Jutellaan Huhtikuu

[Irene]

Siirryimme huhtikuun puolelle. Siunausta edelleen kevääseen.

Maila sisar oli tuonut koskettavan kirjoituksen maaliskuun puolelle.
Näin me olemme vajavaisia itsessämme, mutta me saammekin kääntää katseemme Häneen joka on JO edeltä menneyt valmistamaan meille sijaa. Hänet Jumala on tehnyt uhriksi joka Hänelle kelpaa meidän edestämme.
Ei meidän mitkään teot, ei hyvät eikä pahat anna meille sovitusta, sen teki vain Golgatalla vuotanut Pyhä Veri.

Niinpä mekin saamme kulkea anteeksiantavassa mielessä myös lähimmäisiämme kohtaan. Kun me rikomme jotain vastaan, pyydetään anteeksi, silloin me saamme levon syytöksiä vastaan, mitä omatuntomme mistäkin soimaa. Jos joku rikkoo meitä vastaan, me voimme kääntyä Isämme puoleen ja pyytää Häneltä voimaa antaa anteeksi, silloin kun meidän omat voimat ei riitä.
Tahdommehan me kulkea Jumalan tahdossa, anteeksiannossa ja rakkaudessa.
Muistetaan ettei meidän tarvitse yksin täällä vaeltaa, meillä on Jeesus kanssamme ja uskovia sisaria ja veljiä joiden kanssa voimme jakaa taakkamme, pyytää rukous tukea jne..

[Maila]

Pyysin siskoltani anteeksi ja sanoin, Raamattu sanoo: pankaa pois kaikki viha ja kiivastus. En minä asiaani pyydä anteeksi vaan kiukkuani. Ei siskoni voinut kuunnella, vaan sulki puhelimen. Niin, luonnollinen ihminen ei voi ottaa vastaan sitä, mikä hengellistä on. Se sattuu sydämeen. Laitan tähän vielä tämän ihanan Urho Muroman kirjoituksen.


Jeesuksen rakkaus sinua kohtaan

Hän on rakastanut sinua iankaikkisella rakkaudella. Ja nytkö Hän hylkäisi
sinut? Nytkö juuri, kun olet eniten
avun tarpeessa? Nytkö, kun olet niin
väsynyt, ettet mitään jaksa? Nytkö,
kun uskonlamppusi lepattaa kuin suitseva kynttilän sydän?

Katso Hänen haavojaan. Katso
piikkikruunuansa. Katso Jumalan
uhrikaritsaa. Eivätkö nämä kaikki
todista sellaisesta rakkaudesta syntistä kohtaan, ettei sitä voi mikään sammuttaa?
Eivät sinun syntisi voi sammuttaa
Jeesuksen rakkautta. Eivät erehdyksesi, vikasi, eivät edes lankeemuksesikaan.
Jos olisi ollut mahdollista, että
ihmisen synti olisi voinut sammuttaa
Jeesuksen rakkauden, olisi se sammunut viimeistään Golgatan ristillä, sillä
sen juurellahan ihmisten pahuus kuohui yli äyräitten. Mutta ei, Jeesuksen
rakkaus kesti.
Hän rukoili anteeksiantamusta
murhamiehilleen ja siitä pitäen on
Jeesuksen rakkaus kestänyt kaikki.
On kestänyt sinunkin kohdallasi.
Ja kestää tänäänkin.

Urho Muroma
kirjassa Iltavartio

Otteita klassikoista
Koonnut Ceta Lehtniemi

[Irene]

Maila sisar, sinä olet tehnyt voitavasi sisaresi suhteen. Ei tunnu mukavalta kun sisarukset ovat riidoissa, mutta emme voi enempää tehdä kuin ojentaa sovinnon kättä, jos siihen ei tartuta, silloin voimme rukoilla Jumalalta, että Hän vaikuttaisi sovinnon mieltä kyseisessä henkilössä joka ei tahdo sopia.
Rukoillaan että sovinto syntyy, rukous ei ole turhaa, ajan myötä niihin saamme vastauksia. Sinä olet kuitenkin vapaa, vaikka se riita koskee sinun sydämeesi, rukouksin olet sisartasi lähellä.

