakamaton ruumis. Jumala ei suostu koskaan allekirjoittamaan mitään muuta kuin Sanansa. Ihminen itse luo hajotuksen kasvualustan, joka nyt jäytää tämän maailman Silmien edessä tätä irvikuvaa Kristuksen ruumiista. Jumalan kansa on keskenään kinastelevaa, kilpailevaa loppumattomiksi puolueiksi ja lahkoiksi hajaantunutta joukkoa, joka ei alkuunkaan näytä siltä, mitä Jumala on laissaan ja opetuksessa, apostolisessa ja profeetallisessa opetuksessa käskee: asettakaa asumus pystyyn sen muotoiseksi, kuin minä olen vuorella säätänyt.

"Pyhä papisto" vastaan "papit" ja "maallikot"

Tärkeä Kristuksen ruumista ja Jumalan temppelin rakentamista koskeva asia Jumalan ilmoituksen mukaan on tämä, minkä me luemme ensimmäisestä Pietarin kirjeestä: "Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka Hengen pyhittämisen kautta ovat valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen...Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljesrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,te jotka olette uudestisyntyneet ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävänja pysyvän sanan kautta" (1:1,22). Tälle uudestisyntyneelle kansalle kirjoitetaan: "Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuus- kansa, julistaaksenne Hänen jaloja tekojajoka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka... nyt olette armahdetut" (1. Piet. 2: 9-10). Tämä Jumalan ylhäältä uudestisynnyttämä kansa on Jumalan kuninkaallinen papisto. Jumalan temppelinrakennustyömaalla ei ole jakoja papit ja maallikot tai työntekijät ja seurakuntalaiset, vaan siellä on yksi pyhä papisto, Kristuksen ruumis. Siitä apostoli Paavali kirjoittaa ensimmäisen Korinttolaiskirjeen 12. luvussa hyvin kauniisti Jumalan tarkoitusta kirkastavaa opetusta. Hän toteaa, että tämä on Kristuksen ruumis, jossa jokaisella jäsenellä on oma palvelustehtävänsä, työttömyyttä ei ole. Taivaallinen valuuttakin säilyttää arvonsa. Jumalan ainoa, profeetallinen ehto, huudahdetaan: "Osta totuutta, älä myy!" (Snl. 20:23). Kristuksen verellä Hän ostaa ihmisen ulos alkaakseen rakentaa häntä jäsenenä Kristuksen ruumiissa, elävänä kivenä hengellisessä huoneessa. Siinä ei ole ainuttakaan rakennuskiveä kahtena kappaleena, vaan Kirjoitusten mukaan Hän kutsuu nimeltä. Jokaisella on tehtävä, jokainen on Jumalan pappi. Kristuksen ruumiissa on vielä se ihmeellinen järjestys, että yksikään jäsen ei voi sanoa "en tarvitse sinua", vaan jokaisella jäsenellä on minulle annettavaa ja minulla on jokaiselle annettavaa. Siellä koetaan ja jaetaan aina asiat sydämeltä, siellä iloitaan ja kärsitään yhdessä, mutta jokaisella on oma tehtävänsä ja ominaislaatunsa.

Apostoli sanoo toisaalla, että Jumala on tehnyt istuttajia ja kastelijoita. Silloin, kun on luotu inhimillinen "työntekijä"-käsite erotukseksi seurakuntalaisesta tai on tehty jako "papit' ja "maallikot', siellä ollaan turmeltu Jumalan tarkoitus ja ahkeroidaan väkisinkin enemmän tai vähemmän esittävän ohjelman kanssa. Niistä, jotka Jumala loi istuttajiksi ja kastelijoiksi, heistä tehdään istujia ja katselijoita. Useimmiten istutaan pakanallisen teatterimallin mukaan perätysten ja tutkitaan toistensa niskaa. Tämä ei ole panettelua, vaan istumisjärjestys on pakanallisen hellenismin tuote Jumalan seurakuntaan. Alkuseurakunnan kokoontuminen on vuorovaikutteista yhdessäoloa, eikä se ole teatterimallin mukainen esitettävä ja seurattava ohjelma. Koska Jumala on tietenkin mittaamattoman armollinen, mitä todistaa sekin, että mekin voimme tänä päivänä kokoontua, niin Jumala ei kompastu siihen, että ihmisissä on vajavuutta - eihän Jumala voisi kenenkään kanssa olla minkäänlaisissa tekemisissä, jos Hän panisi ehdoksi, että Hän asioi vain täydellisten kanssa. Hän katsoo Kristuksen vanhurskaudessa kansaansa. Yksi asia on, jonka ohi Hän ei kulje: Hän suostuu luomaan ja synnyttämään vain Pyhällä Sanallaan, ei millään muulla. On yksi katoamaton siemen, josta syntyy kuoleman paikalle uutta elämää - Jumalan Sana. Voidaan puoskaroida ja harjoitella synnytystekniikoita, jotka monesti on jalostettu hyvinkin pitkälle, mutta uskoontulotekniikoilla el ole mitaan tekemistä hengellisen syntymisen kanssa. Tämä on hyvin tärkeä ja iso asia Jumalan huoneessa. Koskaan ei voi edetä Kristuksen ruumiin rakentaminen ennen kuin Jumalan Sana ja Henki saa asettaa tässäkin kohdin asiat ennalleen niin, että siunattu hengellinen organismi, Kristuksen ruumis alkaa sykkimään Jumalan Hengen vaikutuksessa ja voimassa niillä palvelustehtävillä ja sillä valtavalla rikkaudella, jotka Jumala on sinne asettanut. Jotta seurakunta toimisi, hengellisten sota-aseiden pitää olla käytössä.

