
Minun palvelijani menestyy, hän on nouseva, kohoava ja oleva sangen korkea.
Monet kauhistuivat häntä, sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa. Hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo.
Hän on vihmova* monia kansoja. Hänen tähtensä kuninkaat sulkevat suunsa. Mitä heille ei ole koskaan kerrottu, sen he saavat nähdä, mitä he eivät ole kuulleet, sen he saavat havaita.
Hän kasvoi Herran edessä kuin vesa, kuin juuri kuivasta maasta. Ei hänellä ollut muotoa eikä kauneutta. Me näimme hänet, mutta hänellä ei ollut hahmoa, mihin olisimme mielistyneet.
Hän oli ihmisten halveksima ja hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki peittivät kasvonsa. Hän oli niin halveksittu, ettemme häntä minäkään pitäneet.
Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.
Me vaelsimme kaikki eksyksissä kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
Jesaja 52:13-15 53:2-6
Jumalan kansan Pyhä Raamattu U.S*52:15 KR: saattava ihmetyksiin. Sana JaZZeeH (perusmuoto NaaZaaH) esiintyy lukuisia kertoja 2-3 Moos:ssa aina käännettynä vihmomiseksi, pirskottamiseksi, erit. veren. UT puhuu Jeesuksen veren vihmomisesta (evankeliumin sanalla) omantunnon puhdistukseksi (1 Piet, 1:2 Hebr. 9: 14. 10:22). Se ei koskaan merkitse " ihmetyksiin saattamista".