David Wilkerson / Lyhyet 2)

[Irene]

OLKAA HILJAA

Heräätkö joka aamu ahdistukseen synnistäsi tai tavastasi? Elätkö tuskassa, ajatellen: ”Tämä kauhea asia siis elää minussa edelleen”.
Jumala tietää kaiken synnin, joka on vielä jäänyt sydämeesi. Hän tietää myös, kuinka vihaat sitä ja itket sen tähden. Nyt hän haluaa sinun kuulevan tämän sanan: ”Herra on minun voimani ja kilpeni; häneen minun sydämeni turvasi, ja minä sain avun”(Ps.28:7).

Tämän tähden Daavid saattoi sanoa: ”En minä pelkäisi mitään pahaa”(Ps.23:4). Saatana olisi saanut voiton, jos hän vain olisi voinut vaikuttaa Daavidissa pelkoa. Vihollinen toimii täsmälleen samoin sinun suhteesi. Hän tahtoo sinun pelkäävän, ettet koskaan pääse eroon näistä asioista.

Jumala sanoo kaikille murheellisille ja kärsiville: ”Älä pelkää! Minä näen ja tunnen kärsimyksesi
enkä anna Saatanan tuhota sinua!” Saatat kysyä: ”Mitä minun pitäisi tehdä? Kuinka voin pitää Herran rauhan ja levätä siinä kaiken keskellä?”

Vastaus on Jumalan sanassa Moosekselle ja Israelille. Kun heillä on meri edessään, vihollinen takanaan eikä paikkaa, mihin olisi voinut kääntyä, Jumala käski heitä: ”Älkää peljätkö; pysykää paikoillanne, niin te näette, minkä pelastuksen Herra tänä päivänä antaa teille... Herra sotii teidän puolestanne, ja te olkaa hiljaa (2 Moos.14:13 -14).

Mitä pitää sisällään tämä viimeinen lause ”te olkaa hiljaa”? Se merkitsee, ettei enää tarvitse huolestua, ei enää järkeillä pois pääsyä vaikeuksista. Sen sijaan luottaa siihen, että Jumala aukaisee tien, että hän antaa sinulle ohjeen suunnasta, niin kuin hän sanoi Israelille: ”Lähde liikkeelle!”(2 Moos.14:15).

Joosuakin kohtasi mahdottomia vihollisia. Hän ja hänen väsynyt kouluttamattomien miesten joukkonsa oli marssinut koko yön Gibeoniin. Siellä he kohtasivat valtavan sotakoneiston. Kun Joosua katsoi taistelukentälle, hän näki laakson täynnä komeita vaunuja ja hyvin harjoitettuja jalkaväen sotilaita.

Raamattu kertoo: ”Silloin Herra sanoi Joosualle: ’Älä pelkää heitä, sillä minä annan heidät sinun käsiisi; ei kukaan heistä kestä sinun edessäsi’ "(Joos.10:8).

Jumala julisti voittoa jo, ennen kuin Joosua meni taisteluun. Hän sanoi: ”Voitto on jo saatu! Taistelun jälkeen ei yksikään näistä vihollisen sotilaista seiso jaloillaan. Mene nyt ja taistele tietäen, että olen luvannut antaa sinulle voiton!”

Tämä on ristin sanoma! Voitto on jo saatu meitä varten.

[Irene]

PERILLISIÄ LUPAUKSEN MUKAAN

“Niin älä kuitenkaan pelkää niitä”(5 Moos.7:18). ”Ne” edustivat valtavaa, hyvin varustettua pakanakansojen armeijaa, kun israelilaiset tulivat Luvattuun maahan. Tänä päivänä ”ne” edustavat kaikkia huolia, ongelmia ja ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, joita kohtaamme elämässä.

Miksei meidän tule pelätä niitä? Siksi, että Jumala sanoo niin! Muuta selitystä ei tarvita. Jumala on kaikkivoipa, kaikkeen riittävä. Hän on tietoinen paholaisen linnakkeista, joita kohtaamme. Hän tuntee jokaisen ansan, koetuksen ja kiusauksen, joka ikinä heitetään eteemme. Hän käskee meitä: ”Älä pelkää niitä!”

Aabraham eli vieraassa maassa, voimakkaiden kuninkaiden ympäröimänä tietämättä, mihin lopulta päätyisi matkallaan. Ensimmäinen Jumalan hänelle lausuma sana oli kuitenkin: ”Älä pelkää, Abram, minä olen sinun kilpesi; sinun palkkasi on oleva sangen suuri" (1 Moos.15:1).

Tuon viimeisen lauseen merkitys on: ”Olen sinun ympärilläsi muurina, sinun suojelijanasi, puolustuksenasi.” Abraham vastasi uskomalla Jumalan sanan: ”Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi”(1 Moos.15:6).

Sama sana tuli Aabrahamin pojalle, Iisakille. Hänkin eli vihamielisessä tilanteessa, häntä vihaavien filistealaisten ympäröimänä. He halusivat hänet pois maaltaan. Raamattu kertoo, että filistealaiset täyttivät jokaisen kaivon, jonka Iisak kaivoi saadakseen vettä: ”Ja filistealaiset tukkivat kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä palvelijat olivat kaivaneet hänen isänsä Aabrahamin päivinä, ja täyttivät ne mullalla”(1 Moos.26:15).

Minne Iisak menikin, hän kohtasi saman ongelman. Hän nimitti yhden kaivon ”Eesekiksi”, mikä merkitsee ”riitelyä”(ks.1 Moos.26:20). Ilmeisesti Iisak koki elämänsä olevan täynnä riitaa. Ehkä hän ajatteli: ”Miten ihmeessä saan ruokaa perheelleni ja vettä laumoilleni? Miten voin kasvattaa lapseni ongelmitta, ilman pelkoa, kun filistealaiset ryöstävät meitä koko ajan? Jumala miksi olet pannut minut asumaan tähän maahan? Miten voin selvitä tästä?”

Kun tämä epäuskon pilvi muodostui Iisakin pään päälle, Jumala antoi hänelle saman sanan kuin Aabrahamille: ”Minä olen sinun isäsi Aabrahamin Jumala; älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun suureksi palvelijani Aabrahamin tähden"( jae 24).

Me olemme Aabrahamin lapsia, ja Jumala tekee meille saman lupauksen kuin Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen: ”Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan”(Gal.3:29).

[Irene]

PYHYYS

Puhuessani täydellisestä luottamuksesta Kristukseen, en tarkoita ainoastaan luottamusta hänen pelastavaan voimaansa, vaan hänen varjelukseensa. Meidän tulee uskoa, että hänen Henkensä pitää meistä huolen ja muuttaa meitä yhä enemmän Jeesuksen kaltaisiksi.

Mieti omaa todistustasi. Ennen olit muukalainen ja pahat tekosi erottivat sinut Jumalasta. Mitä hyviä töitä teit selvittääksesi välisi hänen kanssaan? Et ainuttakaan! Kukaan ei ole koskaan kyennyt pelastamaan itseään omilla teoillaan.

Samoin, kukaan ei ole ikinä voinut tehdä itseään pyhäksi tai pitämään itseään pyhänä. Usko tuo meidät Kristuksen pyhyyteen päivittäin, kun uskomme Jumalan sanaan: "Jos olet Kristuksessa, sinä olet pyhä, niin kuin hän on pyhä."

"Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut Poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä, jos te vain pysytte uskossa!” (Kol.1:21 -23).

Huomaa lause: "jos te vain pysytte uskossa." Jeesus sanoo: ”Luottakaa edelleen minuun, elämällä uskossa. Minä tuon teidät Isän eteen puhtaina, moitteettomina, nuhteettomina ja pyhinä."

Rakkaani, tämä kaikki on Pyhän Hengen pyhittävää työtä. Hengen auttaa sinua kuolettamaan ruumiin halut ja johdattaa sinua todistuksellaan ja huolenpidollaan.

On olemassa vain yksi pyhyys: Kristuksen! Sen vuoksi yksikään uskova ei ole sen pyhempi kuin toinen. Ei ole olemassa pyhyyden eri asteita, ainoastaan eri kypsyysasteita Kristuksen tuntemisessa. Voit olla juuri uskoon tullut ja silti täysin pyhä Jeesuksessa. Joten on hyvin typerää verrata itseään johonkin toiseen, jonka kuvittelet olevan "pyhä". Meidät kaikki mitataan samalla asteikolla: Kristuksen pyhyydellä. Jos me olemme hänessä, meillä kaikilla on sama määrä hänen pyhyyttään.

Et voi enää ikinä katsoa toiseen uskovaan ja sanoa: "Oi, kunpa olisin yhtä pyhä kuin hän." Et ehkä ole yhtä kurinalainen tai rukoile samalla tavalla kuin hän. Saatat joutua kiusauksiin useammin ja tehdä enemmän virheitä. Taivaallinen Isä ei suosi häntä yhtään enempää kuin sinua. Sinun ei tule verrata itseäsi kehenkään. Kukaan ei ole yhtään sen rakastetumpi Isän silmissä kuin sinä olet!

Rakkaat pyhät, riisukaa jalkineenne. Heittäkää pois kaikki turvautuminen lihaanne. Tällä maaperällä meidän tulee elää: ”Minä otan omakseni sen pyhyyden, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Minä olen osa hänen ruumistaan ja minun Isäni näkee minut pyhänä, koska minä asun hänessä."

[Irene]

NYKYINEN HULLUUS

Minua järkyttää maailman nykyinen hulluus. Maan johtajat ovat sokeita Jumalan laille. Emme voi selittää sokeutta, joka on saanut valtaansa niin monet poliitikot ja johtajat. He hapuilevat eteenpäin kuin sokeat sokeain taluttajat.

Näyttää siltä, kuin kaikenlainen itsehillintä olisi heitetty sivuun ja moraalinen hulluus on kovettanut ihmisjoukot.

Tämän kaiken hulluuden näkeminen saa minut iloitsemaan yhä enemmän siitä, että Jeesus Kristus on uudesti synnyttänyt kaikki meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme ja synteihimme. Minä iloitsen siitä, että ”Jumala on eläviksi tehnyt ne, jotka ennen vaelsivat tämän maailman menon mukaan. He olivat ilmavallan hallitsijan hengen vallassa, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa. He olivat täynnä kaikenlaisia lihan ja mielen haluja, kuolleet rikoksiinsa ja synteihinsä. ( ks. Ef.2:2). Heidät on herätetty kuolleista Pyhän Hengen virvoittavan voiman kautta ja asetettu taivaallisiin Jeesuksessa Kristuksessa.

Kun tänään murehdit nykyistä hulluutta, ylistä Jumalaa, että sinut on pelastettu kaikesta siitä.

Ylistys Jumalalle!

[Irene]

ODOTA HERRAA

Paholaisella on strategia, jolla hän pettää uskovia ja saattaa heidät epäilemään Jumalan uskollisuutta rukousten kuulemisessa. Saatana haluaisi meidän uskovan, että Jumala on sulkenut korvansa meidän huudoiltamme ja jättänyt meidät selviytymään asioistamme yksin.

Uskon, että Jeesuksen Kristuksen nykyseurakunnan suurin tragedia on siinä, että vain harvat uskovat rukouksen voimaan ja tehokkuuteen. Tarkoittamatta pilkata Jumalaa hänen omiensa joukot valittavat: ”Minä rukoilen, mutta en saa vastauksia. Olen rukoillut niin pitkään, niin kovasti, ilman tuloksia. Haluaisin vain nähdä todisteita siitä, että asiat muuttuvat. Ne vain menevät eteenpäin tavanomaiseen tapaan ilman mitään muutosta. Kuinka kauan minun pitää odottaa?” Heillä ei ole enää hetkiä salaisessa kammiossaan, koska he uskovat, ettei heidän rukouksessa kannetut anomisensa nouse valtaistuimen eteen asti. Toiset taas ovat vakuuttuneita siitä, että Jumala kuuli vain Danielin, Daavidin ja Elian rukoukset.

Rehellisesti monet Jumalan pyhät taistelevat näiden ajatusten kanssa: ”Jos Jumalan korva on auki rukoukselleni ja minä rukoilen ahkerasti, miksen saa todisteita hänen vastauksistaan?” Onko jotakin erityistä, jota olet rukoillut pitkän aikaa, mutta et ole saanut vastausta siihen? Onko kulunut jopa vuosia, ja edelleen odotat ja toivot, ihmetellen?

Meidän täytyy olla tarkkoja siinä, miten haastamme Jumalaa Jobin tavoin, ettei Jumala muka välitä meidän tarpeistamme ja anomisistamme. Job valitti: ”Minä huudan sinua, mutta sinä et vastaa minulle; minä seison tässä, mutta sinä vain tuijotat minuun”(Job.30:20).

Jobin näkemys Jumalan uskollisuudesta oli sumentunut vaikeuksissa. Hän syytti Jumalaa lopulta siitä, että tämä oli unohtanut hänet. Jumala moitti häntä tästä kovasti.

Meidän uskovien on aika katsoa rehellisesti niihin syihin, joiden takia meidän rukouksiimme ei ole tullut vastausta. Me saatamme olla syyllistyneet Jumalan moittimiseen siitä, ettei hän ole välittänyt meistä, kun kuitenkin koko ajan meidän oma käyttäytymisemme on syynä siihen.

”Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään”(Ps. 37:34).

[Irene]

TÄMÄ EI OLE LEIKKIÄ

Joosafat, Juudan kuningas, oli menossa kotiin oltuaan sotimassa Israelin pahan kuninkaan, Ahabin kanssa. Herra lähetti profeetan häntä vastaan voimakkain sanoin: ”Silloin Jeehu, Hananin poika, näkijä, meni kuningas Joosafatia vastaan ja sanoi hänelle: ’Oliko sinun autettava jumalatonta, ja rakastatko sinä niitä, jotka vihaavat Herraa? Sen tähden on sinun päälläsi Herran viha’ ”(2 Aik.19:2).

Jumala sanoi Joosafatille: ”Et tiedä, mikä vaara ja seuraukset siitä on, mitä olet tehnyt. Saatat pitää pikkujuttuna käydä jonkun kanssa yhdessä minua vastaan. Ahab oli minun viholliseni, epäjumalanpalvelija, ja sinä rupesit hänen ystäväkseen. Sinä kuuntelit hänen pahaa puhettaan ja antauduit hänen saastaisuuteensa. Et lausunut selvästi kantaasi sitä vastaan, Joosafat. Olen nyt ristiriidassa sinun kanssasi tässä asiassa!”

Tässä kohdin saatat ajatella: ”Minä ymmärrän, että Ahab oli paha. Kun ajattelen omia ystäviäni, en voi pitää heistä ketään Jumalan vihollisena.” Mieti silloin näitä Raamatun kohtia:

• ”Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan”(Luuk.11:23). Onko ystäväsi aina kaikessa Herran puolella?

• ”Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä" (1 Sam. 15:23). Ovatko ystäväsi neuvot täynnä kapinaa?

• ”Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus”(San.17:15). Puhuuko ystäväsi pahaa jumalisista ihmisistä?
Tämä ei ole leikkiä! Ystäväsi ovat tärkeitä Jumalalle, koska heidän toiminnallaan on vakavat seuraukset: ”Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta. Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet … Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi”(Ps.50:19- 22).

Jumalan kiitos, Raamattu sanoo: ”Silloin Joosafat peljästyi ja kääntyi kysymään Herralta ja kuulutti paaston koko Juudaan”(2 Aik.20:3). Kuningas nöyrtyi ja katui: ”Silloin Joosafat kumartui kasvoillensa maahan, ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat lankesivat Herran eteen, rukoilemaan Herraa”(2 Aik.20:18).

Jumala vastasi Joosafatin särkymiseen antamalla Juudalle täydellisen voiton mooabilaisista. Päätteeksi Raamattu sanoo: ”Sitten Joosafatin valtakunnalla oli rauha; hänen Jumalansa soi hänen päästä rauhaan joka taholla”(2 Aik.20:30).

[Irene]

TULKAA MINUN TYKÖNI

“Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon”(Matt. 11:28). Jeesus ei tarjoa vain kutsua, hän käskee meitä, komentaa tulemaan hänen luokseen, koska vain hän voi antaa levon, jota sielumme tarvitsee.

Onko meidän silti edes mahdollista omin voimin ”tulla hänen luokseen”? Jeesuksen mukaan se on mahdotonta: ”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä”(Joh 6:44). Miksi Kristus käskisi meidän tehdä jotakin, mihin emme pysty?

Saamme tässä tärkeän opetuksen, joka on välttämätön uskovan elämässä. Se on siinä, että saadessamme käskyn meidän tulee tehdä enemmän kuin vain nousta pystyyn ja sanoa: ”Minua sinä tarvitset, Herra!” Jos teemme näin, olemme pulassa ennen kuin edes aloitamme. Itse asiassa, kun saamme käskyn evankeliumeissa, se paljastaa meidän taitamattomuutemme. Jumala tekee tämän tarkoituksella. Silloinkin, kun hän ilmaisee meille tahtonsa ja käskynsä, hän samalla näyttää meille oman taitamattomuutemme päästä tuloksiin omin voimin.