Monta vanhinta, ei yksi johtaja

Jumalalla ei ole tässä seurakunnassa, Uuden Liiton hengellisessä huoneessa myöskään mitään yksikkömuotoista "pastori"-, "paimen"-, "saarnaaja"- ja "kirkkoherra"-käsitettä, vaan ne kaikki nousevat ihmisen lihasta. Tällainen liittyy siihen suureen totuuteen, että Jumala on asettanut paikalliseen seurakuntaan hengelliset vanhimmat. Jumalan asettamus on, että kun paikallinen seurakunta on syntynyt ja on olemassa siellä missä evankeliumi on herättänyt kuolleita, niin sen jumalallisen rakentamisen olennaisia vaiheita siitä eteenpäin on se, että Pyhä Henki apostolien kautta osoittaa tälle paikalliselle seurakunnalle vanhimmat, jotka tulevat myös asetetuiksi. Raamattu sanoo: "Ja kun he olivat valinneet heille vanhimmat jokaisessa seurakunnassa, niin he rukoillen ja paastoten jättivät heidät Herran haltuun, johon he nyt uskoivat" (Apt. 14:23). Tämäkin on aihe, jossa on erinomaisen paljon ymmärtämättömyyttä, koska uskonnollinen maailman on melko perusteellisesti väärentänyt Kirjoitukset opetuskäytännössä ja omissa käytännöissään, niin on mittamaton määrä vilpittömiä Jumalan lapsia, jotka eivät ole epäkuuliaisia vaan eksytettyjä. Tällä Raamatun opetuksella puolustetaan ihmisen luomia lihan rakennelmia ja julistetaan niihin kuulumattomat vastasyntyneet ja muut Jumalan lapset hengellisiksi irtolaisiksi, hengellistä kotia vailla oleviksi. Opetus on rakennettu yleensä sen strategian varaan, että katsokaa kuinka selvä Raamattu on. Sen jälkeen kun ihmisiä on tullut uskoon, apostoli menee ja perustaa seurakunnan asettamalla vanhimmat joka kaupunkiin, johon hän menee. Tämä on melko hienovarainen valhe. Siinä on aavistuksen verran taivutettu Jumalan Sanaa sanoo sivuun siitä, mitä se on palvelemaan ihmisen luomaa lihan rakennelmaa. "Kuinkas luet?", sanoivat Jumalan miehet täällä Kirjassa jo aikaisemmin: "...ja kun he olivat valinneet heille vanhimmat jokaisessa seurakunnassa..."

Seurakuntaa ei voi ihminen perustaa, sen on Jumala perustanut jo ennen maailman alkua, ja toista ei perusteta. Teurastetun Karitsan Elämän Kirjasta löytyvät hamasta maailman perustamisesta kerran pelastuvien ihmisten nimet. Sen on Jumala kerran synnyttänyt ja luonut, ja ihminen ei voi perustaa seurakuntaa. Uskonnollisen yhdyskunnan ja kirkkokunnan ihmiset perustavat, mutta ei seurakuntaa, Jumalan seurakuntaan ei liitytä jäseneksi, vaan Jumala synnyttää ja liittää ihmisen. Tällä tavalla tapahtuu myöskin apostolien toiminnassa. He menevät ja julistavat evankeliumia, ja pakanoita kääntyy, Jumala synnyttää seurakunnan. Rakentamisen seuraava vaihe on, että jokaisessa tällaisessa syntyneessä pyhien yhteydessä, seurakunnassa Pyhä Henki apostolin kautta osoittaa ja asettaa heille vanhimmat. Vanhimpien asettamisella ei perusteta seurakuntaa, vaan Jumalan synnyttämää seurakuntaa edelleen rakennetaan niin kuin Jumala tahtoo antaa sille koko rikkaudessaan kaikki muutkin hengelliset palvelustehtävät.

Vanhinten asia liittyy Sanan ilmoituksessa täysin yksiselitteisesti pappeuskysymykseen niin, että ei jää mitään epäselvyyttä. Tämän maailman uskonnollisuus takkuaa milloin minkin kysymyksen kanssa. Yhteen aikaan pinnalla oli naispappeuskysymys ja kaikkea mahdollista "kotkotusta" maailma on täynnä. Apostoli Pietari julistaa Jumalan kuninkaallisesta papistosta, ylhäältä uudestisyntyneestä kansasta, josta on tullut pyhä papisto julistaaksensa sen jaloja tekoja, joka heidät on luonut. Jumala ei erottele erottele miehiä ja naisia, vaan he ovat Kristuksen pappeja täsmälleen samalla tavalla. Kaikki muu on katolista tai muuta harhaa. Olla pappi raamatullisesti eli kuulua kuninkaalliseen papistoon ja olla Kristuksen evankeliumin julistaja ja todistaja, on eri asia kuin kuulua seurakunnan vanhimpiin, kaitsijoihin ja johtajiin. Raamatun opetus on täysin selvä: nainen ei ole tässä palvelustehtävässä Jumalan järjestyksessä, Jumalan Henki asettaa pyhät veljet seurakunnan vanhimmiksi. Koskaan ei esiinny opetusta yksikkömuotoisesta seurakunnan paimenesta, seurakunnan johtajasta, pastorista, saarnaajasta, kirkkoherrasta, työntekijästä, vaan kaitsijat ja johtajat ovat vanhimpien rinnakkaisnimitys. Ihmisen uskonnollinen, lihan mukainen ohjelmamylly luo käsitteen seurakunnan johtaja, pastori, kirkkoherra jne. Se ei näe sitä, että seurakunnan pää, Seurakunnan Herra on johtajana ja kuninkaana kansansa keskellä. Lihan mukainen mieli näkee johtajattomuuden, kuninkaattomuuden, paimenettomuuden. Mutta mitä sanoo Jumalan Kirja: kun he näin sanovat ja näin tekevät, niin he ovat pitäneet minut, Israelin Pyhän halpana olemaan heidän keskellään heidän kuninkaanansa, ja haluavat asettaa sinne yhden miehen pakanain mallin mukaan.

Esikuvallinen Vanhan Liiton kansa sanoi: me haluamme sen kuninkaan niin kuin kaikilla maailman pakanakansoillakin on. Kaikkien ongelmien, järjestyksen ja vanhurskauden puutteen syy on se, kun meiltä puuttuu kunnollinen kuningas. Tämä on sen kiistaton raamatullinen tausta.

