Jutellaan Syys/Lokakuu

[Irene]

Psalmit 37
1 Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.
2 Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.
3 Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
4 silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.
5 Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.
6 Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.
7 Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.

Kesä meni, mitä siitä jäi muistoihin? Enemmän odotin, vähiin jäi mitä olin suunnitellut.
On kipeitä asioita joiden keskellä joutuu kipuilemaan. Monesti tullut mieleen kuuleeko Jumala, ja silloin on tullut jotain kautta asioita joka kuiskaa... kuulee Hän. Ihminen on niin haavoittuva, että kun hän kokee tulleensa loukatuksi, syrjityksi, niin tulee epäilys onko yhteys Isään kunnossa? Juuri sinne on yhteys, hiljenny Herran edessä, vuodata sinne sinun syvimmät tunteesi. Kerro miten tarvitset Häntä, Hänen apuaan. Hän on sinun kanssasi, kulkee sinun mukanasi, Hän on sinussa.

Monestikin olen ajatellut miten helpompaa on niillä jotka eivät tunnusta Herraa Jeesusta Pelastajakseen. Mutta mistä minä loppusiltaan tiedän heidän elämästään yhtikäs mitään. Se voi olla tyhjää, ja onkin varmaan, vasta Jeesuksessa me saamme Elämäämme sisällön. Hänessä on rikkaus. Vaikka olemme murheen valtaamina, on Hänessä meillä ilo. Siksipä kehoitankin kuten tuossa Sanan paikassakin sanotaan. "Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;" Olkoon Totuus meillä sydämen asenteena, elämän ohjeena. Seuratkaamme Hänen esimerkkiään, Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä.

[Irene]

Hesekiel 33
30 Ja sinä, ihmislapsi! Sinun kansasi lapset puhuvat sinusta seinänvierustoilla ja talojen ovilla ja sanovat keskenään, toinen toisellensa, näin: 'Lähtekää kuulemaan, millainen sana nyt on tullut Herralta'.
31 He tulevat sinun luoksesi joukoittain, istuvat edessäsi minun kansanani ja kuuntelevat sinun sanojasi, mutta he eivät tee niitten mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullansa, mutta heidän sydämensä kulkee väärän voiton perässä.
32 Ja katso, sinä olet heille kuin rakkauslaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu: he sanojasi kyllä kuuntelevat, mutta eivät tee niitten mukaan.
33 Mutta kun se toteutuu-ja katso, se toteutuu-silloin he tulevat tietämään, että heidän keskuudessansa on ollut profeetta."

Miten on meidän sydämemme laita? Tai mistä puhuu meidän suumme? Saako Jumalan Sana uppoutua meidän sydämeemme niin että se vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä. Menemmekö kuuntelemaan yhteisiin kokoontumisiimme vain korvakuulolta? Saako nuhteleva opetus meissä aikaan parannuksen tekoa? Vai saako se meidän suumme moittimaan puhujaa??
Saako Jumalan Sana olla meille opaste täällä pimeässä maailmassa Valo jota tarvitsemme? Otammeko joka päivä ristimme ja seuraamme Herraa? Vai etsimmekö helpompaa tietä, sitä missä on lihan nautintoja, korvasyyhyyn opetusta jossa on halpa armo? Tässäpä meille kysymyksiä.

Jumala on Rakkaus! Hän rakastaa syntistä ihmistä niin paljon, että Hän tuli ihmiseksi ja sovitti meidän syntimme. Hän rakastaa meitä niin paljon, ettei Hän jättänyt meitä yksin, vaan Hän antoi meille Puolustajan, Pyhän Henkensä olemaan meidän opastajamme, auttajamme, Hän johdattaa meidät kaikkinaiseen totuuteen, kunhan vain sitä Häneltä anomme ja itsemme jätämme Hänen käsiinsä, Hänen Paimennettavakseen. Siksipä kuunnellaan mitä Hän sanoo ja ojentaudutaan Hänen Sanansa mukaan. Hän tietää mikä on meille hyväksi, jopa kuritus on meidän parhaaksemme minkä vain Häneltä saamme. Niin Hän rakastaa meitä ja tahtoo ettei yksikään ihminen joutuisi kadotetuksi.

Joh. 3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.