[Irene]

Oli tapana, että maaherra juhlan aikana päästi kansalle yhden vangin irti, kenenkä he tahtoivat.
Ja heillä oli silloin kuuluisa vanki, jota sanottiin Barabbaaksi.
Kun he nyt olivat koolla, sanoi Pilatus heille: "Kummanko tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"
Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.
Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä."
Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta surmauttamaan Jeesuksen.
Ja maaherra puhui heille ja sanoi: "Kummanko näistä kahdesta tahdotte, että minä teille päästän?" Niin he sanoivat: "Barabbaan."
Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" He sanoivat kaikki: "Ristiinnaulittakoon!"
Niin maaherra sanoi: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: "Ristiinnaulittakoon!"
Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne."
Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle."
Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi. Matt 27:15-26

Miten siunattu tuo Raamatun kohta onkaan. Jokainen meistä voi laittaa itsensä Barabbaan paikalle. Olimme vangittuna, ja meitä olisi kohdannut kadotus. Mutta tuli Jeesus ja astui meidän paikallemme. Hänessä meille avautui "sellin" ovi, olemme vapaat, enään ei kadotus voi kohdata meitä. Yksi on kärsinyt meidän edestämme ja Hänelle me kuulumme.
Meidät on puhdistettu syntivelasta, voimme luottaa Jumalan Rakkauteen ja Arhtavaisuuteen.

[Irene]

Luuk 2:41Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.
42 Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan.
43 Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet.
44 He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta;
45 mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä.
46 Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.
47 Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
48 Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."
49 Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?"
50 Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.


Näinkö on lopunajan matkaajillakin? "He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ".Yhdessä lähdemme Jeesuksen kanssa liikkeelle, kun uudestisynnymme Jumalan lapseksi. Mutta matkan varrella tulee mutkia matkaan ja sitten kun ei kuunnella Pyhän Hengen ääntä, Hänen varoittaessaan, Hänen kehoittaessaan tekemään parannusta. Silloin mieluumiin aletaan etsimään "puhujia" korvasyyhyyn kuin tehtäisiin parannusta, niin tällöin Jeesus jää matkasta. Ei Hän loputtomiin katso synnissä eläviä, jos emme käänny ja kadu syntejämme, Hän jää sinne missä Pyhää kunnioitetaan, "kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä..

Jeesus on siellä missä kunnioitetaan Jumalan Sanaa. Missä tehdään Hänen tahtonsa, Hänen puhettaan kuunnellaan ja sen mukaan ojentaudutaan."Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?
Myös " "Matt 18:20 Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."

Jeesus itse sanoo seisovansa seurakunnan ulkopuolella ja koputtavan. (Ilmestyskirjassa)
Kuka kuulee Hänen äänensä ja avaa oven/tekee parannuksen, Hän käy hänen tykönsä ja on aterioitseva hänen kanssaan.

Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani. Ilm 3:20

Jokainen meistä voi tehdä Hänen Sanansa mukaan eli.
Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta. 2Kor 13:5

Lopuksi Jeesuksen antama ohje/varoitus:

Mark. 13:37
Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."