"Apostolisten isien" kirjoituksissa toiselta vuosisadalta, keskeisimmin Klemens Roomalaisen ensimmäisessä kirjeessä ja Ingnatioksen kirjeissä, on selvää tekstiä siitä, kuinka Korinttossa ensimmäisen kerran aivan toisen vuosisadan alkupuolella alkoi tapahtumaan tämän saman kehityksen hengellinen toisinto Uuden Liiton seurakunnassa. Tässä pieniä katkelmia näistä kirjeistä. Tämä on lainausta Juhana Lehmuskosken kirjasta "Yksi kaste", jonka Ristin Voitto julkaisi toistakymmentä vuotta sitten. Liitesivuilla hän kirjoittaa ja siteeraa "apostolisten kirkkoisien" kirjeitä:

"Alkuseurakuntien kehittyminen kirkkokunnaksi tapahtui hitaasti. Toisen kristillisen vuosisadan alussa ei ollut olemassa vielä mitään kirkkokuntalaitosta. Vuosia 100-150 nimitetään apostolisten isien ajaksi. Seurakunnat alkoivat jo silloin vähitellen saada kirkkokunnallisia piirteitä. Alkuseurakunnissa olivat johtavassa asemassa olleet kaitsijat eli vanhimmat, apostolisten isien aikana yksi kaitsijoista korotettiin seurakunnan johtajaksi, Ja Korintton seurakuntaan lähetettiin tämä Klemensin ensimmäinen kirje, ja löydetään että: 'Syyllistymme hyvin suureen syntiin, jos panemme kaitsijan palvelustehtävästä miehet, jotka moitteettomasti ja pyhästi ovat kantaneet esiin lahjoja. Autuaita ovat jo vaelluksensa päättäneet vanhimmat, jotka saivat hedelmällisen ja eheän tehtävän suoritettua. Heidän ei tarvitse pelätä, että joku sysäisi heidät heille kuuluvasta asemasta. Mehän saamme nähdä, että te olette karkottaneet joitakin jalosti eläneitä miehiä palvelustehtävästä, jota he ovat moitteettomasti ja kunnialla hoitaneet.'"

Hyvin lyhyen kehityksen myötä tultiin tilanteeseen, jossa alettiin vaatimaan sitä, että tämän yhden kaitsijan, "episkopoksen", josta tulee "piispa"-sana meidänkin kieleemme, alle ruvettiin vaatimaan useampien seurakuntien alistamista. Siitähän ei ole kovin pitkä matka sitten siihen, että ollaan Paavissa, "Kristuksen maanpäällisessä sijaisessa". Täsmälleen samalla tavalla kuin Vanhan Liiton seurakunta Samuelin päivinä! täsmälleen sama henki nousee. Kirkkoisä Ingnatios kirjoittaa jo toisen vuosisadan alussa, että kaikki mahdollinen palvelus ja tekeminen on osoitettu perkeleelle, jos se ei tapahdu tämän muiden yli kohotetun paimenen, kaitsijan ohjauksessa ja alaisuudessa. Hän on se turvatekijä, joka takaa, että Jumalan seurakunta kulkee oikeaa tietä, varjeltuu puhtaassa opissa hajaannukselta. Tämän olennainen jatke kirkkohistoriallisessa kehityksessä on se, että tälle opin auktoriteetille tuli alistaa useampia seurakuntia, mikä on hiippakuntakehityksen historia, Siitä oli enää hyvin lyhyt askel siihen, että piti tulla todellinen antikristillinen esikuva koko tämän uskontojärjestelmän huipulle, yhden miehen täydellinen monarkia, Paavi, Kristuksen maanpäällinen sijainen, joka on erehtymätön opissa ja asettamuksessaan yksin. Jos nämä hänen alaisuudessaan toimivat piispat, ovat tämän paavinistuimen tunnustamassa virkasuhteessa, niin myös heillä on opetuksellinen erehtymättömyys virassaan. Tämä on aivan suora ja selvä ilmoitushistoriallinen ja kirkkohistoriallinen tie, ja todistus siitä, että tämä yksikkömuotoinen paimen, pastori, saarnaaja, työntekijä, kirkkoherra on puhdasta ja suoraa jatketta tälle. Samassa käytännöllisessä hengessä nämä toimivat hie- rarkisesti halliten, ei hengellisesti paimentaen ja kaiten. Sitä järjestelmää voidaan käskeä ja komentaa suoraan Vatikaanin istuimelta alaspäin, koska se on lihan mukainen. Se tietää, että kun puhutaan niin kuin maailmassa puhutaan, niin silloin maailma kuulee. Tämä uskonnollinen henkivalta käyttää ihmisten luomaa järjestelmää, hierarkista organisaatiota hyödykseen niin, että paikallisjohtajat ovat kuuliaisuussuhteessa oikeaan paikkaan. Ne tekevät asemansa säilyttämiseksi sen, mitä sieltä ylhäältä määrätään tai minkä ne tietävät siellä tahdoksi. Varsinainen opetuksellinen hierarkinen arvovalta on annettu sille yhdelle kuninkaalle. Useimmiten ns. vanhimmisto on vain jonkinlainen maallinen johtokunta.

Kun sitten koetamme katsoa, mitä Jumalan Sana ja ilmoitus sanoo vanhimmista, prespyteereistä, niin avaamme Raamatun. Siellä ilmenee, että apostoli Paavali lähetti Miletosta sanan Efesoon ja hän kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat ja hän puhuu heille: "Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on pannut teidät kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut." (Apt. 20:28). Tässä kohdassa puuttuu "johtaja"-käsitteen liittäminen vanhimpiin, mutta se löytyy monia kertoja Raamatun kirjoituksissa mm. Hebrealaiskirjeestä ja Timoteus-kirjeestä. Nämä vanhimmat ovat Jumalan asettamuksessa paimenia, "poimeneita" alkukielessä ja kaitsijoita, "episkopoksia", josta tulee meille "piispa"-sana, ja he ovat johtajia. He ovat tätä sillä perustuksella, että Pyhä Henki on asettanut heidät suorittamaan hengellistä paimentamis- ja kaitsemistehtävää Jumalan huoneessa. Koskaan Uuden Liiton opetus ei tunne yksikkömuotoista "paimen", "työntekijä"-käsitettä. Koska Kristuksen ruumis sairastaa tästäkin kohdasta, niin se on vallitseva käytäntö ja äsken kuvatulla perustuksella. Se tekee hyvin tuhoisaa jälkeä Jumalan Huoneessa.

Työntekijäraukat koettavat leikkiä Kristuksen ruumista eli tehdä kaiken mahdollisen: veroilmoitukset, EU-avustusanomukset (tältä maailmalta), arpajais- ja myyntilistat (jolla liha saataisiin uhramaan jotakin aineellista), puhumistoimintaa, julistamista, kukkienkastelua ja siivousta... Heidän pitäisi olla profeettoja ja evankelistoja, heillä pitäisi olla tiedon sanat ja tiedon, viisauden ja ilmestyksen henki. Heidän pitäisi muistaa syntymä- ja merkkipäivät ja järjestää "Tammuksen puun", elämän puun joulujuhlat. Pitää huolehtia siitä, että rahaa tulee ja veronmaksajat säilyvät. Kun he näännyksiin asti painavat tätä ruljanssia, niin sitten pidetään seminaareja stressaantuneille. Jollain on mielenterveysongelmia, joku jopa luhistuu. Ajatuksenakin tämä on aivan mahdoton. Ne ruumiin jäsenet, jotka istujina ja katselijoina koettavat olla uskollisia veronmaksajia ja ohjelmanseuraajia, nääntyvät penkkiin. Tämä ei ole Jumalan tarkoitus, se on lihasta noussut uskonnollinen ohjelmatoimisto, jossa pyöritetään myllyä, jossa voidaan Jumaialle antaa sellainen sisältö, joka tuntuu sopivalta. Se Jumala tekee aina sitä, mitä halutaan, tai on tekemättä - ihmisen ehdoilla.

Jumala asetti ruumiin sellaiseksi, että siellä on Jumalan antamat hengelliset palvelustehtävät; Apostoli Paavali kirjoittaa: "Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä virsi, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi" (1. Kor. 14:26). Tämä on tietenkin vain lyhyt, pelkistetty kuvaus, apostoli haluaa vain kuvata ja osoittaa sitä asiaintilaa, että ylipäätään koko se Kristuksen ruumiin rikkaus on tarkoitettu pyhien rakennukseksi, olemaan läsnä ja vaikuttamaan. Se sulkeutuu ehdottomasti pois sillä, jos tuodaan "pappi" / "maallikko", "työntekijä" / "seurakuntalaiset" -käsitteet hengellisten käsitteiden paikalle ja rikotaan Jumalan asettama vanhimpien hengellinen kaitsemis- ja palvelustehtävä.

jatkuu...
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Re: Pentti Heiskan Raamattutunnit

ViestiKirjoittaja Irene » 24.10.2019 20:27

Sanaa ei myydä

Kirjoituksissa esitetään muitakin tärkeitä asioita Kristuksen ruumiista, minkälaiselta se näyttää, kuinka se toimii, kun se toimii Jumalan järjestyksen mukaiseksi. Yksi sellainen näihin edellä puhuttuihin asioihin olennaisesti liittyvä peruspiirre, jolla meidän tulee Jumalan Sanalla mitata ja koetella sitä mitä me näemme ja kuulemme ympärillämme näiden otsikoiden alla löytyy Matteuksen evankeliumin10. luvun jakeissa 7 ja 8: "Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.' Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa!" Jumala on asettanut asiat niin, että kaikki mikä on taivaasta ihmisille annettua lahjaa Kristuksen ruumiin toiminnassa, se tulee ihmisille taivaan lahjana. Evankeliumi ei ole missään muodossa koskaan kaupan, ei kirjaimellisesti eikä vertauskuvallisesti. Apostoli Paavali sanoo: "me emme ole niinkuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa" (2. Kor. 2:17). Me emme väärennä, vaan puhtaasta sydämestä, Kristuksen antamilla vaikuttimilla me tahdomme julistaa puhdasta evankeliumia. Tiedämme käytännön olevan sellainen tässä hajaannus- ja alennustilassa olevassa Kristuksen ruumiissa tänä päivänä, että siellä on muutamat harvat palkattu työntekijöiksi ja on pystytetty maallinen organisaatio, jonka pitäisi olla yhtä kuin Kristuksen ruumiin toiminta. Seuraa johdonmukaisesti se, että siellä on lähes kaikki kaupan. Sellaisiakin tilaisuuksia on, joihin on pääsymaksu. Kun alennus on syvä, joku koettaa kuin "tarjouksena" mainostaa lehdessä markkinakonsteilla "Vapaa pääsy!", niin kuin se olisi valtava uroteko. Siitä huolimatta, että kuulijakunta on täynnä pelastumattomia, kärsiviä, kääntymättömiä synnin orjia ja saatanan vankeja, niin varmasti kolehti kerätään! Se on kammottavaa ja käänteistä Kristuksen opllie! Jumalan kansan kohdalla on jonkinlainen verotus järjestelmä aina käytössä. Ei Jumalan ilmoitus sellainen ole. Jo Mooseksen laissa, kun Ilmestysmajaa rakennettiin, ei sinne kuka tahansa tuonut vaikka olivatkin israelilaisia, vaan "ne joiden sydän vaati, he toivat Ilmestysmajan rakentamiseen sen mitä heillä on!" Jumalan laki ei väisty, vaan sen opetus on aina voimassa. Täällä Uudessa Liitossa Jumalan Henki puhuu ihmisen sydämelle, että "veli ja sisar on tarpeessa, mene ja vie minun käteni sinne".

Hengelliset aseet

"Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot" käydään tätä sotaa (Sak. 4:6). Hän sanoo Samuelin kirjassa, että Hän ei anna voittoa miekan eikä keihään kautta, koska Hän ei jaa kunniaansa epäjumalien kanssa. Vanhan Liiton esikuvallisessa ja vertauskuvallisessa käytännössä me näemme, että Israel sotii maallisilla aseilla, Me tiedämme, mitä Jumalan laki sanoi: Älkää kootko suuria määriä hevosia, ratsuja, kultia ja hopeita ja perustako siihen. Älköön se kuningaskaan, jonka te tulette asettamaan siellä, kun selkänne minulle käännätte, älköön sekään tehkö näin. Kun Jumalan voidellut ja Jumalan vanhurskaat lähtivät sotaan, niin Jumala sanoo Daavidille: "Kun kuulet astunnan kahinan balsamipuiden latvoista", niin mene (2. Sam. 5:24, 1.Aik. 14:15). Vähälukuinen kansa löytää edestään täydellisessä sekasorrossa olevan vihollisarmeijan, joka pakenee suinpäin ja on sekaisin jopa niin, että he tappelevat keskenään ja tuhoavat itseänsä. Jos Jumalan kansa lähtee omilla aseilla, luonnollisella ymmärryksellä rakentamaan, niin Jumala sanoo profeetan kautta: "Älkää lähtekö!" Kyllähän Mooseksen päivinä, erämaavaelluksenkin kansa teki "ryhtiliikkeitä", kun näkivät, mitä se on kun koetetaan Jumalan tahdon vastaisesti toimia. He kerran vakuuttivat lähtevänsä! Heidät lyötiin lähes viimeiseen mieheen hajalle.