1. kirje Timoteukselle 2:1 Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
2 kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
3 Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,
4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

[Irene]

Kauniita on ollut ruskan värit, olemme saamme nauttia luonnon värikkäästä maisemista.
Vielä on vähän ruskaa paikka paikoin. Vaahterat on kauniita auringon paisteessa kun tiputtavat lehtiään. Taitaa olla jo paljaina lehdistään.
Mikä rikkaus onkaan omistaa neljä vuoden aikaa. Kunpa osaisimme nauttia niistä, eikä vaan pidettäis niitä itsestään selvinä. Jokaiselle on kait joku vuodenaika rakkaampi kuin toinen. Itse pidän eniten keväästä, silloin tulevat muuttolinnut
ja "kesä herää".
Nyt saattelen haikein mielin muuttolinnut matkaan. Turvallista matkaa minne ikinä matkaattekin. Kurjet ovat lähteneet, joutsenia on vielä havaittavissa.

Kaikki on Isän kädessä, niin eläimet kuin ihmisetkin.
Hän pitää meistä huolen. Olkaamme turvallisella mielellä, olemme Jumalan lapsia ja Hän on kanssamme, eikä meitä kohtaa mikään Hänen sallimattaan.


Ps. 18:30 Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.

[Irene]

"Aam. 9:13 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin kyntäjä tavoittaa leikkaajan ja rypäleitten polkija siemenenkylväjän, jolloin vuoret tiukkuvat rypälemehua ja kaikki kukkulat kuohkeiksi muuttuvat."

Meitä on monenlaisia ihmisiä, eri elämän tilanteista tulleita. Jokaisen jonka Herra kutsuu Elopellolleen, Hän varustaa hänet niillä "työvälineillä" mitä kukin tarvitsee.
Rukoilla voimme niinkuin Jeesus on Itse kehoittanut, rukoillaan työmiehiä Elopellolle.
Se on ERITTÄIN tärkeä tehtävä! Ja ei varmaankaan vaikea toteuttaa? Vai onko sinusta? Oletko muistanut?.. rukoilla kuten Jeesus kehoitti?
Minä saan tehdä tässä asiassa parannusta, en ole niin ahkera ollut tässä "työssä" eli rukoillut työmiehiä Hänen Elopellolleen.

Anna Isä anteeksi laimin lyöntini, ja vaikuta minussa tahtomista ja tekemistä, että Sinun hyvä ja Pyhä tahtosi saisi tapahtua myös minun kohdallani, auta olemaan siinä tehtävässä mihin olet minut tarkoittanut.
Auta laittamaan kaikki pois, kaikki mikä aiheuttaa Sinun Pyhän Henkesi murehtimista.

Matteus 9
35 Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.
36 Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.
37,38 Silloin hän sanoi opetuslapsillensa:
"Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.
Rukoilkaa siis elon Herraa,
että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa."

[Irene]

Sateisesta on ja harmaata ulkona, mutta sydän on Herran valtaama.
Elämme Herran tulemuksen kynnyksellä, joten valvotaan. Tähän kehoitti Jeesuskin, että jaksaisimme valvoa.
Viivytään Hänen edessään, ja rukoillaan rakkaittemme puolesta.
Moni omaisistamme kulkee Herraa tuntematta, ja vaikeitten takkojen kanssa. Kunpa he ymmärtäisivät, mikä autuus ja ilo on kulkea Herran omana tänä vaikeana lopunaikana. He ovat synnin pettämiä ja lankeemuksen tilassa. He tarvitsevat rukousta jotta Jumala saisi heidät pelastaa, avata heidän silmänsä näkemään ja oppisivat tuntemaan Totuuden.
Joh. 6:44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

Uutiset maailmalta ei ole parhaimmasta päästä, ei vaan pelkoa ne synnyttää moneen sydämeen. Meille ne kertovat Herran tulosta omiaan noutamaan. Meitä kehoitetaan nostamaan päämme, kun kuulemme sanomia sodista.

Kiitos Isä, Sinun rakkaudestasi meitä kohtaan. Kiitos, että puhdistat meidät kaikista turhista taakoista ja annat levon ja rauhan. Vedä omaisiamme Jeesuksen ristin juurelle, anna heille synnintunto ja armo hyljätä syntinsä, Poikasi Jeesuksen Messiaan kalliissa nimessä.