1. Piet. 5:8 Olkaa raittiit, valvokaa.
Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.

[Irene]

Muistetaan, me olemme matkalla Kotia. Kauaa ei tarvitse enään täällä matkata, kun saamme nähdä uskomme todeksi. Mikä ilon ja riemun päivä se onkaan. Jo nyt saamme iloita kun olemme pelastuneet, nimemme on Elämän kirjassa kirjoitettu. Elämämme täällä ajassa ei ole pitkä, vaikka se jostain voisi tuntua pitkältä iältä, on se ikuisuuteen verrattuna vain lyhyt hetki. Eilen 11 päivä oli appeni hautajaiset, hän saavutti tuon 90 vuoden iän. Jumala on hänen kanssaan vaeltanut monissa koettelemuksissa auttanut. Miten tuntuukaan elämä täällä ajassa niin erilaiselta, kun seisomme ikuisuus kysymyksen äärellä! Asioihin tulee eri arvoasteet, maailman huvit ovat jo uskoon tullessa menettäneet lumonsa, ja se oikea mittasuhde, Jumalan rakkaus meitä kohtaan, se tuo uuden ulottuvuuden, se ei ole vain täällä ajassa olevaa, vaan se vie ikuisuuden kestävään iloon ja rauhaan.
Siksi pankaamme mekin pois kaikki mikä murehduttaa Jumalan Pyhää Henkeä, ja käykäämme uskalluksella Jumalan Armoistuimen luo.

Hepr. 4:14 Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.
15 Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
16 Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja
löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.

[Irene]

2 Kor 2:14 Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!
2:15 Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että kadotukseen joutuvien joukossa:
2:16 näille tosin kuoleman haju kuolemaksi, mutta noille elämän tuoksu elämäksi. Ja kuka on tällaiseen kelvollinen?
2:17 Sillä me emme ole niinkuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa; vaan puhtaasta mielestä, niinkuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä, me Kristuksessa puhumme.

Jospa jotain tännekin sanoisin. Tahtonut olla aika vähissä, ettei ole kerennyt tänne laittaaa mitään.
Jae 14, Kiitos kuuluu Jumalalle, työ meissä on Hänen työtään. Me olemme astioita Hänen käytössään. Omalla elämällämme me evankelioimme Hänen käytössään. Älkäämme laittako kapuloita rattaisiin Hänen työssään. Rohkaistaan kanssakulkijoita ja lohdutetaan murheellisia. Ollaan Kristuksen "tuoksuna" maailmassa. Me Kristuksessa, Hänen käytössään, suostummeko? Suostumme tietysti. Ei sen ihanampaa olekaan täällä kuin saada olla Hänen omansa ja palvella Häntä, joka on meidät omikseen kutsunut.

[Irene]

" Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa.Mark 12:25"

" Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.Matt 18:10"

Tämä laulu jonka tuon tähän loppuun on suosittu hengellinen laulu, jopa heillekin joilla on elämän halu mennyt ja ammennetaan maailman kaivoilla. Itkien he pyytävät tätä laulua laulettavan.
Miksi tuon tämän laulun on tuo video laulussa, lasten matka minkä he tekevät korvessa. Siinä pikkuista poikaa houkuttaa eri asiat ja meinaa polulta poiketa. Tyttönen vartioitsee ja opastaa poikasta, kotitiellä. Kun poikanen veinaa lähteä polulta, tyttö vetää takaisin. Näin mekin voimme tehdä kuin tuo pieni tyttönen joka talutti pikkuveljeään. Voimme kulkea toisemme rinnalla, valvoa ja opastaa, silloin kun näemme toista kohtaavan vaaran, synti houkuttaa ja kiehtoo, veinaa kaidalta tieltä suistaa pois. Valvotaan ja tutkitaan Raamattua, ojentaudutaan Jumalan Sanan mukaan, niin pysymme oikealla tiellä.

Myös eksytyksen kavalat juonet yrittää meitä langettaa pauloihinsa, mutta Isä on kanssamme ja vartioitsee, ettei mikään saa meitä saaliikseen, ettei synti eikä eksytys meitä orjuuta. Pidetään Isän kädestä kiinni, viivytään Hänen Sanansa äärellä, Hän johdattaa meidät Kotia.

http://www.youtube.com/watch?v=JCbR3Uoj ... re=related

Elämä on koti matkaa.