Vanhan Liiton seurakunta tuli siihen päätökseen, että vanhurskauden ja oikeuden puuttuminen seurakunnassa johtui siitä, ettei ole kuningasta ja pakanain mallin mukaista järjestystä. Asiat etenevät, Jumalan profeetta sanoo heille käytyään Jumalan neuvottelussa: "Hyvä on, te saatte sen mitä huudatte, mutta tietäkää: hengellinen järjestys tulee vaihtumaan lihan mukaiseen järjestykseen. Kun Jumala sanoo, että ei väellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, niin tämä teidän lihan mukaan nostattama kuninkaanne tulee ottamaan myös lihan aseet tämän lihamyllyn käyttöruuaksi; hän ottaa teidän poikanne ja tyttärenne, hevosenne ja viljanne, teidän talonne ja tavaranne käyteaineeksi sille, että tätä myllyä voidaan pyörittää," Ei se ole mikään vieras kuva uskonnollisen kirkkokuntaorganisaation pyörittämiselle! Jos on rakennettu maallinen järjestelmä, niin se toimii vain lihan voimalla. Se huutaa ecuja / euroja ja "lihaa ja verta", arpajaisia, markkinointia, yhtiöittämistä, velkojen muuttamista uskovaisten henkilökohtaisiksi veloiksi ja kaiken mahdollisen totuuden myymistä tarvittaessa, polvilleen menemistä tämän maailman edessä, niin kuin tämän päivän kirkkokunnat ovat. Työntekijäraukat muuttavat direktiivien mukaisiksi käytäntöjä, jotta tulisi antikristuksen valtakunnalta EU:sta avustusta maailmalta Jumalan kansalle, kun talous ei millään pyöri - ja sittenkin konkurssi uhkaa. Siihenhän tämä antikristillinen henki pyrkii suistamaan Jumalan kansaa syvemmälle ja syvemmälle, Samalla tavalla se rakentaa tässä maailmassa uutta antikristillistä maailmanjärjestystä, lyö hulluudella johtajia, "maan kuninkaita" ja kansoja elämään yli varojensa ja hirttämään itsensä taloudellisesti niin, että koko ihmiskunta täyden konkurssin jälkeen saadaan yhden ainoan antikristillisen maailmanjärjestyshallinnon alle. Samalla tavalla se innoittaa hulluja paimenia siihen, että vaikka ei mistään tahdo löytyä rahaa perustoimintojen pyörittämiseen ja seurakunnassa tai kirkkokunnassa on muutama kymmenen uskovaista, niin liha ja antikristuksen henki ei anna periksi, miljoonien ja kymmenien miljoonien "Jumalan temppeleitä" pitää lihan kunniaksi pystyttää. Kun uskonnollinen henkivalta ja antikristillinen henkivalta saavat otteen ihmisistä, niin sitä ei pysäytä mikään ellei Jumalan Henki pysäytä sitä ihmistä niin kertakaikkisesti, että se tekee täyskäännöksen ja astuu Jumalan ruotuun. Lihan valtakunnassa ei mikään riitä, se on kyltymätön. Se haluaa aina vaan lisää työntekijöiden kouluttamista ja modernimpia psykologeja, jopa kaikennäköisiä "henkipattoja" valmentamaan näitä ihmisiä, jotta he säilyttäisivät jotenkin toimintakyvyn. Sen sielu vieroo suuresti Jumalan puhtaan ilmoituksen opetusta; Se ei näe siinä mitään mahdollisuuksia. Se näkee kuninkaattomuuden, paimenettomuuden, johtajattomuuden siellä, missä on Israelin Pyhä kuninkaana.

Siellä missä on Jumalan luoma seurakunta, joka näyttää siltä kuin Kristuksen ruumiin pitäisi näyttää, siellä lihalie on seurakunnattomuus. Tällaiseen pimeyteen ja syvään suohon on vajonnut Uuden Liiton seurakunta aivan samoin kuin Vanha teki aikanaan. Jumalan Hengen palveluksessa, Kristuksen ruumiin toiminnassa ei tarvitse kulkea tämän maailman liiketaloudellisilla menetelmillä: "Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa!" (Matt. 10:8). Jumalan huoneessa on aineellisia kuluja paljonkin, mutta Jumalan on huolehtiva silta, että aineelliset varat Jumaian tehtaviin löytyvät. Jumala on antanut varallisuuden niille ihmisille, joita Hän tarvitsee tähän. Se ei ole veronkantoa eikä se ole myymistä. Tässäkin kohdin eletään melko puhtaasti pakanuudessa. Ei ole vaikea tunnistaa, missä on mikäkin henki vallalla, mistä löytää Jumalan järjestyksen mukaan kulkevan oikean israelilaisen.

Sanaa seuraavat merkit

Lisää Kristuksen ruumiin raamatullisia ominaispiirteitä löytyy Markuksen evankeliumin loppujakeista: "Ja hän sanoi heille: 'Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi.' Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle. Mutta he lähtivät, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta" (16:15-20). Jumalan temppelistä löytyvät Jumalan sota-aseet: Jumalan asettamat hengelliset palvelustehtävät, armolahjat ja tunnusteot. Todellinen ylhäältä syntynyt Kristuksen ruumis on tämä päivänä niin hajallaan, että sen voima on hyvin heikko. Mutta silloin, kun se on Jumalan tarkoittamassa tilassa, niin se on koko voimassaan ja se tulee palautumaan siihen tilaan. Huomatkaamme yksi asia tässä lopussa "ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta."

Apostolien tekojen 14. luvun 3. jakeessa löydämme saman totuuden: "Niin he oleskelivat siellä kauan aikaa ja puhuivat rohkeasti luottaen Herraan joka armonsa sanan todistukseksi antoi tapahtua tunnustekojaja ihmeitä heidän kättensä kautta." Silloin, kun on kysymyksessä raamatullinen, jumalallinen ihmeiden ja yliluonnollisten asiain ja tunnustekojen tapahtuminen, se tapahtuu Jumalan Sanan todistukseksi ja Jumalan Sanan yhteydessä. Se liittyy siihen, että väärentämätöntä Jumalan Sanaa on todistettu, ja sitä julistaneet ihmiset ovat totuudellisesti Kristuksen pappeja ja Sanan todistajia.