[Irene]

Mikä sen suurempaa onkaan kuin rakkaus.
Rakkaus jonka Jumala vaikuttaa. Kun katsomme lähimmäistämme, näemme siinä arvokkaan ihmisen, Jumalalle niin rakkaan. Lähimmäisen josta on maksettu sama hinta kuin meistä itsestämmekin. Niin kallis hinta, jota ei voi mitkään maailman aarteet korvata.
Katsokaamme lähimmäistämme Kristuksen silmin, niin näemme sen mitä meidän pitääkin, eli Jeesuksen Kristuksen sovitustyön hinnan. Kaikki mitä me teemme lähimmäisillemme, sen me teemme Jeesukselle itselleen. Emmehän voi silloin loukata lähimmäistämme? Emmekä voi pahoittaa lähimmäisemme mieltä, sillä silloin me pahoitamme myös Jeesuksen Kristuksen mielen.
Me saamme siunata ja rakastaa lähimmäistämme, näin elämme rauhallista elämää, eikä kukaan ole murheellinen toisen teoista itseään kohtaan. Saamme kokea Kristuksen rakkautta ja läheisyyttä jonka Hän itse vaikuttaa meissä. Älköön vaikuttimemme olko itsekkäät, eli Sana kehoittaa rakastamaan jopa vihamiestämme. Emme voi alkaa lyömään kanssapalvelijoitamme, kostamaan pahan pahalla. Vain Jeesuksen rakkaus meissä saa aikaan anteeksiantavan mielen toisiamme kohtaan, Jumala kysyy vain tahdotko olla Hänelle kuuliainen ja silloin saat voiman vaeltaa Hänen tahdossaan, rakastaen ja siunaten.

Matt. 25:40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.

[Irene]

Johanneksen ilmestys 11
1 Minulle annettiin sauvan kaltainen mittakeppi ja sanottiin: "Mene mittaamaan Jumalan temppeli ja alttari sekä laske ne, jotka siinä kumartaen rukoilevat.
2 Temppelin ulkopuolella oleva esipiha kuitenkin jätä pois. Älä mittaa sitä, sillä se on annettu muille kansoille. Ne tallaavat pyhää kaupunkia 42 kuukautta. U.S

Aaamulla Raamatunluku hetkessäni, kun luin tuon Raamatun kohdan, tuli mieleeni 'kumartaen rukoilevat, polvillaan rukoillenko'. Ajattelin miten kauan taaksepäin uudestisynnyttyäni -91 vuonna, silloin oli vielä polvirukousta, silloin vielä kumarrettiin Jumalan edessä nöyrällä sydämellä, peljäten/kunnioittaen Jumalaa. Silloin toimi Jumalan antamat armolahjat, ja tehtiin synnistä parannusta, tunnustaen ja hyljäten synnit. Silloin oli käytössä Jumalan armolahjat paljastaen synnin seurakunnan yhteisessä kokoontumisessa, ei kuitenkaan häväisten, vaan rakkauden hengessä. Ei osoitettu sormella sinä siellä.. vaan täällä on joku jolla on se tai tämä synti... Tällöin jäi asianomaiselle, joka syntiin oli langennut, valinta tehdä joko parannus tai jatkaa synnin tietä. Onko tälläistä tänä aikana yhteisissä kokoontumisissamme?

Lukiessani tuon "laske ne jotka siinä kumartaen rukoilevat" ajattelin tätä hetkeä, moniko tänään kunnioittaa Jumalaa polvillaan rukoillen, moniko kumartuu Jumalan edessä, Häntä kunnioittaen.. ei monikaan. Mitä on rukous tänä aikana yhteisissä kokoontumisissa??
On ihmisiä jotka ei kykene sairauden tähden kumartamaan/polvilleen rukoileen, heitä en tässä tarkoita, Jumala näkee kyseisen henkilön ja hänen sydämensä on polvillaan vaikka polvet itsessään ei taipuisikaan.
Peljätäänkö tänään Jumalaa??? Nämä on minun ajatuksiani tänään, en sano että näin kuuluisi jokaisen tehdä, vaan mietin mitä minulle merkitsee tuo Raamatun kohta joka alkoi aamulla puhutteleen.
Minä tahdon Jeremian sanoin pyytää Jumalaa! "Mutta sinä, Herra, tunnet minut; sinä näet minut ja tutkit minun sydämeni, millainen se on sinun edessäsi. Jer. 12:3"
Jumala muuttakoon sydämemme Hänen mieleisekseen, älköönkä jättäkö meitä "tallaamaan" temppelin ulkopuolelle.

[Irene]

Jes 40:31 mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

Tuttua tutumpi yllä oleva Raamatun kohta. Odotammeko me Jeesusta? Hän kehoitti omiaan valvomaan ja rukoilemaan. Jossain vaiheessa me täältä kylmästä maailmasta poistumme ja saavumme kotiin Isän luokse. Saamme nähdä rakkaat edellä menijät, ja ennen kaikkea Jeesuksen Pelastajamme. Nytkin Hän on Henkensä kautta sydämissämme vahvistamassa meitä ja opastamassa kulkemaan Hänen tahdossaan. Mutta näkemiseksi muuttuu uskomme, kun saamme tämän savimajan riisua yltämme. Oi mikä riemun hetki se onkaan, kun saamme nähdä Jeesuksen kasvoista kasvoihin. Odotammeko sitä? Minä odotan. On opetusta että tempaus ei ole ennen vihan aikaa, itse en usko niin. Minä odotan, että Jeesus noutaa omansa hyvin pian.

Miten lohduttavaa onkaan lukea Jumalan antamaa Sanaa. Siinä Hän rohkaisee meitä kulkemaan täällä odottavalla mielellä, ei peljäten ja arkaillen, vaan Herraamme turvaten. Hänen voimassaan me pääsemme perille. Hän vie meidät perille, ei Hän jätä kesken kättensä töitä. Minkä Hän on aloittanut, sen Hän valmiiksi tekee.

Ps 69:7 Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.

Minäkin rukoilen kyseisen Psalmin sanoin. Miten tarvitsenkaan sinua Jumalani. Vaikuta minussa, etten häpeää tuottaisi Sinulle, enkä Sinua etsiville tuottaisi pettymystä, siksi rukoilen että, auta nöyränä vaeltamaan kaidalla tiellä.


Ilm 22:20 Hän, joka näitä todistaa, sanoo: "Totisesti, minä tulen pian." Amen, tule, Herra Jeesus!
22:21 Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.

[Irene]

Ps 13:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

Viime jouluna veljen poika siirtyi ajasta ikuisuuteen. Nuori vielä, elämä risainen, syövästä toipunut, epilepsiaa sairasti. Hän puoli vuotta ennen kuolemaansa yritti ylittää elämän ja kuoleman rajan. Silloin hänelle ilmestyi valkea hahmo ja sanoi: "sinun aikasi ei ole vielä tullut". Puoli vuotta tuosta tapahtumasta hänet löydettiin aamulla kuolleena.

Otin aamulla Raamatun käteeni ja ajattelin niitä vastoinkäymisiä mitä on ollut kohta vuodenpäivät. Minulla on poika joka myös sairastaa epilepsiaa. Hänelle on nyt tiheään jouduttu soittaan ampulanssi ja viety sairaalaan. Olen ihan hermona jos sais näin sanoa. Puhelimesta on tullut pelottava jos näinkin sais sanoa, pelkään milloin soitetaan kuolinviesti. Juuri aamulla mietin, että kunpa voisin asettaa täysin luottamukseni Jumalaan, Hän on määrännyt meille jokaiselle, niin syntymä päivämme, kuin lähtö päivämmekin. Sitten avasin Raamatun ja tuo Raamatun kohta oli edessäni. "Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut." Tiedän etten tällä murehtimisellani saa mitään aikaan, mutta äitinä en voi olla murehtimatta, kun poikani on ilman Pelastajaa vielä. Hän ei tunne Jeesusta omana Lunastajanaan.
Jumala auta ja armahda. Anna hänelle armostasi koittaa pelastuksen päivä, anna hänen ottaa Jeesuksen ristintyön sovitus omalle kohdalleen, vedä hänet Golgatan ristintyön sovitus lähteelle. Anna minulle lepo ja rauha, etten murehtisi tämänkään asian kanssa, vaan voisin sen jättää Sinun turvallisiin käsiisi.

Matt. 6:27 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?