Tästä syystä Jeesus lisää jokaiseen käskyyn lupauksen. Ensin hän sanoo: ”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä”(Joh.6:44). Jumala ei ainoastaan vedä meitä luokseen, vaan hän haluaa vaikuttaa meissä uuden ylösnousemuselämän. Hänen voimansa tekee meistä kykeneväisiä vaeltamaan hänen kanssaan uudessa liitossa.

Meillä ei ole sitä uuden elämän kykyä itsessämme. Se tulee vain hänen kauttaan. Sama armo, joka on pelastanut meidät, myös pitää meitä siinä armossa. ”Joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt" (Joh 3:21). Suomalainen -38 käännös on King James – käännöksen kanssa yhtenevä, kun taas ESV(English Standard Version = englanninkielinen sanatarkka käännös) sanoo: ”Se, joka tekee sen, mikä on totta, tulee valoon, niin että voidaan nähdä selvästi, että hänen tekonsa ovat tehdyt Jumalassa”. Tämä tarkoittaa, että teot on tehty Jumalassa. Jumala valmistaa tekomme! Siksi hänen käskyjään seuraa aina lupaus. Kun hän näyttää meille oman taitamattomuutemme, hän tuo esiin oman kykynsä ja halunsa suorittaa työnsä meissä loppuun.

[Irene]

JEESUKSEN TAKAISINTULEMINEN

Uskon, että Jeesus tulee hyvin pian. Me näemme Herran kokoavan kansoja Israelia vastaan. Tapahtumat kulkevatnopeasti kohti Harmageddonia.

"Kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä" (Matt.24:33).

"Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin" (j. 36).

Kaikki merkit viittaavat Lähi-idän sotaan Israelia vastaan.Sekasortoiset arabikansat kuulevat kutsun tuhota yhdessäIsrael. Me näemme toteutuvan profetioiden, joista olemme saarnanneet jo vuosia.

Niillä, jotka tuntevat Raamatun, on Pyhän Hengen sisäinentuntemus Herran paluusta. Me kuulemme sisimmässämmeasuvan Pyhän Hengen kutsuhuudon: "Tule, Herra Jeesus."

Jeesus sanoi:

"Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee" (j.42).

"Olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee" (j.44).

"Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!" (j.46).

Rakkaani, koetko tai aistitko, että elämme viimeisimpiäpäiviä? Odotatko sinäkin hartaasti hänen tulemistaan?

Katso, meidän vapautuksemme on lähellä!

[Irene]

JUMALAN SANAN HYLKÄÄMINEN

Olen varma siitä, että Joosafat oli vakuuttunut toimintansa oikeutuksesta, kun pyysi saada päästä mukaan Ahabin sotaan. Oikeastaan Raamattu sanookin: ”Joosafat sanoi Israelin kuninkaalle: ’Kysy kuitenkin ensin, mitä Herra sanoo’ "(2 Aik.18:4). Eli hän sanoi: ”Kysytään Herralta hänen neuvoaan tässä asiassa. Emme toimi, ennen kuin kuulemme, mitä hän sanoo”.

Jumala esitti asiansa Joosafatille ja Ahabille hyvin selvästi. Ei ollut mitään epäilystä siitä, mitä hän ajatteli koko jutusta: ”Se retki on tuhoon tuomittu! Mene omalla vastuullasi. Teitä ei odota taistelukentällä mikään muu kuin kuolema ja tappio”(ks. 2 Aik. 8:16).

Tässä kohdin Joosafat näytti halukkaalta tottelemaan oikeaa profeetallista sanaa ja tekemään kaiken, mitä Jumala käski hänen tehdä. Vuosisatoja Raamatun tutkijat ovat ihmetelleet, mitä tapahtui seuraavaksi: Kun selvä sana tuli, Joosafat hylkäsi sen.

Rakas lukija, voit hyvin kehuskella sillä, miten haluat ainoastaan rakastaa Jumalaa ja totella häntä. Jollet irrottaudu ei-uskovien ystävien petoksesta ja etsi Pyhän Hengen neuvoa, sinäkin lopulta hylkäät Jumalan sanan!
Voit mennä mukaan ystäväsi sotaan. Lopulta hän kuitenkin luovuttaa sinut vihollisen käsiin. Niin tapahtui Joosafatille, kun hän lähti sotaan Ahabin kanssa. Paha kuningas asetti Joosafatin tapettavaksi. Ahab käski ystävänsä pukeutua kuninkaan viittaansa, kun hän itse pukeutui sotilaaksi. Sillä tavoin Ahab järkeili, että vihollinen yrittäisi saada kiinni Joosafatin ja hän pelastuisi.