Toisenlainenkin asia on tässä maailmassa läsnä jo erittäin suuressa voimassa, ja sen merkitys tulee lisääntymään suuresti näinä lopun päivinä Kirjoitusten mukaan suuren luopumuksen myötä. Ilmoitusperustus löytyy 5. Mooseksen kirjan 13. luvun jakeissa 1-3: "Jos teidän keskuuteenne ilmestyy profeetta tai unennäkijä ja lupaa sinulle jonkun tunnusteon tai ihmeen ja jos sitten todellakin tapahtuu se tunnusteko tai ihme, josta hän on puhunut sanoen: 'Lähtekäämme seuraamaan muita jumalia, joita te ette tunne, ja palvelkaamme niitä', niin älä kuuntele sen profeetan puhetta tai sitä unennäkijää sillä Herra teidän Jumalanne ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne." Kyllä tämän päivän maailmasta, niin kuin kautta aikain Egyptistä alkaen, ihmeitä ja tunnustekoja löytyy esim. okkultismin ja pakanallisen uskonnollisuuden keskuudesta. Niillä on vain yksi puute: ne eivät esiinny Jumalan totuuden kanssa yhdessä, vaan ne tuodaan tilanteessa jossa ei ole mitään keskeisiä Kristuksen todistuksen tuntomerkkejä läsnä: ei sanaakaan totuudesta, kääntymyksestä, parannuksesta, Jumalan seurakunnasta, Jumalan ilmoitustotuuksista - ei mitään eroa uskonnollisten, pakanallisten kuvioiden kanssa. Sanotaan, että Pyhä Henki vuotaa. Ihmiset saattavat käyttäytyä kuin elukat, vaikka heidän piti olla Jumalan kuviksi tehtyjä. Jumala sanoo: "...Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä!" (3. Moos. 11:44; 1. Piet. 1:16). Ihan miten mielettömiä ilmiöitä tahansa saattaa esiintyä, mutta tunnustekoja, ihmeitä ja merkkejä on. Ei Jumala ole missään sanonut, että vain Hänen palvelijansa voivat tehdä yliluonnollisia asioita. Niitä on tehty aina myös pimeyden voimien vaikutuksesta ja demonien voimassa niin, että ihmistä ja Jumalan kansaa viedään Jumalasta poispäin, ei Jumalaan päin. Se tulee olemaan näissä lopun päivissä erityisen voimallinen ase kaiken uskonnollisuuden keskellä. Katolisessa kirkossa, tässä taivaan kuningatar, äiti-lapsi-kultin opissa, on voimakkaita yliluonnollisia ilmiöitä. Marian ilmestykset ovat antaneet todella merkittäviä tietoja maailmanlaajuisista tapahtumista, suunnattomia ilmestyksiä, joilla on kymmenien tuhansien ihmisten todistus. Mutta siellä pyydetään tekemään parannusta siitä, että Jumalan äidin sydän on pahoitettu. Jumalan äiti pelastaa, parantaa ja suojelee Karitsan vihalta, mutta nyt on syvästi loukattu tätä "jumalan äitiä", babylonialais-roomalaista taivaan kuningatarta, kun häntä ei ole korotettu yli kaiken, ja sen tähden ihmiskunta kärsii. Annetaan käsky lähteä nopeasti airueina kiertämään maailmaa, kääntämään kaikki maailman kansat takaisin Jumalan äidin helmoihin, katumaan ja pyytämään anteeksi, kun he ovat laiminlyöneet ja loukanneet syvästi taivaan kuningatarta. Se tuo ihmeen ja tunnusteon, mutta se lähettää ihmiset poispäin Jumalasta palvelemaan epäjumalia ja riivaajia.

Apostoli Paavali sanoo tähän hyvin keskeisesti liittyvää Jumalan ilmoitusta, joka koskee päiviä, joissa me nyt elämme, Herran Jeesuksen tulemuksen aattohetkiä: "Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönänsä niin minä pyydän teitä, veljet ettette annan minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne niin että menetätte mielenne maltin ettekä anna niiden itseänne peljästyttää ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule ennenkuin luopumus tapahtuuja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi tuo vastustaja joka korottaa itsensä yli kaiken mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan" niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. Ettekö muista että minä kun vielä olin teidän tykönänne sanoin tämän teille? Ja nyt te tiedätte mikä pidättää niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo olemassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se joka nyt vielä pidättää niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka tulemus tapahtuu valheen kaikella voimallaj a tunnusteoilla ja ihmeillä sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen niin että he uskovat valheen että kaikki ne tuomittaisiin jotka eivät ole uskoneet totuutta vaan mielistyneet vääryyteen" (2. Tess.2: 1-12).

Suuri luopumus on jo käynnissä, erittäin pitkälle tapahtuneena. Kun Jumalan Israel, Vanhan Liiton seurakunta, aikanaan synnytettiin, muistamme, kuinka Jumala puhui Kaldean Uurissa Abrahamille, joka eli kaiken taikauskon ja okkultismin ja pakanuuden ja riivaajien maailmassa - niin kuin mekin olemme eläneet. Jumala kutsui sieltä ulos sanoen, että lähde maastasi, suvustasi, isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Aabraham lähti ja syntyi Jumalan kansa, joka sitten aikanaan Egyptistä tuotiin luvattuun maahan. Se oli Baabelin pakanuudesta uloskutsuttu. Mutta kun se käänsi selkänsä Israelin Jumalalle ja palasi kivijumalien palvelukseen, niin ei ollut mitään rajaa siinä, mihin saakka se menee pimeyteen takaisinpäin. Se meni takaisin äärimmäiseen pimeyteen, samaan suuntaan, josta se tuli. Kymmenen sukukunnan Israelin pääosa, Efraim vietiin Baabelin pakkosiirtolaisuuteen, Assurin orjuuteen juuri sinne, mistä se oli tullut saman pakanuuden ja baabelilaisen taivaan-kuningataropin ja baalinpalvonnan piiriin. Se oli hyvin lahjakas ja pääsi jopa pitemmälle kuin paikalliset pakanat jumalattomuudessaan. Kun alkuseurakunnan jälkeen alkoi tapahtumaan se, minkä me löydämme yleisestä historiasta ja kirkkohistoriasta ja jonka apostolit profetoivat tulevan aika nopeasti, jolloin raatelevaiset sudet hajottavat tätä laumaa, ja se alkaa Vanhan Liiton esikuvan mukaisesti kokemaan hajotuksen kirousta ja pakanoiden sekaan hajottamista. Silloinhan roomalais-babylonialainen pakanuus sotkettiin Kristuksen oppiin. Lähestulkoon kaikki kirkkohistorian nimellä kirjoitettu, ei suinkaan ole seurakunnan historiaa, vaan sen historiaa, mitä seurasi, kun liitettiin hellenistinen ja roomalais-babylonialainen pakanuus sen kanssa yhteen. Sieltä tulivat Jumala-käsite, juhlapäivät ja lähestulkoon kaikki.

Jumala on antanut yllättävän armon, että yhteiskristillisellä taustalla syntyneestä selitysteoksesta Novumista löytyy vielä sanomaa. Tässä katkelma sen 4. osasta, sivulta 976: "Profetioiden täyttymys lopunaikana on vain sen täyttymyksen täydellistymistä, josta on näkynyt merkkejä läpi koko kirkon historian. Tällaista historiallis-eskatologista täyttymystä voitaneen vain hyvin rajoitetusti soveltaa itse Ilmestyskirjan tapahtumien kulkuun. Paljon merkittävämmäksi se muodostuu, kun on kyse kirjan apokalyptisistä hahmoista eritoten pedosta ja portosta. Suuren porton nimittäminen Babyloniksi liittää tapahtumien kulun muinaiseen historiaan aina Raamatun alkulukuihin. Tällaisen yhteyden toisaalta protologian (alkuperää tutkivan opin) ja toisaalta eskatologian (kaiken täydellistymistä tutkivan opin), tapaamme useimmissa Ilmestyskirjan kohdissa. Jumalalle vihamieliset voimat, joita lohikäärme ja Babylon symbolisoivat, ovat siis vaikuttaneet koko ihmiskunnan historian ajan. Nimrodin Baabel edustaa ensimmäistä pyrkimystä muodostaa maailmanvaltapeto, jonkalainen sitten ilmaantui Nebukadnessarin Baabelina. Mutta Nimrodin Baabelia pidetään myös ensimmäisenä järjestäytyneenä epäjumalanpalvelusjärjestelmänä sekä sysäyksenä lukemattomiin mysteeriuskontoihin. Merkittävässä teoksessaan "Kaksi Babylonia" Alexander Hislop on osoittanut, että kaikkialla maailmassa esiintyvät epäjumalien palvelusmuodot näyttävät olevan hämmästyttävällä tavalla sukua toisilleen. Hän on sitä mieltä, että koko pakanuus on oikeastaan sen alkuevankeliumin vääristymää, joka Nooan kautta välitettiin ihmiskunnalle vedenpaisumuksen jälkeen. Jos näin on, Babylon on siis aina edustanut turmeltunutta uskontoa ja on ollut johtava voima ihmiskunnan suuressa lankeemuksessa, pyrkimyksessä päästä irti tosi Jumalan valtapiiristä. Babylonin taivaan kuningatarta, äitijumalatarta lapsi sylissään, palvottiin eri nimillä ympäri maailmaan. Roomassa häntä kutsuttiin Fortunaksi ja lasta Jupiteriksi, Roomassa sai Jupiterin pappi arvonimen Pontifex Maximus. Tämä arvonimi oli Rooman keisareilla, kunnes se vuonna 378 siirrettiin roomalaiselle piispa Damaskukselle. Siitä lähtien kaikilla paaveilla on ollut tämä arvonimi Pontifex Maximus. Historiankirjoittaja Cippon kirjoittaa: heti sen jälkeen, kun Damaskuksesta oli tullut Pontifex Maximus, tulivat babylonialaiset seremoniat etualalle. Vuonna 381 ruvettiin rukoilemaan neitsyt Mariaa Jumalan äitinä ja taivaan kuningattarena, 300-luvun loppuun mennessä tämä palvonta oli tullut yleiseksi ja syrjäyttänyt Kristukselle kuuluvan palvonnan. Kirkosta tuli suoranaisen vanhan babylonialaisen pakanuuden museo. Roomalaiskatolisesta jumalanpalveluksesta Marian ja pyhimysten palvomisineen tuli siis kristinuskon ja pakanuuden sekoitus. Tuskin saatettiin ajatella osuvampaa nimeä tälle järjestykselle kuin Babylon, joka merkitsee sekaannusta tai hämmennystä.

Esikuvallinen ja profeetallinen ilmoitus

Joku kysyy, miten tämä koskee meitä, esim. hyvin suureksi kirkkaudeksi koettua suomalaista vapaata kristillisyyttä? Mitä tekemistä tämän päivän kanssa on näillä babylonialais-roomalaisilla asioilla ja sillä, että Israel meni aikanaan takaisin Baabeliin? Tähän luen katkelman ilmestyksestä, joka on saatu v. 1924. Eräs 23-vuotias henkilö on saanut viisi tuntia kestäneen näyn, josta hän kertoo vain pienen osan - ja tässä se on vielä lyhyemmin: "Näin näyssäni huoneen, jossa oli pitkä pöytä. Sen ympärillä istui paavi, hänen oikealla puolellaan evankelisen kirkon piispa Ja hänen vieressään muita vapaiden suuntien edustajia. Vasemmalla puolella istui ortodoksisen kirkon piispa ja hänen vieressään upseereita. Paavi sanoi: 'Rakkaat veljet, olemme tulleet aikaan, jolloin meidän pitää tulla yhdeksi, onhan Jeesus aina rukoillut, että he yhtä olisivat. Kirkonmiehinä se on meidän tehtävämme. Sen tähden haluan perustaa yhden ekumeenisen liikkeen, yhden kirkon, sanoohan Raamattukin, että on vain yksi usko ja yksi tunnustus. Kirkkomme ei halua sitoa ketään. Kuitenkin se, että olemme kaikki yhden ja saman kirkon jäseniä, hyödyttää koko nykyistä maailmaa ja jokaista kristittyä. Sillä tahdommehan olla kristittyjä! Evankelinen piispa antoi hänelle ensimmäisenä kätensä, ja he syleilivät piispan sanoessa: "Isä Paavi puhui oikein." Samalla hetkellä nousee myös ortodoksien kirkon isä ja tekee samoin. Jeesus sanoi minulle: "Seuraa tarkoin, mitä nyt tapahtuu!" Sitten tuli vapaiden suuntien edustaja ja sanoi: "Todellakin, me olemme saaneet suuren valon, josta meidän tulisi kiittää Jumalaa. Ekumeeninen liike ja liittoutuminen on tärkeää päästäksemme veljeyteen ja todelliseen yhteyteen toistemme kanssa, joka on ehdottoman välttämätön ennen Jeesuksen toista tuloa." Kun hän oli tämän sanonut kaulasi paavi puhujaa, ja kaikki kumartuivat hänen edessään. Sitten seurasi näyssä seuraava kuva: Yljän morsian temmattiin ylös, ja heti sen jälkeen oli suuri hätä maassa. Ihmiset maapallolla etsivät sukulaisia ja ystäviä ja sanoivat: "Nyt se on tapahtunut, mistä Herran omat ovat aina puhuneet." Tämä on väärentämätöntä tekstiä ja puhuttu v .1962 Saksassa Karlsruhessa.

