Mitä Jumala ajattelee minusta?
Mitä Hän näkee minun sydämessäni?
Mitä minä vastaan Hänelle, jonka silmät ovat kuin tulenliekit?
Kun kristitty herää, hän lakkaa vertaamasta itseään toisiin kristittyihin.
Silloin ei ole kysymys siitä, mitä toisilla on tai mitä heillä ei ole.
Mitä on minulla itselläni?
Minun lamppuni ei täyty siitä, että toisten lamput ovat tyhjät.
En voi lohduttautua sillä, että uskovaisten joukko nukkuu, sillä minulle kuuluu Herran henkilökohtainen käsky: "Herää valvomaan!"
Kun kristitty herää , hän lakkaa väärällä tavalla luottamasta Jumalan laupeuteen.
Hän tietää, että Jumala on laupias.
Hän näkee sen selvemmin kuin koskaan ennen.
Mutta hän näkee Jumalan niin laupiaaksi, että Hän tahtoo pelastaa meidät synneistämme, vallata meidän sydämemme, puhdistaa meidän mielemme, ja pyhittää meidän koko olemuksemme.
Mutta Jumala ei ole niin laupias, että Hän avaisi taivaan portit epähengellisille, muuttumattomille ja epäpyhille ihmisille.
Sillä hän uskoo , mitä Herra sanoo:"Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää" (Ilm.21:27) ja:
"Ilman pyhitystä ei kukaan ole näkevä Herraa" (Hebr. 12:14).
Tämä selviää ihmiselle, kun hän herää.
Ja sen tähden hän alkaa huutaan Jumalalta pelastusta veressä ja tulessa - puhdistavaa verta ja pyhittävää tulta.
Hän ei tyydy vähenpään, sillä hän tietää, ettei Jumalakaan tyydy vähenpään.
Sano, oletko sinä heräännyt?