Ironista kyllä, Ahab sai surmansa nuolesta, joka lävisti hänet pienen, haarniskassa olleen raon kautta. Yhtäkkiä Joosafatia ympäröivät vihollisen sotilaat, jotka olivat valmiit leikkaamaan hänet palasiksi. Silloin Joosafat arveli kohtaavansa kuoleman ja huusi Jumalaa avuksi. Raamattu kertoo: ”Herra auttoi häntä, ja Jumala houkutteli heidät pois hänestä”(2 Aik.18:31).

Se sota epäonnistui täydellisesti. Israelin armeija pakeni hajaannuksessa, niin kuin lampaat ilman paimenta. Joosafat vetäytyi Jerusalemiin, hänen ystävänsä Ahab oli kuollut ja hänen armeijansa lyöty. Hän pelastui kuolemasta ainoastaan Jumalan armosta!

Voin kuvitella, mitkä ajatukset risteilivät Joosafatin mielessä, kun hän kiiruhti takaisin Jerusalemiin: ”Voi, kiitos Jumala, että pelastit minut! Nyt näen, mikä vaara piilee siinä, että vaeltaa ei-uskovan kumppanin kanssa. Ei koskaan enää, Herra! En halua enää olla osallisena maailman menoon. Se on loppu nyt!”

[Irene]

SE PURKAUTUU ESIIN

Miika tuo huomiomme kohteeksi erään Vanhan Testamentin ihanimman profetian. Hän ennusti kansasta, joka seuraisi Herraa uudelle laitumelle: ”Minä tahdon tarkoin koota sinut, Jaakob, kaikkinesi, visusti kerätä Israelin jääneet, saattaa heidät yhteen, niin kuin lampaat tarhaan, niin kuin lauman laitumellensa” (Miika 2:12).

Miika näki Jumalan kansan vapautuvan, ihmiset, joiden sydän löi yhtä tahtia, joukon, niin Hengen kuljettaman, että luopiokirkko heittäisi heidät ulos. ”Sinä päivänä, sanoo Herra, minä tahdon koota ontuvat ja kerätä hajalleen ajetut ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta. Minä teen ontuvista talteen jäävät ja kauas joutuneista väkevän kansan. Ja Herra on oleva heidän kuninkaansa Siionin vuorella siitä alkaen ja iankaikkisesti”(Miika 4:6-7).

Keistä tämä pyhä jäännös koostuu? Ei ylpeistä, itsekeskeisistä julistajista, sliipatuista, kohutuista tähdistä! Ei! Näitä ihmisiä on koeteltu tulessa. Heihin kuuluvat myös tuntemattomat, hylkiöt, ne joita pidetään surkeina verrattuna korkeisiin ja mahtaviin ryhmiin, jotka kohottavat äänensä Jumalan huoneen korruptiota vastaan.

Jumala sanoo: ”Minä saatan heidät yhteen”. Kaikki inhimilliset ponnistukset Jumalan palvelijoiden tuomiseksi yhteen ovat turhia. Jumalan täytyy tehdä se. Se, mikä tuo jäännöksen yhteen näkemään silmästä silmään, on katuva sydän, joka on yhteydessä Kristukseen.

Hieronymos, eräs alkukirkon ajan kirkkoisistä ja suuri Raamatun tuntija, kuvaa heitä ”niiksi Jumalan lapsiksi, jotka tekevät parannusta ja nousevat maallisten asioiden yläpuolelle ja ikävöivät taivasta”. Nämä ovat taivasmielisiä ihmisiä, kevytmielisyyttä ja kompromisseja vierovia, ihmisiä, jotka kaipaavat pyhyyttä Jumalan huoneeseen. Nytkin on olemassa pyhä jäännös, joka hypähtää pois ihmisten keskuudesta. Jokainen Jumalan mies tai nainen, jonka sydän on särkynyt Jumalan huoneen synnin ja korruption tähden, voi tuntea tämän Hengen hypähdyksen! Se on tulossa, juuri purkautumassa esiin!