Raamattu voimakkaasti opettaa, että se mikä Vanhan Liiton seurakunnassa nähtiin ja nähdään, se on esikuvallinen, vertauskuvallinen, se on kirjoitettu meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut, Uuden Liiton kansalle. Me näemme sieltä profeetallisen ilmoituksen, kuinka Uuden Liiton seurakunta tulee kulkemaan. Sen suuri pääosa samaistuu täydellisesti tähän Vanhan Liiton seurakunnan pääosaan Efraimiin, menee suinpäin täyteen pimeyteen ja muuttuu riivaajien ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi, niin kuin Ilmestyskirja sanoo. Mutta tämä nuorempi sisar, tämä vapaiden kristittyjen joukko instituutioiden tasolla, joka vastaa selvästikin sitä Vanhan Liiton pientä vähemmistöä, oikeassa jumalanpalvelusyhteydessä olevaa Juudan kansaa, Juudaan, Benjaminin ja leeviläisten kansaa, se ei tämän kaiken tämän nähdessään ole yhtään oppia siitä ottanut, vaan se syöksyy täydelliseen pimeyteen ja menee, jos mahdollista, vielä suurempaan riettauteen epäjumalien palvonnassa, niinkuin meni Oholiba, nuorempi sisar. Tänä päivänä tiedämme, että tämä kaikki on jo tapahtunut. Mm. tällainen valtavan voimakas ja siunattu Jumalan teko, mitä oli kun helluntailiike syntyi, se on käynnistänyt noin 30 vuotta sitten lopulliset ekumenia- ja yhdentymisneuvottelut. David du Plessis käynnisti ne siitä huolimatta, että Jumalan profeetta varoitti häntä vakavasti silloin, kun hän oli vasta näissä aikomuksissa: "Sinä tulet vetämään ihmismassat pimeyteen ellet peräänny tuosta." Minulla on kopio katolisen kirkon ja kansainvälisen helluntailiikkeen välisistä yhdentymisneuvotteluista, jotka aloitettiin v. 1972 . Vuonna 1991 on käynnistynyt neljäs ja viimeinen kierros ja nyt ovat neuvottelujen alla yhteinen evankeliointi ja lähetystyö. Helluntailiike on yhteistyössä instituution kanssa, joka historian mukaan on kiduttanut arviolta 30-50 miljoonaa Kristuksen seuraajaa, eikä ole koskaan siitä muuttunut. Sitä on hallinnut ja hallitsee todellinen porttohenki. Tämä babylonialais-roomalainen taivaankuningataroppi ja äiti-lapsi-kultti, baalinpalvonta tulee imemään kaikki maailman pakanauskonnot ja kristilliset uskonnot. "Kristinuskonto" on vain yksi pakanauskonto muiden pakanauskontojen joukossa.

Kristinuskolla ja kristinuskonnolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Nämä kirkkolaitoksen edustajat ovat vuosikymmeninä, ei vain katolisessa kirkossa vaan muuallakin, silponeet kappaleiksi juutalaiskansaa hajalle, solvanneet heitä, polttaneet heidän talojaan ja ilmoittaneet, että kunpa koskaan ei yksikään pysyisi enää lisääntymään - ja ovat tehneet sitä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Mm. Martti Luther kirjoitti tällaista tekstiä. Luther, Melankton ja muutamat muut kuuluisimmat ns. uskonpuhdistajat allekirjoittivat myös sen, että jokainen joka kastattaa itsensä uskovien kasteella, on tapettava. Tällaisen siunanneita ihmisiä nimitetään "uskonpuhdistajiksi". Jos haluatte lukea historiaa, niin lukekaa Upsalan yliopiston edesmenneen kirkkohistorian professori Gunnar Westinin teos "Vapaan kristillisyyden historia". Tämä ei ole taaskaan panettelua eikä "lihaa ja verta vastaan" kohdistettua taistelua, mutta kun puhutaan Jumalan temppelistä ja niistä kriteereistä, joilla nämä Jeesuksen opetuslapset tunnetaan, niin Raamattu sanoo, että Jumalan Pyhä Henki on vuodatettu heidän sydämiinsä. Tästä Hengestä, Jumalan rakkaudesta sanotaan, että se ei tee lähimmäiselleen mitään pahaa. Tuollaisia tekoja ei tee yksikään, jolla on jäännöskään Hengestä. Mutta koska kirkkohistoria ja yleinen historia ovat tämän maailman ruhtinaan komennossa olevien ihmisten tuotetta, niin ne eivät ole koskaan kirjoittaneet eivätkä ne ei voi kirjoittaa seurakunnan historiaa, vaan ne kirjoittavat sen vastakohtaa, kirkkohistoriaa.



Pentti Heiska



(Kirjoitusta saa vapaasti kopioida ja levittää)

http://www.kolumbus.fi/gematria/ennalleen1.htm
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02


Paluu Pitkähköt kirjoitukset.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron