KORKEA VEISU. 2:15.

Kirjoituksia rohkaisemaan sekä lohduttamaan.

KORKEA VEISU. 2:15.

ViestiKirjoittaja Irene » 23.02.2015 10:22

    Kuva

Löysin laatikon pohjalta vanhan paperin. Siinä oli ensimmäisiä tutkimuksiani, enkä ollut kirjoittanut edes koneelle ja nyt tuon esille, miten olen onnistunut:

KORKEA VEISU. 2:15.

Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitarhoja turmelevat, sillä viinitarhamme ovat kukassa.

Ennenkuin viinitarha on kukassa, on paljon työtä. On rikkaruohot kitkettävä, maata muokattava, ja viinipuuta tuettava, jos oksat taipuvat maahan.

Niin on meidänkin, jos aiomme kantaa hedelmää. On luettava Sanaa ja nörryttävä ja taivuttava Sanan alle. Meillä on Pyhä Henki ja Hän vaikuttaa mielellään meissä tuota jos vain suostumme. Hän vaikuttaa myös Jeesuksen mielenlaatua ja rakkautta totuuteen.

Niinkuin viinitarhuri leikkaa kuolleita ja pahoja oksia pois, niin taivaallinen Puutarhurimmekin tekee meille ja se voi joskus sattua. Hän näkee mikä meissä on hengellisen kasvumme esteenä ja leikkaa sen pois, jos suostumme siihen, Hän ei väkisin sitä tee.

Jos suostumme, saamme päästä lähemmäksi Häntä niin, että Kristuksen kuva meissä näkyy ja tuoksu tuntuu. Silloin viinitarha on kukassa.

Alussa sanottiin, ottakaa ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitarhoja turmelevat. Kettuja on monta eri rotua. On ruskea kettu, on musta kettu, hopea kettu, naalikin on tietääkseni kettulaji.

Ketut ovat yöeläjiä, mutta liikkuvat päivälläkin saalista pyydystämässä, varsinkin jos niillä on poikasia.

Ne kaivavat pesänsä maahan ja tekevät suuria onkaloita. Voisi leikkisästi sanoa, ketuilla on monta kamaria. Näin ne turmelevat viinipuun juuria ja viinipuut voivat huonosti.

Tässä Raamatunpaikassa varoitettiin ja käskettiin ottamaan pienet ketut kiinni. Tuon hopeaketun nimittäisin ylpeydeksi. Ylpeys on sellainen synti, että kantaja ei sitä välttämättä tunnista, mutta lähellä olevat tunnistavat.

Jaak.4:5,6 Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: ”Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan? Mutta hn antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.

Jos Jumala on meitä vastaan, silloin hengellinen elämä kärsii. Hengellinen elämä ei saa kosketusta Elämän antajaan. Vaarana on, että elämä kuivuu. Ruskean ketun nimittäisin farisealaisuudeksi. Hän on paisunut ja näkee rikan toisten silmässä, mutta ei huomaa hirttä omassa silmässä.

Mustan ketun nimittäisin katkeruudeksi. Heb. 12: 15 sanotaan: ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriöitä ja monet sen kautta tule saastutetuiksi. Sanon tähän vielä, katkeruus voi myöskin tarttua.

Naalin nimittäisin tekopyhyydeksi. Se on puhdas ja viattoman näköinen, mutta elää valheessa. On paljon salakavalia valheita, niin kutsuttuja valkoisia valheita. Joh. 8:44 sanotaan: perkele on valhettelija ja sen isä. Ilm. 21:27: Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämän kirjaan.

Siksi olkaamme tarkkoja valheketun suhteen, että nitistämme sen heti, kun se tulee lähellekin. Ettei se saa viedä meiltä Elämän kruunua. Jumala haluaa totuutta salatuimpaan saakka.

Niin ottakaamme pienet ketut kiinni, ennen kuin ne kasvavat suuriksi, jolloin niitä on vaikea saada pois. Heti, kun huomaamme, että joku kettu yrittää tehdä pesää sydämeemme, ottakaamme se kiinni, ettei se saa turmella viinitarhaamme.

Sielunvihollinen vihaa Herran omia ja yrittää kaikkensa, voidakseen sammuttaa rakkauttamme ja uskoamme Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Rakkaat ystävät valvokaamme ja pysykäämme lähellä Herraa.
MARANATA
Kuva

Job 22:26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
Avatar
Irene
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5746
Liittynyt: 24.10.2013 09:02

Paluu Maila sisaren kirjoitukset

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron