Ehtoollispuhe
Tänään on Herran pyhä ehtoollinen. Paavali Korinttolaisille ehtoollispuheessaan pyytää muistelemaan Herramme Jeesuksen kärsimyksiä ja yritän tuoda esille, mitä Jeesukselle maksoi tehdä Isän tahto ja ottaa päälleen meidän syntimme. Syntimme, monesti menemme ohi, emmekä ajattele, mitä se on. Se on kauhistusta ja pahaa, Jumalan silmissä iljettävää. Tiedän, että yritykseni on vain pinnan raapaisua.
Taivaallinen Isä rakasti meitä syntisiä niin paljon, että antoi rakkaan ainoan Poikansa meidän tähtemme. Hän ei voinut ajatella, että me pahat syntiset ihmiset olisimme joutuneet ikuiseen tuleen, vaan meistä piti maksaa puhdas ja kallis hinta. Kukaan muu ei olisi sitä voinut suorittaa kuin Jumalan ainoa rakas Poika. Tätä ajatellessa sydämeni täyttyy ihmetyksellä ja kunnioituksella. Voi, mikä valtava Rakkaus ja hinta. Minä ihailen Herraamme Jeesusta Kristusta, että hän suostui tuohon. Jeesus eli puhtaan elämän täynnä ihmisten ymmärtämättömyyttä, pilkkaa ja vainoa. Jeesuksen elämä toi esille ihmisten syntisyyden ja siksi he alkoivat etsiä keinoa, millä saada Jeesus tapetuksi.
Minä haastan teidät lukemaan ja tutkimaan Raamatusta, mitä yritän kertoa.
Matt. 26: 36-50 .
Jeesus rukoilee Getsemanessa:
Jeesus meni Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kanssa Getsemanen puutarhaan rukoilemaan. Getsemane tarkoittaa öljynpuserrin. Siellä Jeesuksestakin puserrettiin kaikki mehut pois. Jeesus pyysi opetuslapsiaan jäämään siihen paikkaan ja meni itse vähän edemmäksi. Hän sanoi opetuslapsilleen; ”Minun sieluni on murheellinen kuolemaani asti. Olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani.” Jeesus laskeutui maahan. Tuo asento kertoo hänen ahdistuksensa syvyyttä. Hänen edessään oli malja. Tuo oli hirvittävä malja. Siinä olivat kaikki meidän syntimme. Siinä oli koko maailman synnit. Jeesuksen puhtaaseen sydämeen täytyi tuntua kauhealta ottaa päälleen meidän pahat tekomme. Hänet tehtiin synniksi. Hän alkoi kauhistua ja tulla tuskaan. Jeesus rukoili tuskissaan: ”Isä, jos mahdollista, anna tämän maljan mennä ohi minun sitä juomatta.” Sitten Hän muistaa Isän tahdon ja pyytää, ei niin kuin minä tahdon vaan niin kuin Sinä tahdot.” Hän oikein taistelee, että voisi tehdä Isänsä tahdon. Hän nousee ja menee opetuslasten luokse ja huomaa heidän nukkuvan. Pietarille Hän sanoo: ”Ette siis jaksaneet yhtä hetkeä valvoa minun kanssani. Valvokaa ja rukoilkaa ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko.” Ei ystävistä ollut apua. Jeesus joutuisi yksin taistelemaan. Hän menee uudelleen rukoilemaan. Taistelu on niin kova, että Hänen hikensä oli niinkuin veripisarat, jotka putoilivat maahan. Hän tiesi myös, että Isä kääntäisi kasvonsa pois Pojastaan. Se oli varmasti kauheaa, sillä Isä oli Hänelle kaikki kaikessa. Tämä tieto lisäsi Hänen tuskaansa. Hän rukoili jälleen: ”Isä, ota pois minulta tämä malja, mutta ei minun tahtoni vaan Sinun tahtosi tapahtukoon” Isä seuraa Poikansa rukoustaistelua ja lähettää enkelin vahvistamaan Poikaansa. Taas Hän meni opetuslastensa luokse ja havaitsi heidän nukkuvan. Hän jätti heidät nukkumaan ja meni jälleen rukoilemaan kolmannen kerran. Nyt taistelussa on jo voiton maku. Hän suostui Isän tahtoon ja kuoleman tuskiin. Jeesus otti vastaan Jumalan vihan syntiä kohtaan. Kuolema oli Jeesukselle luonnottomampi kuin meille, jotka syntiemme tähden olemme kuoleman alaisia. Jeesuksen vakaumus oli, että Isän tahdon piti toteutuman ja malja tulla juoduksi. Tämän taistelun kautta Jeesus pystyi toteuttamaan Isän tahdon. Tämä taistelu loi pohjan, että Golgatan työ tulee täytettyä. Tässä taistelussa Jeesus saavutti voiton seppeleen, joka on meille sanomattoman kallis. Rukous on meidänkin aseemme. Sen kautta saamme Jumalalta avun ja kestämme taistelussa. Jälleen opetuslasten luo tullessaan, Hän havaitsee heidän nukkuvan ja sanoo heille: ”Te nukutte vielä ja lepäätte! Katso, hetki on lähellä, joka minut kavaltaa.” Kun Jeesus oli tämän sanonut, niin Juudas Jeesuksen yksi opetuslapsista tuli, ja hänen kanssaan joukko miekat ja seipäät käsissä. Juudas meni Jeesuksen luokse ja antoi suuta merkiksi muille, tässä on se mies. Jeesus sanoi hänelle: ”Ystäväni, mitä varten sinä tänne tulit?” Silloin Juudaksen seuralaiset ottivat Jeesuksen kiinni ja veivät ylimmäisen papin eteen.
Juutalainen tuomioistuin: 26: 57-68.
Kaifaan luokse olivat kirjanoppineet ja vanhimmat kokoontuneet. Siellä oli jo surmaaminen päätetty toteuttaa. Jeesusta kuulusteltiin ja etsittiin väärääkin todistusta, että surmaaminen voitiin toteuttaa . Vihdoin ylimmäinen pappi sanoi Hänelle: ”Minä vannotan Sinua elävän Jumalan kautta, että sanot meille, oletko Sinä Kristus, Jumalan Poika?” Jeesus vastasi: ”Olen, ja täst edes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä.” Kun ylimmäinen pappi tämän kuuli, hän repäisi vaatteensa. Vaatteen repäisy oli rienaamisen merkki. He pilkkasivat Häntä ja sylkivät Häntä. Sylkeminen taas oli syvimmän halveksunnan merkki. Kuinka puhdas olikaan Jeesuksen elämä, kun ei vihamiehetkään väärillä todistuksilla vikaa löytäneet. Jeesuksen ainoa vika oli totuuden tunnustus. Hänet tuomittiin syyllistyneen Jumalan pilkkaan ja ansaitsevan kuoleman.
Roomalainen tuomioistuin: 27: 11-.
Varhain aamulla Jeesus vietiin Antonian linnaan Pilatuksen eteen. Tämä linna oli Pilatuksen väliaikainen asuin-ja virkahuone juhlien aikana. Pilatus kyseli, mitä pahaa Jeesus oli tehnyt. Hengellinen johto syytti Jeesusta kiivaasti. Pilatus tiesi, että ylipapit kateudesta antoivat Jeesuksen hänen käsiinsä ja yritti päästää Hänet vapaaksi. Kun juutalainen johto syytti Jeesusta. Hän ei vastannut mitään, ei puolustanut itseään, vaan oli päättänyt tehdä Isän tahdon. Jeesus oli kuin lammas keritsijäinsä edessä eikä suutansa avannut. Oli tapana, että juhlien aikana päästettiin yksi vanki vapaaksi. Pilatus toi kuuluisan vangin, Barabbaan esille ja ajatteli, että he mieluummin päästävät Jeesuksen vapaaksi. Ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa ennemmin päästämään Barabbaan vapaaksi. On kumma, että kansa oli niin pimitetty, että vaikka he näkivät Jeesuksen ihmeteot ja tiesivät Hänen syyttömyytensä, niin Pilatuksen pakanavaimo ymmärsi paljon enemmän jonkin unen perusteella ja lähetti sanan Pilatukselle: ”Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä olen tänä yönä paljon kärsinyt Hänen tähtensä.” Pilatuksen kysyessä, mitä minun on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi. He kaikki huusivat: ”Ristiinnaulittakoon.” He itsepintaisesti vaativat päästämään Barabbaan,mutta Jeesuksen ristiinnaulittavaksi. Pilatus ei löytänyt perustetta Jeesuksen tuomitsemiseen, mutta suostui lopulta juutalaisten vaatimukseen ja luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi ja sitä ennen ruoskittavaksi. Heikkous oli Pilatuksen vika. Tällä kertaa Jeesuksen rikokseksi ei mainittu Jumalan pilkkaa vaan Hänen julistautumisensa juutalaisten kuninkaaksi
Ruoskinta:
Roomalaisten ruoska oli lyhytvartinen, jossa oli eripituisia palmikoituja nahkasuikaleita, joihin oli solmittu sinne tänne pieniä rautapalloja tai lampaanluun palasia. Lain mukaan pahantekijä sai 39 ruoskaniskua. Uskon sotilaiden ottaneen Jeesuksen oman mielivallan uhriksi. Sotilaat olivat varmasti hyvin huvittuneita Jeesuksesta, jonka väitettiin sanoneen olevansa kuningas. Kuninkuuden nimen tähden sotamiehet pilkkasivat Jeesusta pukemalla purppuraisen viitan Hänen hartioilleen, painamalla piikkisen kruunun Hänen päähänsä, puisen sauvan muka valtikaksi käteensä. Kaiken pilkan lisäksi he sälyttivät ristin poikkipuun Jeesuksen kannettavaksi. Niin alkoi tuskien tie, Via Dolorosa,
Ristiinnaulitseminen:
oli kidutus, joka tuotti hitaan ja äärimmäisen tuskallisen lopun. Tuo risti oli rosoista puuta, joka repi entisestään Jeesuksen runneltua selkää. Naulat lyötiin ranteisiin, koska kämmenet eivät kestä ruumiin painoa. Sen jälkeen naulittiin jalkaterät pylvääseen tai puiseen jalkatukeen. Ristiin naulitsemisen pääasiallisin haitta oli hengityksen vaikeutuminen. Ruumiin paino käsivarsien ja hartioiden varassa lukitsi uhrin sillä tavoin, että piti jalkojen avulla nostaa itseään, saadakseen keuhkoihin happea. Lisäksi vartalon kohotus laahasi ruoskimishaavoja puuristiin lisäten verenvuotoa. Siis jokainen hengitysliike lisäsi kuolemantuskaa ja väsymystä tukehduttaen lopulta uhrin. Jo Jeesuksen naulitseminen ryövärien keskelle, vertaistensa seurassa oli herjaava ajatus. Olen jostakin lukenut,että uhrit ristiinnaulittiin alasti. Vaatteet olivat pyövelien palkka. Jeesus joutui tälläkin alueella häväistyksi. Jeesus ei ollut sellainen, kuin olemme tottuneet taiteilijoiden maalaamana näkemään. Ei, vaan Hän oli niin runneltu veren ja pölyn tahraama, jota oli vaikea katsoa. Hän oli sellainen, että kaikki kasvonsa käänsivät pois. Jeesus rukoili ristillä: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.” IHMEELLINEN JEESUS. Jeesuksen oli jano. He täyttivät hapanviinillä sienen ja antoivat juoda, mutta Hän ei tahtonut juoda sitä. Kaikkein rakkain, mitä Hänellä oli peitti kasvonsa Poikansa tuskalta. Kaikki pimeyden voimat piirittivät Jeesusta ja pilkkasivat Häntä. Hän oli aivan yksin. Jeesus huusi tuskaisena: ”Eeli, Eeli lama sabaktani. Jumalani, Jumalani miksi hylkäsit minut. Vielä Jeesus huusi: ”Se on täytetty” ja antoi hengensä. Tuli maanjäristys ja kalliot halkesivat ja temppelin esirippu repesi ylhäältä alas asti. Jeesus käärittiin hyvänhajuisten yrttien kanssa liinavaatteeseen ja laskettiin hautaan. Viikon ensimmäisenä päivänä Hän nousi ylös. Hautakaan ei voinut pitää Häntä. HALLELUJAA. Hän on kuoleman voittaja. Hän on voittanut kaiken pimeyden ja sielunvihollisen vallan ja asettanut ne julkisen häpeän alaiseksi. Hän on Juudan Jalopeura, Kuningasten Kuningas ja Herrojen Herra. Hän ei ole niin kuin maailman kuningas, jolla myös on valtaa, mutta jolta ei aina heru apua. Hän on sellainen Kuningasten Kuningas ja Herrojen Herra, vaikka Hän on maailmankaikkeuden suurin, Hän on alaspainettujen ystävä. Hän ei häpeä kutsua meitä veljikseen. Kun sinulla on ahdistus Hän näkee sydämeen ja tahtoo auttaa. Kun tunnet itsesi yksinäiseksi, Hän on sinun kanssasi. Hän näkee kaikki sinun kyyneleesi ja lohduttaa sinua. Hän haluaa olla kaikkesi. Hän rakastaa meitä ja Hänen rakkautensa on kuolemaakin väkevämpi. HALLELUJAA.
